Karppisten esivanhemmat sukuhaaroittain
I. Henrik Karppinen. Heikki Karppinen. Ammatti talollinen, main. 1558-83. Karppilan tila, Säräisniemen Manamansalon saarella. Varhaisin tunnettu Karppinen Oulujärvellä. Isäntänä 1558-1583. Venäläiset polttivat tilan 1578 ja tekivät toisen hävitysretken 1585. Oulujärven seutu puuttuukin voudintileistä vuonna 1590.
II LapsetII. Antti Heikinpoika Karppinen. Anders Karppinen. Ammatti talollinen, main. 1605-08. Karppilan tila, Säräisniemen Manamansalon saaressa, isäntänä heti 1600-luvun alun nälkävuosien jälkeen 1605-1608. Isä Taulu 1.
III LapsetIII. Heikki Antinpoika Karppinen. Henrik Andersinpoika Karppinen. Syntynyt Manamansalo jälkeen 1570 Paltamo. Kuollut Manamansalo Karppila 1643 Paltamo. Ammatti talollinen, main. 1608-43. Karppila, Säräisniemen (myöh. Vaalan) Manamansalon saarella, isäntänä 1608-1643, puoliso mainitaan ilman nimeä 1641-1643. Lapsia 3.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Karppinen/6000000013101184177. Isä Taulu 2.IV LapsetIV. Antti Heikinpoika Karppinen. Anders Karppinen. Syntynyt Manamansalo 1598 Paltamo. Kuollut Manamansalo Karppila jälkeen 1665 Paltamo. Ammatti talollinen, main. 1641-66. Karppilan toinen tila, silloisen Paltamon myöhemmin Säräisniemen, edelleen Vaalan kunnan alueella sijaitsevan Manamansalon saarella. Isovihan jälkeen tilan nimi on Kivari. Isäntänä 1641-1666 Karppilassa, puoliso mainittu ilman nimeä 1642-1648. Tiedossa on yksi lapsi, Staffan.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Karppinen/6000000031146731994. Isä Taulu 3.V LapsetV. Tapani Antinpoika Karppinen. Staffan Andersinpoika Karppinen. Syntynyt Manamansalo Karppila Paltamo. Kuollut Manamansalo Karppila jälkeen 1689 Paltamo. Ammatti talollinen, main. 1669-81. Karppila (myöhemmin Kivari) Manamansalon saarella. Isäntänä 1669-1681, viimeinen maininta 1690, puoliso 1671-1673 ilman nimeä. Lapsia 3. - - https://www.geni.com/people/Tahvo-Karppinen/6000000031146815024. Isä Taulu 4.
VI LapsetVI. Antti Tapaninpoika Karppinen. Anders Staffaninpoika Karppinen. Syntynyt Manamansalo Karppila 1660 Paltamo. Kuollut Manamansalo Karppila Kivari jälkeen 1733 Paltamo. Ammatti talollinen. Main. 1681 alk., isäntänä vuodesta 1681 Isonvihan vuosiin saakka, Karppila (myöh. Kivari), Säräisniemen Manamansalon saari. Voi olla syntynyt aikaisemminkin (perusteluja: isäntänä verovelvollinen ja aviovaimo jo 1771, jolloin on oltava säädetyssä iässä!).
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Karppinen/6000000039886276000. Isä Taulu 5. –Puoliso 1:o Liisa Matintytär Haataja. Syntynyt 1660 Paltamo. Kuollut Manamansalo Karppila 1709 Paltamo. Ammatti emäntä. Karppila (myöh. Kivari), Säräisniemen Manamansalo. Ensimmäinen maininta vaimona 1671 ja 1708 on merkitty raihnaiseksi, kuollut mahdollisesti seuraavana vuonna. –Puoliso 2:o 1725 Säräisniemi Valborg Karppinen. Vappu Karppinen. Kuollut Manamansalo Kivari jälkeen 1732 Paltamo. Kuollut mahd. 1733, jolloin oli vielä mainittu Karppilan tilalla.VII LapsetVII. Samuli Antinpoika Karppinen. Samuel Andersinpoika Karppinen. Syntynyt Manamansalo Karppila 1684 Säräisniemi. Kuollut Mieslahti Kiehimänsuu 9 Sopala 05.06.1767 Paltamo. Ammatti talollinen. Säräisniemen Manamansalo, myöhemmin Paltamo Kiehimä Sopalan tila. Lapsia 7.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Samuli-Karppinen/6000000034061851992. Isä Taulu 6. –Puoliso 1717 Paltamo Liisa Matintytär Piipponen. Syntynyt 1690. Kuollut 23.11.1756 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Liisa-Piipponen/6000000034061844029.VIII LapsetVIII. Antti Samulinpoika Karppinen. Anders Karppinen. Syntynyt 1719 Paltamo. Kuollut Kiehimänsuu 9 Sopala 10.04.1790 Paltamo. kuoli leskenä. -- Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Karppinen/6000000018781936561. Isä Taulu 7. –Puoliso 1736 Paltamo Elina Yrjöntytär Oikarinen. Elin Jöranintytär Oikarinen. Syntynyt Ristijärvi Koiraniemi 1714 Paltamo. Kuollut Ristijärvi Oikarila 12 / 16.01.1777 Paltamo.
IX LapsetIX. Salomo Antinpoika Karppinen. Syntynyt 02.12.1754 Paltamo. Kuollut 20.10.1823 Paltamo. Ammatti talollinen. Paltamo Kiehimän kylä Sopalan tila, myöh. itsellinen. - - https://www.geni.com/people/Salomo-Karppinen/6000000024403753410. Isä Taulu 8. –Puoliso 06.01.1779 Paltamo Anna Heikintytär Tauriainen. Syntynyt 02.01.1755. Kuollut 01.11.1791 Paltamo.
X LapsetX. Heikki Salomonpoika Karppinen. Henrik Karppinen. Syntynyt Kiehimä 21.01.1782 Paltamo. Kuollut 02.06.1846 Paltamo. Ammatti renki. Lapsia 5 tai 6 (Stiina 1815?)
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Henric-Karppinen/6000000025497826786. Isä Taulu 9. –Puoliso 05.01.1806 Paltamo Vappu Antintytär Pyykkönen. Valborg Andersintytär Pyykkönen. Syntynyt 01.06.1783 Ristijärvi. Kuollut 1837 Paltamo.XI LapsetXI. Heikki Kustaa Heikipoika Karppinen. Henrik Gustaf Henrikinpoika Karppinen. Syntynyt 10.01.1804 Paltamo. Kuollut Vuottolahti 19.11.1877 Kajaani msrk. Ammatti talollinen. Talollinen Paltamossa, Kiehimän kylä Hyrylän tila.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Kustaa-Karppinen/6000000031307280846. Isä Taulu 10. –Puoliso Anna Stina Johanintytär Turpeinen. Syntynyt Jormua 5 / 01.01.1800 Paltamo. Kuollut Mainua 11 Kurunperä 28.08.1866 Kajaani msrk. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-Stiina-Turpeinen/6000000031307078151.XII LapsetXII. Kalle Heikinpoika Karppinen. Karl Henrikinpoika Karppinen. Syntynyt Kiehimänsuu 01.03.1832 Paltamo. Kuollut 12.03.1920 Kajaani. Ammatti talollinen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kalle-Karppinen/6000000144452316827. Isä Taulu 11. –Puoliso 09.11.1859 Kajaani Agneta Loviisa Thomasintytär Tikkanen. Syntynyt NederSotkamo 56 / 25.03.1838 Sotkamo. Kuollut 20.06.1921 Kajaani. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Agneta-Lovisa-Tikkanen/6000000192377691823.
XIII LapsetXIII. Anna Stiina Karppinen. Pesola. Syntynyt 18.10.1860. Kuollut 30.03.1887 Muhos. Plso Olli Juhonpoika Pesola 1838-1915. 1 lapsi. Isä Taulu 12. –Puoliso 03.08.1884 Muhos Olli Juhonpoika Pesola. Syntynyt 29.12.1838 Muhos. Kuollut 07.10.1915 Muhos. 1. puoliso Liisa Susanna Penninkangas 22.1.1854-13.2.1927.
XIV LapsetXIII. Adolf Karppinen. Aatu Karppinen. Syntynyt 27.12.1865 Kajaani. Kuollut 17.07.1919 Sonkajärvi. Isä Taulu 12. –Puoliso 21.09.1897 Iisalmi Maria Mähönen. Syntynyt 07.12.1856 Iisalmi. Kuollut 05.11.1926 Sonkajärvi. Lapsia yksi.
XIV LapsetXIII. Kalle Kallenpoika Karppinen. Syntynyt Mainua 10.12.1869 Kajaani. Kuollut 23.09.1935 Kajaani. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kalle-Karppinen/6000000192847717850. Isä Taulu 12. –Puoliso 23.11.1911 Kajaani Jenny Auroora Salomonintytär Karppinen. Jenny Auroora Tolonen. Syntynyt Yläsotkamo 22.02.1884 Sotkamo. Kuollut 24.06.1944 Kajaani. Os. Karppinen (sukukirjan mukaan). Muuttanut: 2.8.1911 Kajaani.
XIV LapsetXIV. Kalle Eemeli Kallenpoika Karppinen. Kalle Eemil Karppinen. Syntynyt 14.05.1914 Kajaani. Kuollut 04.02.2001 Sotkamo. Lempinimi Eemeli. Tiedoksi saatu 2023 /UPa: Karppisen isälinjan haplo on I-Y20304. Isä Taulu 15. –Puoliso Hellin Emilia Kanto. Hellin Karppinen. Syntynyt 25.05.1921 Kemijärvi. Kuollut 23.06.2016 Sotkamo.
XV Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna | 6 |
| Retriikka | 11 |
| Ahonen, Anna Magdaleena | 10 |
| Asikainen, Hannu | 16 |
| Asikainen, Tuula | 16 |
| Haataja, Eero Paavonpoika | 11 |
| Haataja, Liisa Matintytär | 6 |
| Huovinen, Kaisa Maunontytär | 6 |
| Huovinen, Marketta | 6 |
| Huusko, Anna | 11 |
| Huusko, Antti Pentinpoika | 11 |
| Härkönen, Pekka Paavonpoika | 8 |
| Kanto, Hellin Emilia | 16 |
| Karppinen, Aatami | 11 |
| Karppinen, Aatu | 14 |
| Karppinen, Adam | 11 |
| Karppinen, Adolf | 12, 14 |
| Karppinen, Albertiina Henrikintytär | 10 |
| Karppinen, Anders | 2, 4, 6, 8 |
| Karppinen, Anders Staffaninpoika | 6 |
| Karppinen, Anna | 8, 11 |
| Karppinen, Anna Kaisa Henrikintytär | 10 |
| Karppinen, Anna Sofia | 12 |
| Karppinen, Anna Stiina | 12, 13 |
| Karppinen, Anna Vappu | 12 |
| Karppinen, Antti | 6, 8, 8, 8, 9 |
| Karppinen, Antti Heikinpoika | 1, 2, 3, 4 |
| Karppinen, Antti Henrikinpoika | 10 |
| Karppinen, Antti Samulinpoika | 7, 8 |
| Karppinen, Antti Tapaninpoika | 5, 6 |
| Karppinen, Aune Hilda | 15 |
| Karppinen, Brita Staffanintytär | 5 |
| Karppinen, David | 12 |
| Karppinen, Elina | 8, 9 |
| Karppinen, Fredrika | 11 |
| Karppinen, Gustav | 12 |
| Karppinen, Heikki | 1, 12 |
| Karppinen, Heikki Antinpoika | 2, 3 |
| Karppinen, Heikki Kustaa Heikipoika | 10, 11 |
| Karppinen, Heikki Salomonpoika | 9, 10 |
| Karppinen, Hellin | 16 |
| Karppinen, Helmi Sofia | 15 |
| Karppinen, Henrik | 1, 10, 12 |
| Karppinen, Henrik Andersinpoika | 3 |
| Karppinen, Henrik Gustaf Henrikinpoika | 11 |
| Karppinen, Henrik Henrikinpoika | 11 |
| Karppinen, Jaakko | 6 |
| Karppinen, Jacob | 6 |
| Karppinen, Jenny Auroora Salomonintytär | 15 |
| Karppinen, Johan | 6 |
| Karppinen, Johan Henrikinpoika | 11 |
| Karppinen, Jooseppi | 12 |
| Karppinen, Josef | 12 |
| Karppinen, Juho | 8, 9, 12 |
| Karppinen, Jussi | 6 |
| Karppinen, Kaisa Vappu | 11 |
| Karppinen, Kalle Aukusti | 14 |
| Karppinen, Kalle Eemeli Kallenpoika | 15, 16 |
| Karppinen, Kalle Eemil | 16 |
| Karppinen, Kalle Heikinpoika | 11, 12 |
| Karppinen, Kalle Johannes | 16 |
| Karppinen, Kalle Kallenpoika | 12, 15 |
| Karppinen, Karl Henrikinpoika | 12 |
| Karppinen, Katri Auroora | 15 |
| Karppinen, Kustaa | 12 |
| Karppinen, Kustu (Gustav) Heikinpoika | 11 |
| Karppinen, Liisa | 8, 9 |
| Karppinen, Liisa Samuelintytär | 7 |
| Karppinen, Marja-Leena | 16 |
| Karppinen, Matti | 6 |
| Karppinen, Matts | 6 |
| Karppinen, Regina Augusta | 11 |
| Karppinen, Saara | 8 |
| Karppinen, Salomo Antinpoika | 8, 9 |
| Karppinen, Samuel Andersinpoika | 7 |
| Karppinen, Samuli | 9 |
| Karppinen, Samuli Antinpoika | 6, 7 |
| Karppinen, Senja | 16 |
| Karppinen, Staffan Andersinpoika | 5 |
| Karppinen, Stafffan | 6 |
| Karppinen, Stiina Henrikintytär | 10 |
| Karppinen, Stina Henrikintytär | 11 |
| Karppinen, Taavetti | 12 |
| Karppinen, Tapani | 6 |
| Karppinen, Tapani Antinpoika | 4, 5 |
| Karppinen, Tuula Marjatta | 16 |
| Karppinen, Valborg | 6 |
| Karppinen, Valborg Henrikintytär | 10 |
| Karppinen, Vappu | 6 |
| Karppinen, Veli-Matti | 16 |
| Karppinen, Vilhelm | 11 |
| Karppinen, Vilho | 11 |
| Karppinen, Väinö Johannes | 15 |
| Kolehmainen, Anna Maria | 12 |
| Kärkkäinen, Anna Vappu | 12 |
| Lappalainen, Katri Auroora | 15 |
| Leinonen, Kaisa Vappu | 11 |
| Leinonen, Risto | 11 |
| Lesonen, Antti | 9 |
| Mikkonen, Selma Maria | 12 |
| Mustonen, Anna Sofia | 12 |
| Mustonen, Heikki | 12 |
| Mähönen, Maria | 14 |
| Oikarinen, Elin Jöranintytär | 8 |
| Oikarinen, Elina Yrjöntytär | 8 |
| Pesola, Anna Stiina | 13 |
| Pesola, Olli Juhonpoika | 13 |
| Pesola, Väinö Henrik | 13 |
| Piipponen, Liisa Matintytär | 7 |
| Pikkarainen, Kaisa | 6 |
| Pyykkönen, Valborg Andersintytär | 10 |
| Pyykkönen, Vappu Antintytär | 10 |
| Sirviö, Anna Vappu Jussintytär | 12 |
| Sirviö, Greeta Kaisa Antintytär | 11 |
| Sirviö, Hilda Maria | 12 |
| Sivonen, Juha | 10 |
| Suorsa, Brita Staffanintytär | 5 |
| Sylvester, Juha | 10 |
| Tammimäki, Kari Tapio | 16 |
| Tammimäki, Marja Leena | 16 |
| Tauriainen, Anna Heikintytär | 9 |
| Tikkanen, Agneta Loviisa Thomasintytär | 12 |
| Tikkanen, Aune Hilda | 15 |
| Tirkkonen, Helmi Sofia | 15 |
| Tolonen, Jenny Auroora | 15 |
| Tolonen, Senja Marta Tellervo | 16 |
| Tolonen, Vappu | 9 |
| Turpeinen, Anna Stina Johanintytär | 11 |
| Paikka | Taulu |
| Hyvinkää | 12 |
| Iisalmi | 14 |
| Iisalmi msrk | 14 |
| Joensuu | 16 |
| Kajaani | 11, 12, 14, 15, 16 |
| Kajaani msrk | 10, 11, 16 |
| Kemijärvi | 16 |
| Kuhmo | 12 |
| Mikkeli | 16 |
| Muhos | 12, 13 |
| Nummi-Pusula | 16 |
| Oulu | 12 |
| Paltamo | 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 |
| Pusula | 16 |
| Ristijärvi | 7, 9, 10 |
| Sonkajärvi | 12, 14 |
| Sotkamo | 8, 11, 12, 15, 16 |
| Säräisniemi | 6, 7, 11 |
| Valkeakoski | 12 |
| Vuolijoki | 11 |
I. Lauri Niilonpoika Tauriainen. –Puoliso Kaisa Keränen.
II LapsetII. Henrik Larsinpoika Tauriainen. Syntynyt 1694 Suomussalmi. Kuollut 1745 Paltamo. Lapset: Valpuri Heikintytär Tauriainen; Lauri Heikinpoika Tauriainen; Heikki Heikinpoika Tauriainen ja Anna Heikintytär Tauriainen.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Tauriainen/6000000055458255888. Isä Taulu 17. –Puoliso Anna Andersintytär Hartikka. Syntynyt 1687 Suomussalmi. Kuollut 21.12.1764 Paltamo.III LapsetIII. Henrik Henrikinpoika Tauriainen. Syntynyt Peranka 08.04.1734 Suomussalmi. Isä Taulu 18. –Puoliso Kirstin Påhlintytär Härkönen. Syntynyt 1728 Kainuu.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Hartikka, Anna Andersintytär | 18 |
| Härkönen, Kirstin Påhlintytär | 19 |
| Karppinen, Salomo Antinpoika | 19 |
| Keränen, Kaisa | 17 |
| Tauriainen, Anna Heikintytär | 19 |
| Tauriainen, Henrik Henrikinpoika | 18, 19 |
| Tauriainen, Henrik Larsinpoika | 17, 18 |
| Tauriainen, Lauri Niilonpoika | 17 |
| Paikka | Taulu |
| Kainuu | 19 |
| Paltamo | 17, 18, 19 |
| Suomussalmi | 17, 18, 19 |
I. Påhl Pyykkönen. Syntynyt 1660. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Paavo-Pyykk%C3%B6nen/6000000010799226933. –Puoliso NN Hyttinen.
II LapsetII. Mårten Påhlinpoika Pyykkönen. Syntynyt 1689 Ristijärvi. Kuollut R. 13 Karhula 1742 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Martti-Pyykk%C3%B6nen/6000000024525406503. Isä Taulu 20. –Puoliso Brita Mårtenintytär Karhu. Syntynyt 1695 Ristijärvi. Kuollut R. 13 Karhula 1741 Ristijärvi.
III LapsetIII. Martti Martinpoika Pyykkönen. Mårten Mårteninpoika Pyykkönen. Syntynyt Ristijärvi 1728 Paltamo. Kuollut 27.03.1777 Ristijärvi. Isä Taulu 21. –Puoliso Vappu Erkintytär Keinänen. Valborg Erikintytär Keinänen. Syntynyt Keinälänniemi 1719 Suomussalmi. Kuollut Ristijärvi 04.10.1764 Paltamo.
IV LapsetIV. Anders Mårteninpoika Pyykkönen. Syntynyt 23.01.1758 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Pyykk%C3%B6nen/6000000040724058861. Isä Taulu 22. –Puoliso Kristina Josefintytär Väisänen. Syntynyt Uura 7 Heikkilä 20.12.1759 Paltamo.
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Keinänen | 22 |
| Pyykkönen | 22 |
| Hyttinen, NN | 20 |
| Karhu, Brita Mårtenintytär | 21 |
| Karppinen, Heikki Salomonpoika | 23 |
| Keinänen, Vappu Erkintytär | 22 |
| Kemppainen, Maria | 21 |
| Pyykkö, Anna Andersintytär | 23 |
| Pyykkönen, Anders Andersinpoika | 23 |
| Pyykkönen, Anders Mårteninpoika | 21, 22, 23 |
| Pyykkönen, Brita Mårtenintytär | 22 |
| Pyykkönen, Henrik Andersinpoika | 23 |
| Pyykkönen, Henrik Mårteninpoika | 21, 22 |
| Pyykkönen, Johan Mårteninpoika | 22 |
| Pyykkönen, Josef Andersinpoika | 23 |
| Pyykkönen, Jöran Mårteninpoika | 22 |
| Pyykkönen, Kaisa Mårtenintytär | 21 |
| Pyykkönen, Kirstin Andersintytär | 23 |
| Pyykkönen, Lars Mårteninpoika | 21 |
| Pyykkönen, Margareta Mårtenintytär | 21 |
| Pyykkönen, Maria Mårtenintytär | 21 |
| Pyykkönen, Martti Martinpoika | 21, 22 |
| Pyykkönen, Mårten Andersinpoika | 23 |
| Pyykkönen, Mårten Mårteninpoika | 22 |
| Pyykkönen, Mårten Påhlinpoika | 20, 21 |
| Pyykkönen, Påhl | 20 |
| Pyykkönen, Påhl Mårteninpoika | 21, 22 |
| Pyykkönen, Thomas Mårteninpoika | 21 |
| Pyykkönen, Valborg Andersintytär | 23 |
| Pyykkönen, Valborg Mårtenintytär | 22 |
| Pyykkönen, Vappu Antintytär | 23 |
| Väisänen, Kristina Josefintytär | 23 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 21 |
| Paltamo | 21, 22, 23 |
| Puolanka | 22 |
| Ristijärvi | 20, 21, 22, 23 |
| Suomussalmi | 22 |
I. Matts Matinpoika Karhu. Syntynyt jälkeen 1600. Kuollut 1683 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-Karhu/6000000023895124320. –Puoliso Kirstin Kettunen. Syntynyt ennen 1645 Paltamo. Kuollut tammikuu, Törmänmäki Väyrylä 1738 Paltamo.
II LapsetII. Mårten Matinpoika Karhu. Syntynyt 1660 Ristijärvi. Kuollut 1728 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Martti-Karhu/6000000023895182436. Isä Taulu 24. –Puoliso Margareta Hansintytär Rusanen. Syntynyt 1660 Ristijärvi. Kuollut 01.04.1740 Ristijärvi.
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Karhu, Anna Mårtenintytär | 25 |
| Karhu, Brita Mårtenintytär | 25 |
| Karhu, Henrik Mårteninpoika | 25 |
| Karhu, Matts Matinpoika | 24 |
| Karhu, Mårten Matinpoika | 24, 25 |
| Karhu, Påhl Matinpoika | 24 |
| Kettunen, Kirstin | 24 |
| Pyykkönen, Mårten Påhlinpoika | 25 |
| Rusanen, Margareta Hansintytär | 25 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 24, 25 |
| Ristijärvi | 24, 25 |
I. Erik Påhlinpoika Keinänen. Syntynyt 1650. Kuollut Keinälänniemi 1706 Suomussalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erkki-Kein%C3%A4nen/6000000047668642251. –Puoliso Helga Thomasintytär. Kuollut Keinälänniemi jälkeen 1706 Suomussalmi.
II LapsetII. Påhl Erikinpoika Keinänen. Syntynyt Keinälänniemi 1670 Suomussalmi. Kuollut Keinälänniemi jälkeen 1713 Suomussalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Paavo-Kein%C3%A4nen/6000000047668754063. Isä Taulu 26. –Puoliso Kaisa. Syntynyt 1670. Kuollut Keinälänniemi jälkeen 1713 Suomussalmi.
III LapsetIII. Erik Påhlinpoika Keinänen. Syntynyt Keinälänniemi Keinälä 1700 Suomussalmi. Kuollut Keinälänniemi Kianta 28 / ennen 1746 Suomussalmi. Kianta 28 Keinälä. -- Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erkki-Kein%C3%A4nen/6000000047667518367. Isä Taulu 27. –Puoliso Elin Nilsintytär Tauriainen. Syntynyt Kianta 5 / 1695 Suomussalmi. Kuollut Piispajärvi Moilala 19.07.1764 Suomussalmi.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Helga Thomasintytär | 26 |
| Kaisa | 27 |
| Keinänen | 28 |
| Keinänen, Brita Erikintytär | 28 |
| Keinänen, Erik Påhlinpoika | 26, 27, 28 |
| Keinänen, Kaisa Erikintytär | 28 |
| Keinänen, Malin Erikintytär | 28 |
| Keinänen, Margareta Erikintytär | 28 |
| Keinänen, Påhl Erikinpoika | 26, 27 |
| Keinänen, Vappu Erkintytär | 28 |
| Keinänen, Zachris Erikinpoika | 28 |
| Pyykkönen, Martti Martinpoika | 28 |
| Tauriainen, Elin Nilsintytär | 28 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 28 |
| Ristijärvi | 28 |
| Suomussalmi | 26, 27, 28 |
I. Nils Tauriainen. Syntynyt Satakunta 1560 Häme. Kuollut Kianta 1653 Suomussalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Niilo-Tauriainen/6000000012674720721
Simon Tåuruinen (?) 1/8 manttaalia ja Lars Tauriainen 1/4 manttaalia vuoden 1653 maakirjassa Juhani Tauriainen kertoo kirjassaan: Kamppaillen kiinni korpimaihin Kiannalla, että Tauriaisten suku ilmestyi Kainuun asiakirjoihin ensimmäisen kerran v. 1641. Kiannan kylän henkilöluetteloon kirjattiin verolle pannuksi Lauri (Lars) yhdessä nimeltään tuntemattomaksi jääneen vaimonsa kanssa. Tämä sivu on paljolti yhteneväinen mainitun kirjan tietojen kanssa. Mikäli haluat tietää enemmän Tauriaisten suvusta, lue Juhani Tauriaisen kirja.II LapsetII. Lars Nilsinpoika Tauriainen. Syntynyt Satakunta 1590 Häme. Kuollut Kianta Peranka 1653 Suomussalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Lauri-Tauriainen/6000000012674713693
http://www.tauriaisensuku.fi/images/historia/Sukujuhlaesitelma_Taur... Lauri Niilonpoika Tauriainen on kaikesta päätellen syntynyt Häme-Satakunnan alueella. Osana Ruot-si-Suomen hallitsijoiden toteuttamaa Suomen pohjois- ja itäosiin suuntautuvaa asutuspolitiikkaa Lauri Niilonpoika läksi hakemaan uusia asuinsijoja Kainuun itäosista Suomussalmen Kianta-Perangan alueelta. Tau-riaisten suku ilmestyi Kainuun asiakirjoihin ensimmäisen kerran 1641 Kiannan kylän henkilöluetteloon ja kirjattiin verolle pannuksi Lauri (Lars) yhdessä nimeltään tuntemattomaksi jääneen vaimonsa kanssa. Mukana hänellä lienee ollut vaimonsa lisäksi lapsensa Niilo (s. 1620), Lauri (s. 1621), Antti (1630 ja Matti (1632) Juhani Tauriainen kertoo Tauriaisten alkuvaiheista kirjassaan Kamppaillen kiinni korpimaihin Kiannalla, Helsinki 2006. Simon Tåuruinen (?) 1/8 manttaalia ja Lars Tauriainen 1/4 manttaalia vuoden 1653 maakirjassa Juhani Tauriainen kertoo kirjassaan: Kamppaillen kiinni korpimaihin Kiannalla, että Tauriaisten suku ilmestyi Kainuun asiakirjoihin ensimmäisen kerran v. 1641. Kiannan kylän henkilöluetteloon kirjattiin verolle pannuksi Lauri (Lars) yhdessä nimeltään tuntemattomaksi jääneen vaimonsa kanssa. Mahdollisesti Lars Tauriainen Stjerna s. 1600 Paltamo Sotilas asui Suomussalmen, Perangassa 1643-1653 Mahdollisesti sama henkilö kuin sotilas Lars Tauriainen Stjerna s. 1600 Paltamossa Ensimmäinen merkintä Tauriaisten suvusta Kiannan kylän maakirjassa on vuodelta 1641. Maakirjan henki-löluettelossa mainittiin Lars (Lauri) Tauriainen yhdessä nimettömäksi jääneen vaimonsa kanssa. Asuinpaikka oli Perankajärven rantamaisemissa, ikivanhan heimojen ja kauppamiesten vaellusreitin varrella, mistä todistaa mm. Perankajärven itäpäästä löydetty, länsisuomalaiseksi tunnistetun naisen rautakautinen polttohauta. Prof. Alpo Räisänen on sijoittanut talonsijan järven etelärannalle, Peranganniemelle ja Peranganniemen Tauriaisten muistitieto tukee hyvin tätä tulkintaa. Laurin saapuessa Ruotsia hallitsi kuningatar Kristiina, mutta kreivi Brahen aika oli vasta edessä. Perangan seudun ja koko Pohjois-Suomussalmen asutus oli silloin aivan alussa. Lauri oli itse asiassa Peranka- ja Piispajärven rantaseutujen ensimmäinen uudisasukas. Aikaisemmin seudulle tulleita ja Laurin lähimpiä naapureita oli ilmeisesti vain viisi, runsaan peninkulman verran Laurin kotijärveä etelämmäksi ja idemmäksi asettunutta talokasta (Paavo Keinänen ja Erkki Lieppa Keinälänniemellä, Tuomas Tormua ja Paavo Kettunen Ruhtinansalmella ja Mikko Koistinen Pärsämönrannalla). On ilmeistä, että Lauri oli tullut asuinsijaansa rakentamaan ja ensimmäisiä kaskiaan kaatamaan jo muutama vuosi aikaisemmin eli 1630-luvun puolivälissä (n. 1635). Tapana näet oli, että uudisasukas sai aluksi 5-7 veroista vapaata vuotta. Perangan Laurin tulo osui otolliseen aikaan siinä mielessä, että muutamat seuraavat vuosikymmenet olivat seudulla rauhanaikaa, vaikka jännitystä Venäjän vastaisella itärajalla silloin tällöin olikin. Myös Kreivinajan hallinnon vakaat ja edistyksen vuodet olivat edessäpäin. Niistä pääsivät hyötymään etenkin Laurin pojat talojensa isännäksi tultuaan. Suhteessa luonnonoloihin Laurin tuloaika oli kaikkea muuta kuin otollinen. Hänen ensimmäiset raivaajavuotensa (1638-1640) ja etenkin 1641 olivat Kainuussa ja Kiannallakin ankaria katovuosia. Kesä 1641 oli ollut erityisen märkä ja elo-syyskuun vaihteessa tuli hyinen halla. Pettua ja olkisilppua varmasti tarvittiin Perangan emännän leipätaikinan jatkeeksi. Sääonni kääntyi 1644-45 ja seuraavat pahat katovuodet tulivat vasta 1657-58. Lauri näyttää tulleen Perangalle vakain aikein nostaa pystyyn tila, jonka voisi aikanaan jättää perinnöksi pojilleen suvun kantapaikaksi. Tila oli 1/4 manttaalin tila ja luonteeltaan verotila eikä kruunun vuokratila. Ennen kuolemaansa hän ehti nähdä myös kätensä tulokset ja muutaman menestyksen vuoden. Vuosina 1552-1554 hänen talonsa oli Kiannan kylän suurin kymmenysverojen maksaja 10 ruiskapan ja 10 ohrakapan suuruisine kymmenysveroineen. Ts. verovouti apulaisineen arvioi hänen kaskiensa ja peltotilkkujensa antaman sadon suuremmaksi kuin yhdenkään toisen Kiannan isännän. Tiluksilla viljeltiin maatiaisruista ja -ohraa ja varmaankin myös naurista. V:n 1641 harvinaisesta karjaveroluettelosta ilmeni vielä, että Laurin talossa oli hevonen, 1 lehmä, 2 vasikkaa ja 1 lammas. Viidellä muulla Kiannan isännällä oli yhtä suuri ja arvokas karjaomaisuus kuin Laurillakin. Laurin isäntäajan kohtalaisesta menestyksestä kertoi myös se, että hän selvisi ilman rästiveroja monien verojensa viidakosta. Manttaalistaan hänen oli suoritettava v.1650 kahden ja puolen taalarin eli 10 markan vuotuinen vero. Siihen sisältyi mm. 5 naulaa kuivaa kalaa eli kapahaukea, 2,5 naulaa voita ja 10 kappaletta harmaanahkoja (oravannahkoja). Vuotuisveron lisäksi talosta maksettiin 24 äyriä henkirahana, mutta vaimo ja jo täysi-ikäiset pojat näyttävät säästyneen henkirahan maksulta v. 1650 kokonaan. Lauri-isännän menestystä selittänee osaltaan se, että hänellä oli talossaan moneen muuhun Kiannan isäntään verrattuna hyvä työvoima. Päätellä voidaan, että jo 1640- luvun alussa talossa oli kaksi täysikäistä ja perheellistä poikaa. Pari vanhinta pojanpoikaakin olivat Laurin kuollessa (n. 1653) jo naimaiän kynnyksellä ja omaa perhettään perustamassa. Ilman kunnon työvoimaa kaskiviljely ei olisi onnistunutkaan. Isä Taulu 29.III LapsetIII. Nils Larsinpoika Tauriainen. Syntynyt Satakunta 1620 Häme. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Niilo-Tauriainen/6000000014724812208
Lähde: Juhani Tauriainen, v.2006, Kamppaillen kiinni korpimaihin Kainuussa. http://www.tauriaisensuku.fi/images/historia/Tauriaisten_suku.pdf Veljeksistä vanhin, Niilo Laurinpoika jäi isännäksi Perangalle n. v. 1661(1654)- 1683. Puolison nimeä ei tunneta. Lapsia perheessä oli ainakin neljä (Lauri, Niilo, Antti ja Matti). Tauriainen Juhani, 21.2.2011 Tauriaisten jalanjäljillä 1500- ja 1600-lukujen Suomessa ja Kainuun asutushistoriassa 1600-1700 -luvuilla https://docplayer.fi/8713232-Tauriaisten-jalanjaljilla-1500-ja-1600-lukujen-suomessa-ja-kainuun-asutus-historiassa-16001700-luvuilla.html. Isä Taulu 30.IV LapsetIV. Nils Nilsinpoika Tauriainen. Syntynyt Kianta Peranka 1661 Suomussalmi. Kuollut Kianta 5 / 1745 Suomussalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Niilo-Tauriainen/4436060355850128430
Lähde: Juhani Tauriainen, v.2006, Kamppaillen kiinni korpimaihin Kainuussa. http://www.tauriaisensuku.fi/images/historia/Tauriaisten_suku.pdf Ennen 1700-luvun alkua Tauriaisten sukua tuli vielä viidennenkin Tauriais-talon, Taurialan/ Vikiön isännäksi. Perangan Niilo Laurinpojan Niilo-niminen poika oli mennyt n.1683 rengiksi Keinälänniemelle Tuomas Liepan taloon. Avioiduttuaan talon Marketta-tyttären (Marget Liepatar) kanssa hänestä tuli Liepan vävy ja Tuomas- isännän kanssaisäntä. Hän lienee saanut osan Liepan talosta n. v:sta 1700 alkaen kokonaan hallintaansa otettuaan vanhanparin syytinkivastuut kannettavakseen. Talo tunnettiin Isovihan jälkeen Taurialana ( Kianta, nro 5) ja myöhemmin Vikiönä. Tämä Niilo oli tarmokas talonpitäjä ja sukunsa ja naapurustonsa luottomies. Niilon perheessä oli ainakin 7 lasta ( Juho, Katri, Elina, Anna, Marget, Malin, ja Riitta). Suuresta perheestä riitti tyttäriä emänniksi moneen muuhunkin taloon Suomussalmella ja lähipitäjissä. Tämän perhe-kunnan vaiheet ovat muihin silloisiin Tauriais-perheisiin verrattuna kaikkein parhaiten dokumentoidut ja siksi myös luotettavimmin kuvattavissa. Niilo Niilonpoika perheineen asui Keinälänniemen maisemissa Taurialan/Vikiön taloa. Talon elämä sujui olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. Verorästien kertymi-nenkin jäi vähäiseksi ja muutamien vuosien verovaikeuksista selvittiin. Isäntä huolehti, kuten jo todettiin, myös sukunsa asioista ottaessaan Piston heikkokuntoiset, kasvuvoimansa menettäneet pellot muutamaksi vuodeksi isäntävastuulleen. Hänen luottoasemaansa osoitti myös se, että pitäjän vallesmanni tarjosi Pistoa jo v. 1699 juuri hänelle ylösotettavaksi, kun Risto Laurinpoika oli lähtenyt vaikeuksiensa uuvuttamana Lappiin eli Kuusamoon. Niilo ei silloin suostunut, koska ”ajat olivat epävarmat ja Piston pellot huonokuntoiset”. Myös Niilon vanhin poika, Juho Niilonpoika alkoi 1710-luvulla totutella Vikiön isännän saappaisiin. Isä Taulu 31. –Puoliso Margareta Thomasintytär Lieppa. Syntynyt Kianta 5 Lieppala 1665 Suomussalmi. Kuollut Kianta 5 / 1723 Suomussalmi.V Lapset| Nimi | Taulu |
| Keinänen, Erik Påhlinpoika | 32 |
| Lieppa, Margareta Thomasintytär | 32 |
| Tauriainen, Anders Larsinpoika | 30 |
| Tauriainen, Anna Nilsintytär | 32 |
| Tauriainen, Brita Nilsintytär | 31, 32 |
| Tauriainen, Elin Nilsintytär | 32 |
| Tauriainen, Johan Nilsinpoika | 32 |
| Tauriainen, Kaisa Nilsintytär | 32 |
| Tauriainen, Lars Larsinpoika | 30 |
| Tauriainen, Lars Nilsinpoika | 29, 30, 31, 32 |
| Tauriainen, Malin Nilsintytär | 32 |
| Tauriainen, Margareta Nilsintytär | 32 |
| Tauriainen, Matts Larsinpoika | 30 |
| Tauriainen, Matts Nilsinpoika | 31 |
| Tauriainen, Nils | 29 |
| Tauriainen, Nils Larsinpoika | 30, 31 |
| Tauriainen, Nils Nilsinpoika | 31, 32 |
| Tauriainen, Simon Nilsinpoika | 29 |
| Tauriainen, Valborg Nilsintytär | 31 |
| Paikka | Taulu |
| Häme | 29, 30, 31 |
| Paltamo | 32 |
| Pudasjärvi | 31, 32 |
| Suomussalmi | 29, 30, 31, 32 |
I. Erik Erikinpoika Turpeinen. Syntynyt 1685. Kuollut Pesiö 28.09.1757 Suomussalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erkki-Turpeinen/6000000171558196832. –Puoliso Anna Hirvonen. Syntynyt 1694. Kuollut 1762. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-Hirvonen/6000000001657592424.
II LapsetII. Abraham Erikinpoika Turpeinen. Syntynyt 1721. Kuollut 27.11.1786 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Aappo-Turpeinen/6000000000249151346. Isä Taulu 33. –Puoliso 1743 Kirstin Sigfridintytär Kirjavainen. Syntynyt 1721. Kuollut 1768 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kirsti-Kirjavainen/6000000000249151352.
III LapsetIII. Johan Abrahaminpoika Turpeinen. Syntynyt Salmijärvi 31.03.1758 Paltamo. Kuollut Toppila 5 / 05.11.1804 Kajaani. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-Turpeinen/6000000103712178194. Isä Taulu 34. –Puoliso Anna Jakobintytär Pääkkönen. Syntynyt 02.12.1764. Kuollut Kiehimänsuu 17.09.1839 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen/6000000104980208823.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Hirvonen, Anna | 33 |
| Karppinen, Heikki Kustaa Heikipoika | 35 |
| Kirjavainen, Kirstin Sigfridintytär | 34 |
| Pääkkönen, Anna Jakobintytär | 35 |
| Turpeinen, Abraham Erikinpoika | 33, 34 |
| Turpeinen, Abraham Johaninpoika | 35 |
| Turpeinen, Anna Stina Johanintytär | 35 |
| Turpeinen, Erik Erikinpoika | 33 |
| Turpeinen, Erik Johaninpoika | 35 |
| Turpeinen, Greta Sofia Johanintytär | 35 |
| Turpeinen, Johan Abrahaminpoika | 34, 35 |
| Turpeinen, Johan Johaninpoika | 35, 35 |
| Turpeinen, Petter Johaninpoika | 35 |
| Paikka | Taulu |
| Kajaani | 34, 35 |
| Kajaani msrk | 35 |
| Paltamo | 33, 34, 35 |
| Suomussalmi | 33 |
I. Isak Kirjavainen. Syntynyt jälkeen 1630. kirjoissa: 1687-, isäntä 1692- , Paltamo, Venetheitto, 1/8, 1696: dödh.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Iisakki-Kirjavainen/6000000001657595786.II LapsetII. Sigfrid Isakinpoika Kirjavainen. Syntynyt 1684. Kuollut Salmijärvi 16.06.1756 Paltamo. Isä Taulu 36. –Puoliso 1:o Anna Michelintytär Toppinen. –Puoliso 2:o Kaisa Karjalainen. Syntynyt 1684. Kuollut Salmijärvi 1754 Paltamo.
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Karjalainen, Kaisa | 37 |
| Kirjavainen, Anna Sigfridintytär | 37 |
| Kirjavainen, Isak | 36 |
| Kirjavainen, Kaisa Sigfridintytär | 37 |
| Kirjavainen, Kirstin Sigfridintytär | 37 |
| Kirjavainen, Sigfrid Isakinpoika | 36, 37 |
| Toppinen, Anna Michelintytär | 37 |
| Turpeinen, Abraham Erikinpoika | 37 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 36, 37 |
| Suomussalmi | 37 |
I. Olof Pääkkönen. Syntynyt 1634. Kuollut Korpisalmi 1697 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olli-P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen/6000000007149497864. –Puoliso Margareta Johanintytär Lukkari. Syntynyt 1634 Sotkamo. Kuollut 1697 Sotkamo.
II LapsetII. Petter Olofinpoika Pääkkönen. Syntynyt Korpisalmi Pääkkölä 1654 Kuhmo. Kuollut helmikuu 1701. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen/6000000007149159976
Lapset: Yrjö Pekanpoika Pääkkönen; Olli Pekanpoika Pääkkönen; Pekka Pekanpoika Pääkkönen; Marketta Pekantytär Pääkkönen; Heikki Pekanpoika Pääkkönen; Kaisa Pekantytär Pääkkönen; Iisakki Pekanpoika Pääkkönen; Juho Pekanpoika Pääkkönen ja Jaakko Pekanpoika Pääkkönen. Isä Taulu 38. –Puoliso Kaisa Olofintytär Mikkonen. Syntynyt Jormasjärvi 1650 Sotkamo. Kuollut 1725.III LapsetIII. Jakob Petterinpoika Pääkkönen. Syntynyt ennen 1680. Kuollut Mieslahti 6 Pääkkölä 1717 Paltamo. https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-13999.html
"Anna Hurskatar jäi leskeksi sillä tavalla, että Jaakko Pääkkönen oli ollut sairaana talvella 1716/17 kun muuan venäläinen sotilaskarkuri ja sittemmin jalkarakuuna Iivana oli hänet sairasvuoteelleen pahoinpidellyt. Jaakko kuoli tästä kolmantena päivänä. No, Jaakko Pääkkönenhän oli muutenkin kuolemaantuomittu päästettyään sarkasodan pääpukarin Hilppa Simonpojan vapaaksi. Joten Anna Hurskaisellehan oli vaan "kunniakkaampaa", että Jaakko tuli tapettua näin, kuin hirtettynä tai, millä tavalla silloin kuolemaantuomituista henki otettiinkaan. Jos, joku on kiinnostunut Jaakkko Pääkkösen ja Anna Hurskaisen elämästä kannattaa lukea Jukka Kokkosen väitöskirja Rajaseutu liikkeessä ja Jussi Kukkosen historiallinen romaani Kainuu palaa. Lisäksi Hannu Romppaisen Muistojen Mieslahti järjestelee näitä 1600- ja 1700- luvun Pääkkösiä." Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Jaakko-P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen/6000000091713270836. Isä Taulu 39. –Puoliso Anna Matintytär Hurskainen. Syntynyt Jormua Hurskaala 1680 Paltamo. Kuollut Mieslahti 1733 Paltamo.IV LapsetIV. Petter Jakobinpoika Pääkkönen. Syntynyt Mieslahti 6 Pääkkölä 1702 Paltamo. Kuollut Mieslahti 6 Pääkkölä 07.11.1759 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen/6000000065542901137. Isä Taulu 40. –Puoliso Elin Olofintytär Mikkonen. Syntynyt 1703 Paltamo. Kuollut 14.02.1769 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Elina-Mikkonen/6000000001520412285.
V LapsetV. Jakob Petterintytär Pääkkönen. Syntynyt Mieslahti 6 Pääkkölä 1727 Paltamo. Kuollut Mieslahti 6 Pääkkölä 28.01.1812 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Jaakko-P%C3%A4%C3%A4kk%C3%B6nen/6000000041972299829. Isä Taulu 41. –Puoliso Anna Jokelainen. Syntynyt 1729 Paltamo. Kuollut Mieslahti 6 Pääkkölä 02.03.1816 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-Jokelainen/6000000041971852672.
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Hurskainen, Anna Matintytär | 40 |
| Jokelainen, Anna | 42 |
| Junkkari, Gustaf Staffaninpoika | 42 |
| Karhu, Elin | 42 |
| Karhu, Valborg | 42 |
| Lesonen, Liisa | 42 |
| Lukkari, Margareta Johanintytär | 38 |
| Mikkonen, Elin Olofintytär | 41 |
| Mikkonen, Kaisa Olofintytär | 39 |
| Pääkkönen, Anna Jakobintytär | 42 |
| Pääkkönen, Elin Jakobintytär | 42 |
| Pääkkönen, Henrik Petterinpoika | 39 |
| Pääkkönen, Isak Petterinpoika | 39 |
| Pääkkönen, Jakob Petterinpoika | 39, 40 |
| Pääkkönen, Jakob Petterintytär | 41, 42 |
| Pääkkönen, Johan Petterinpoika | 39 |
| Pääkkönen, Jöran Petterinpoika | 39 |
| Pääkkönen, Kaisa Olofintytär | 38 |
| Pääkkönen, Kaisa Petterintytär | 39 |
| Pääkkönen, Liisa Jakobintytär | 42 |
| Pääkkönen, Margareta Jakobintytär | 42 |
| Pääkkönen, Margareta Petterintytär | 39 |
| Pääkkönen, Olof | 38 |
| Pääkkönen, Olof Petterinpoika | 39 |
| Pääkkönen, Petter Jakobinpoika | 40, 41, 42 |
| Pääkkönen, Petter Olofinpoika | 38, 39 |
| Pääkkönen, Petter Petterinpoika | 39 |
| Pääkkönen, Valborg Jakobintytär | 42 |
| Turpeinen, Johan Abrahaminpoika | 42 |
| Valtanen, Margareta | 42 |
| Paikka | Taulu |
| Kajaani | 42 |
| Kuhmo | 38, 39 |
| Paltamo | 39, 40, 41, 42 |
| Ristijärvi | 42 |
| Sotkamo | 38, 39 |
I. Olof Mikkonen. Anttonen. Syntynyt O:n pitäjä 1595 Oulu. Kuollut Hyrylänmäki Paltamo. Ammatti talollinen, lautamies. vävy -- http://www.ronkkola.fi/omat-juureni-kaaviona/sivu17/sivu216/
Olli Mikkosen oletetaan tulleen Oulun pitäjästä ja Laitasaaren kylästä. Vuonna 1625 Paltamon Hyrylänmäellä on Olli ja Lauri Anttosen nimen alla Olli Mikkonen (vävy). Lautamies Olli Mikkonen oli Lauri Anttosen vävy. Hän käytti enimmäkseen appensa sukunimeä eli esiintyy Olli Anttosena. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olavi-Anttonen/6000000047263300465. –Puoliso NN Larsintytär Anttonen.II LapsetII. Olof Olofinpoika Mikkonen. Syntynyt Kiehimänsuu 1637 Paltamo. Kuollut 1714 - 1722 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olli-Mikkonen/6000000041048260404
Vaimon nimi Anna. Isä Taulu 43.III LapsetIII. Olof Olofinpoika Mikkonen. Syntynyt 1665 Paltamo. Kuollut Kiehimänsuu 3 Mikkola / maaliskuu 1724 Paltamo. Ammatti talollinen. Kiehimänsuun Mikkolan No 3 isäntä 1701-1724.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olli-Mikkonen/6000000027664035132. Isä Taulu 44. –Puoliso Elin Staffanintytär Leinonen. Syntynyt 1665. Kuollut jälkeen 1724 Paltamo. Mainitaan Tahvontyttäreksi Paltamon käräjillä 1707. -- Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Elsa-Leinonen/6000000027663354247.IV LapsetIII. Johan Olofinpoika Mikkonen. Syntynyt Mieslahti Korhola 1675 Paltamo. Kuollut 1730 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-Mikkonen/6000000047264033895. Isä Taulu 44. –Puoliso Brita Michelintytär Hurskainen. Syntynyt Hurskala 10 / Paltamo. Kuollut Mieslahti 1734 Paltamo.
IV LapsetIV. Olof Johaninpoika Mikkonen. Syntynyt Mieslahti 1 / 1703 Paltamo. Kuollut Ristijärvi 35 Määttälä 15.05.1776 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olli-Mikkonen/6000000046849600896. Isä Taulu 46. –Puoliso 1:o Kaisa Heikkinen. Syntynyt Mieslahti 1722 Paltamo. Kuollut 1750 Ristijärvi. –Puoliso 2:o Margareta Olofintytär Pikkarainen. Syntynyt Pikkarila 27.08.1731 Ristijärvi. Kuollut Pikkarila 19.11.1782 Ristijärvi.
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Anttonen, NN Larsintytär | 43 |
| Anttonen, Olof | 43 |
| Heikkinen, Kaisa | 47 |
| Hurskainen, Brita Michelintytär | 46 |
| Kemppainen, Kaisa | 46 |
| Leinonen, Elin Staffanintytär | 45 |
| Mikkonen, Anders Olofinpoika | 47 |
| Mikkonen, Brita Johanintytär | 46 |
| Mikkonen, Brita Olofintytär | 43 |
| Mikkonen, Elin Olofintytär | 45, 47 |
| Mikkonen, Gertrud Olofintytär | 44 |
| Mikkonen, Henrik Olofinpoika | 44 |
| Mikkonen, Johan Johaninpoika | 46 |
| Mikkonen, Johan Olofinpoika | 44, 46, 47 |
| Mikkonen, Johannes Olofinpoika | 47 |
| Mikkonen, Josef Olofinpoika | 43 |
| Mikkonen, Kaisa Johanintytär | 46 |
| Mikkonen, Kirstin Olofintytär | 43 |
| Mikkonen, Lars Olofinpoika | 43 |
| Mikkonen, Liisa Johanintytär | 46 |
| Mikkonen, Liisa Olofintytär | 47 |
| Mikkonen, Margareta Olofintytär | 47 |
| Mikkonen, Michel Johaninpoika | 46 |
| Mikkonen, Michel Olofinpoika | 43, 47 |
| Mikkonen, Mikko Ollinpoika | 47 |
| Mikkonen, Olof | 43 |
| Mikkonen, Olof Johaninpoika | 46, 47 |
| Mikkonen, Olof Olofinpoika | 43, 44, 44, 45, 45, 47 |
| Mikkonen, Paul Olofinpoika | 44 |
| Mikkonen, Petter Olofinpoika | 43 |
| Mikkonen, Påhl Olofinpoika | 47 |
| Pikkarainen, Anna Michelintytär | 47 |
| Pikkarainen, Anna Mikontytär | 47 |
| Pikkarainen, Margareta Olofintytär | 47 |
| Pääkkönen, Petter Jakobinpoika | 45 |
| Paikka | Taulu |
| Muhos | 47 |
| Oulu | 43 |
| Paltamo | 43, 44, 45, 46, 47 |
| Ristijärvi | 43, 46, 47 |
I. Henrik Henrikinpoika Tikkanen. Syntynyt 1695 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 29 Hiltula 27.01.1780 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Tikkanen/6000000025151744104. –Puoliso Marketa Tanelintytär Sopanen. Margareta Danielintytär Sopanen. Syntynyt 1697 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 29 Hiltula 19.07.1768 Sotkamo.
II LapsetII. Adam Henrikinpoika Tikkanen. Syntynyt Alasotkamo 29 Hiltula 17.05.1728 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 29 Hiltula 22.05.1763 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Aatami-Tikkanen/6000000025152012931. Isä Taulu 48. –Puoliso Elsa Sigfridintytär Korhonen. Syntynyt Alasotkamo 2 Korhola 17.05.1728 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 53 Isoaho 04.09.1797 Sotkamo.
III LapsetIII. Thomas Adaminpoika Tikkanen. Syntynyt Nedersotkamo 29 / 03.05.1759 Sotkamo. Kuollut Nedersotkamo 47 Otra 25.09.1832 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Tuomas-Tikkanen/6000000054232294013. Isä Taulu 49. –Puoliso 1:o Agneta Larsintytär Korhonen. Syntynyt Översotkamo 10 / 24.06.1767 Sotkamo. Kuollut Nedersotkamo 47 Otra 14.03.1806 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Aune-Korhonen/6000000034607670653. –Puoliso 2:o Kaisa Andersintytär Korhonen. Syntynyt Alasotkamo 55 / 25.12.1773 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 25 Otrala 1854 Sotkamo.
IV LapsetIV. Thomas Thomasinpoika Tikkanen. Syntynyt Alasotkamo 47 / 12.04.1793 Sotkamo. Ammatti itsellinen. https://www.geni.com/people/Tuomas-Tikkanen/6000000054232294013. Isä Taulu 50. –Puoliso Stina Bertilintytär Turunen. Syntynyt Raudanvesi 3 / 09.08.1793 Sotkamo.
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Karppinen, Kalle Heikinpoika | 51 |
| Korhonen, Agneta Larsintytär | 50 |
| Korhonen, Elsa Sigfridintytär | 49 |
| Korhonen, Kaisa Andersintytär | 50 |
| Sopanen, Margareta Danielintytär | 48 |
| Sopanen, Marketa Tanelintytär | 48 |
| Tikkanen, Adam Adaminpoika | 49 |
| Tikkanen, Adam Henrikinpoika | 48, 49 |
| Tikkanen, Agneta Loviisa Thomasintytär | 51 |
| Tikkanen, Anders Adaminpoika | 49 |
| Tikkanen, Anders Thomasinpoika | 50 |
| Tikkanen, Anna Thomasintytär | 50 |
| Tikkanen, Daniel Adaminpoika | 49 |
| Tikkanen, Henrik Adaminpoika | 49 |
| Tikkanen, Henrik Henrikinpoika | 48 |
| Tikkanen, Henrik Thomasinpoika | 50 |
| Tikkanen, Kaisa Adamintytär | 49 |
| Tikkanen, Kaisa Thomasintytär | 50 |
| Tikkanen, Margareta Adamintytär | 49 |
| Tikkanen, Sigfred Adaminpoika | 49 |
| Tikkanen, Thomas Adaminpoika | 49, 50 |
| Tikkanen, Thomas Thomasinpoika | 50, 51 |
| Turunen, Stina Bertilintytär | 51 |
| Paikka | Taulu |
| Kajaani | 51 |
| Paltamo | 51 |
| Sotkamo | 48, 49, 50, 51 |
I. Pehr Cajanus. Syntynyt 1450. Stamfar för Cajanus.
II LapsetII. Lars Perinpoika Cajanus - Hjerta. Syntynyt 1480 Kirkkonummi. Kuollut jälkeen 1547 Kirkkonummi. Korkkulan isäntä 1540-1547. Suku on lähtöisin Kirkkonummelta Korkkulan 1 manttaalin rusthollitilalta. Suvun kantaisä Lars Perinpoika isännöi tilaa jo ainakin 1540. Tila oli hänen jälkeläistensä hallussa yli 300 vuotta Kirkkonummen Korkkulan 1 manttaalin tilan isäntä ainakin 1540-1547, mahdollisesti jo aikaisemminkin. Isä Taulu 52.
III LapsetIII. Erik Larsinpoika Cajanus - Hjerta. Syntynyt 1506 Kirkkonummi. Kuollut Korkkula jälkeen 1583 Kirkkonummi. Ammatti nimismies. Korkkulan isäntä 1549-1563. Erik oli nimismies ja joutui kestitsemään valtion virkamiehiä ja sotaväkeä, koska hänen talonsa oli suuren valtatien varrella. Hän sai verovapauksia ja muita korvauksia ylimääräisistä kuluistaan. Isä Taulu 53.
IV LapsetIV. Mickel Erikinpoika Cajanus - Hjerta. Syntynyt 1538 Kirkkonummi. Kuollut jälkeen 1612 Kirkkonummi. Ammatti nimismies. Korkkulan isäntä 1566-1612, nimismies 1592. Hoiti talon majoitus- ja kyyditystointa 1566-1612. Hänen aikanaan talosta tuli rustholli, sillä hän ryhtyi varustamaan ratsumiestä 1600. Korkkula oli pitäjän toiseksi varakkain talo 1571, "hopeaveroluettelon" mukaan siellä oli hopeaa, kuparia ja tinaa sekä karjaa 260 mk arvosta, veroa tästä määrättiin 26 mk, hänellä oli em. veroluettelon mukaan 3 hevosta, 2 härkää, 12 lehmää, 4 vasikkaa, 12 lammasta ja 3 sikaa. - Puoliso nimeltään tuntematon. Vanhemmat Helsingin pitäjän Seutulasta suurtilallinen Sigfrid Larsinpoika ja Kerstin Ragvaldintytär. Vanhemmat taulusta 237 Erik Larsinpoika Cajanus - Hjerta, nimismies, Korkkulan isäntä 1549-1563, s. 1506 Kirkkonummi, k. jälkeen 1583 Kirkkonummi, Korkkula. Isä Taulu 54. –Puoliso Gertrud Sigfridsdotter Sjöskog. Syntynyt 1520 Siuntio. Kuollut jälkeen 1612 Kirkkonummi.
V LapsetV. Erik Michelinpoika Cajanus Hjerta. Syntynyt 1570 Kirkkonummi. Kuollut 1630 Kirkkonummi. Korkkulan isäntä 1614-1630, oli hankkinut myös omistukseensa Tjusterbyn Porvoon pitäjästä.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erik/6000000001127157715?through=5438275323410051956. Isä Taulu 55. –Puoliso Nilssdotter. Syntynyt 1570. Kuollut 1604.VI LapsetVI. Anders Eriksson Cajanus. Syntynyt 1602 Kirkkonummi. Kuollut Kajaaninlinna 07.09.1657 Kajaani. Ammatti nimismies. Kajaanin pitäjän nimismies 1632 lähtien, Pietari Brahen vouti Kajaanin vapaaherrakunnassa eli Kajaanin, Paltamon, Sotkamon ja Pielisen pitäjien vouti. Andersia voidaan pitää Kainuun 1600-luvun jälkipuoliskon ehdottomasti vaikutusvaltaisimpana virkamies- ja pappisdynastian kantaisänä. Nimismies oli usein tavallinen talollinen, mutta Andersia on pidettävä ammattivirkamiehenä, hänet luettiin vuoden 1651 henkikirjassa sää-tyläisiin.7 Muutti Paltamoon ennen 1626, oli Säräisniemen (Juusola) nimismiehentalon ensimmäinen isäntä sekä 1600-luvun alkupuolella Kainuun suurimpia karjankasvattajia, vuoden 1641 karjaveroluettelossa hänellä oli Säräisniemen talossaan lähes 30 nautaykikön karja; 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 1 mulli, 10 hiehoa, 20 lammasta ja 4 sikaa. Karjan arvo oli n. 360 taalaria. Palveluskuntana hänellä oli 3 piikaa ja 3 renkiä. omisti mm. Paltaniemeltä Sutela- eli Ollikkala- nimisen talo, jonka oli ostanut Sigfred Suszie-nimiseltä talonpojalta 400 taalerilla. Johannes Messeniukselta Anders sai "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan, jonka tuotolla Messenius oli elättänyt lehmiään vankeusaikanaan. Vuonna 1643 tuomittiin eräs mies, koska oli kostoksi siitä, että oli tullut sotamieheksi kirjoitetuksi, yrittänyt tuikata nimismiehen talon tuleen. talon koirat estivät tuhotyön. Vielä poistuessaan mies oli varastanut nimismiehen härän laitumelta. Toinen katkeroitunut syytti nimismiestä 1648 lahjusten ottamisesta, jotta heitä ei olisi nimetty sotilaiksi. Tätä ei kuitenkaan pystytty todistamaan. Perhe asui mm. Säräisniemellä ja Lieksassa, edellisessä talo toimi kestikievarinakin. Siellä Andersin lasten kotiopettajana toimi 1654 Kajaanin tuleva pedagogi Thomas Ulander. Anders yritti edistää 1653 perustetun Brahean kaupungin kasvua ja rakennutti sinne 2 tupaa. Venäläiset hävittivät sen 1656, ja siitä tuli tavallinen kylä, myöhemmin Lieksan kauppala (Brahean kaupunki lakkautettiin 1682). Isä Taulu 56. –Puoliso 1:o 1625 Paltamo Agneta Mathiaksentytär Laatikainen. Syntynyt 1606 Sotkamo. Kuollut 1649 Paltamo. nimismiehen vaimo. Isä oululainen porvari Matthias Laatikainen, jonka suku lienee lähtöisin Sotkamosta. –Puoliso 2:o Brita Simontytär. Kuollut 1672 Paltamo. Eli leskenä 1670, jolloin hänellä oli elinikäinen läänitys ja asuintilan verovapaus miehensä virka-aseman vuoksi.
VII LapsetVII. Erik Andersinpoika Cajanus. Syntynyt 1628 Säreisniemi. Kuollut 1691 Sotkamo. Ammatti kappalainen ja kirkkoherra. Sotkamon kappalainen ja kirkkoherra. Ylioppilas Upsalassa 1642, Turussa (pohj.) 1646. Sotkamon ensimmäinen kappalainen 1647-1651. Kirkko-herra Sotkamossa 1651-1691. Opponens pappeinkokouksessa 1670. K. ilmeisesti Sotkamossa 1691.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erik-Cajanus/6000000010212716664. Isä Taulu 57. –Puoliso 1:o Christina Erikintytär Montana. Syntynyt 1630 Ii. Kuollut 1657 Sotkamo. Iin kirkkoherran tytär. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Christina-Eriksdotter-Montana/6000000010212742472. –Puoliso 2:o Brita Samuelintytär Lithovius. Syntynyt 1635 Liminka. Kuollut 1691 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Brita-Lithovia/6000000001005141004. –Puoliso 3:o 1690 Magdalena Samuelintytär Paldanius. Magdalena Antilius.VIII LapsetVIII. Katarina Erikintytär Cajana. Syntynyt 1655 Sotkamo. Kuollut Jormas Määttälä / tammikuu 1728 Sotkamo. Lapset: Catharina Danielintytär Sopanen; Malin (Leena) Tanelintytär Sopanen; Marketa Tanelintytär Sopanen; Anna Danielintytär Sopanen; Aune Tanelintytär Sopanen; Riitta Tanelintytär Sopanen ja Carin Sopanen.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Cajanus/6000000020584864834. Isä Taulu 58. –Puoliso Daniel Henrikinpoika Sopanen. Syntynyt 1663 Sotkamo. Kuollut 01.05.1745 Sotkamo. Ainakin vuodesta 1695 asuivat Daniel ja Catharina Eriksdotter Cajanus Ylisotkamon ensimmäisessä talossa. Ilm. ostivat Sopalan Heikki Kärnän tai Antti Laatikaisen jälkeen. ( Antin pso oli Juliana Juhontytär ja tod.näk. klockare Johanin s.n.1645-50 tytär.) Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Taneli-Sopanen/6000000008794454741.IX Lapset| Nimi | Taulu |
| Brita Simontytär | 57 |
| Nilssdotter | 56 |
| Antilius, Magdalena | 58 |
| Cajana, Agneta Andersintytär | 57 |
| Cajana, Felicia Andersintytär | 57 |
| Cajana, Katarina Erikintytär | 58, 59 |
| Cajana, Margareta Erikintytär | 58 |
| Cajanus, Agneta Erikintytär | 58 |
| Cajanus, Anders Andersinpoika | 57 |
| Cajanus, Anders Erikinpoika | 58 |
| Cajanus, Anders Eriksson | 56, 57 |
| Cajanus, Brita Erikintytär | 58 |
| Cajanus, Carl Andersinpoika | 57 |
| Cajanus, Erik Andersinpoika | 57, 58 |
| Cajanus, Erik Erikinpoika | 58 |
| Cajanus, Gustaf Andersinpoika | 57 |
| Cajanus, Hans Erikinpoika | 56 |
| Cajanus, Jeremias Andersinpoika | 57 |
| Cajanus, Johan Andersinpoika | 57 |
| Cajanus, Johan Erikinpoika | 58, 58 |
| Cajanus, Pehr | 52 |
| Cajanus, Samuel Andersinpoika | 57, 57 |
| Cajanus, Susanna Erikintytär | 58 |
| Cajanus - Hjerta, Erik Larsinpoika | 53, 54 |
| Cajanus - Hjerta, Lars Perinpoika | 52, 53 |
| Cajanus - Hjerta, Mickel Erikinpoika | 54, 55 |
| Cajanus Hjerta, Erik Michelinpoika | 55, 56 |
| Gyllenhjerta till Hästhufvud, Sven Pehrinpoika | 52 |
| Hjerta, Hans Erikinpoika | 56 |
| Laatikainen, Agneta Mathiaksentytär | 57 |
| Lithovius, Brita Samuelintytär | 58 |
| Montana, Christina Erikintytär | 58 |
| Paldanius, Magdalena Samuelintytär | 58 |
| Sjöskog, Gertrud Sigfridsdotter | 55 |
| Sopanen, Anna Danielintytär | 59 |
| Sopanen, Daniel Henrikinpoika | 59 |
| Sopanen, Magdalena Danielintytär | 59 |
| Sopanen, Margareta Danielintytär | 59 |
| Sopanen, Marketa Tanelintytär | 59 |
| Tikkanen, Henrik Henrikinpoika | 59 |
| Paikka | Taulu |
| Ii | 58 |
| Iisalmi | 57 |
| Ilomantsi | 58 |
| Kajaani | 56, 57 |
| Kirkkonummi | 52, 53, 54, 55, 56, 57 |
| Liminka | 58 |
| Lohtaja | 57 |
| Oulu | 58 |
| Paltamo | 57 |
| Pielisjärvi | 57 |
| Siuntio | 55 |
| Sotkamo | 57, 58, 59 |
| Säreisniemi | 57, 58 |
| Tyrnävä | 57 |
I. Olof Olofinpoika Korhonen. Syntynyt 1573 Karjalankannas. Kuollut 1653 Sotkamo. Puoliso Sirviö.
II LapsetII. Sven Olofinpoika Korhonen. Syntynyt Vihtamo 3 Korhola 1626 Sotkamo. Kuollut Vihtamo 3 Korhola 15.12.1685 Sotkamo. Ammatti lautamies, tilallinen. lautamies ja tilallinen 1650 - 1656.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Veini-Korhonen/6000000010321219919. Isä Taulu 60. –Puoliso Margareta Martintytär Tuppurainen. Margareta Mårtenintytär Tuppurainen. Syntynyt 1620 Muhos. Kuollut Ylisotkamo 1691 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Margreta-M%C3%A5rtensdotter-Tuppurainen/6000000018823377729.III LapsetIII. Sigfrid Sveninpoika Korhonen. Syntynyt Vihtamo 3 Korhola 1646 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 3 Korhola 1719 Sotkamo. Ammatti talollinen. Sipi Veininpoika Korhonen, Isäntänä Korholassa Veinin jälkeen, lautamiehenä 1681-1717, s. n 1646 Sotkamo Vihtamo 3 Korhola, k. n 1719 Alasotkamo, ikä 73 v. s. 1646 Sotkamo Vihtamo Korhola nro 3, k. 1719 Alasotkamo nro 3 Korhola. Sipi Sveninpoika Korhosen jälkeläisistä, Antti, Erkki ja Sven on julkaistu Leea Korhosen tekemä kirja nimeltä Kainuun Korhosia Sipi Sveninpoika Korhosen jälkeläisiä. ISBN 952-91-6499-8 Painopaikka: Painosalama Oy.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Sipi-Korhonen/6000000017365963619. Isä Taulu 61. –Puoliso Lucia Antintytär Hyrkäs. Syntynyt 1643 Sotkamo. Kuollut 1719 Sotkamo.IV LapsetIV. Anders Sigfridinpoika Korhonen. Syntynyt Alasotkamo 3 Korhola 1673 Sotkamo. Kuollut 01.01.1736 Sotkamo. Isä Taulu 62. –Puoliso Dorothea Danielintytär Tuhkanen. Syntynyt 1672 Sotkamo. Kuollut 15.06.1753 Sotkamo.
V LapsetV. Sigfrid Andersinpoika Korhonen. Syntynyt 1701 Sotkamo. Kuollut 14.04.1753 Sotkamo. Isä Taulu 63. –Puoliso Kaisa Pertuntytär Kemppainen. Kaisa Bertilintytär Kemppainen. Syntynyt 1701 Paltamo. Kuollut 04.05.1778 Sotkamo.
VI LapsetVI. Elsa Sigfridintytär Korhonen. Syntynyt Alasotkamo 2 Korhola 17.05.1728 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 53 Isoaho 04.09.1797 Sotkamo. Isä Taulu 64. –Puoliso 1:o Adam Henrikinpoika Tikkanen. Syntynyt Alasotkamo 29 Hiltula 17.05.1728 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 29 Hiltula 22.05.1763 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Aatami-Tikkanen/6000000025152012931. Katso myös 49 , 49 , 49 , 49 , 49 , 49 , 49 , 49 , 48. –Puoliso 2:o Anders Simonpoika Okkonen. Syntynyt 29.10.1743 Sotkamo. Kuollut 08.12.1803 Liminka.
VII LapsetIII. Pehr Sveninpoika Korhonen. Syntynyt Vihtamo 3 Korhola 1652 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 3 Korhola 1719 Sotkamo. Ammatti sotilas. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-Korhonen/6000000026214014043. Isä Taulu 61. –Puoliso Margareta Hyrkäs. Syntynyt Alasotkamo 1671 Sotkamo. Kuollut Ylisotkamo 1729 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Margareta-Hyrk%C3%A4t%C3%A4r/6000000021643962555.
IV LapsetIV. Lars Pehrinpoika Korhonen. Syntynyt 1690 Sotkamo. Kuollut Ylisotkamo Sydänmaa 23.12.1739 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Lauri-Korhonen/6000000037106563986. Isä Taulu 66. –Puoliso Karin Olofintytär Liuski. Syntynyt 1690 Sotkamo. Kuollut Ylisotkamo Sydänmaa 24.02.1745 Sotkamo.
V LapsetV. Lauri Laurinpoika Korhonen. Syntynyt Ylisotkamo Sydänmaa 1718 Sotkamo. Kuollut 1740 Sotkamo. Isä Taulu 67. –Puoliso Aune Juhontytär Lukkari. Agneta Johanintytär Lukkari. Syntynyt Ylisotkamo 7 Laatikkala 1714 Sotkamo. Kuollut 02.04.1770 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Aune-Lukkari/6000000024952863080.
VI LapsetVI. Lars Larsinpoika Korhonen. Syntynyt Ylisotkamo 01.12.1740 Sotkamo. Kuollut 04.06.1812 Sotkamo. Isä Taulu 68. –Puoliso 01.12.1767 Sotkamo Anna Josefintytär Piirainen. Syntynyt Kuhmo Lammasperä 5 / 10.04.1730 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 47 Otra 12.01.1801 Sotkamo.
VII Lapset| Nimi | Taulu |
| Lars Sveninpoika Korhonen | 61 |
| Hyrkäs, Lucia Antintytär | 62 |
| Hyrkäs, Margareta | 66 |
| Kemppainen, Kaisa Bertilintytär | 64 |
| Kemppainen, Kaisa Pertuntytär | 64 |
| Korhonen, Agneta Larsintytär | 69 |
| Korhonen, Anders Andersinpoika | 63 |
| Korhonen, Anders Sigfridinpoika | 62, 63 |
| Korhonen, Anna Sigfridintytär | 62 |
| Korhonen, Elsa Sigfridintytär | 64, 65 |
| Korhonen, Erik Sigfridinpoika | 62 |
| Korhonen, Lars Larsinpoika | 68, 69 |
| Korhonen, Lars Pehrinpoika | 66, 67 |
| Korhonen, Lauri Laurinpoika | 67, 68 |
| Korhonen, Marketta Sigfridintytär | 62 |
| Korhonen, Mårten Sveninpoika | 61 |
| Korhonen, Olof Larsinpoika | 67 |
| Korhonen, Olof Olofinpoika | 60 |
| Korhonen, Olof Sveninpoika | 61 |
| Korhonen, Pehr Sveninpoika | 61, 66 |
| Korhonen, Petter Sveninpoika | 61 |
| Korhonen, Sigfrid Andersinpoika | 63, 64 |
| Korhonen, Sigfrid Sigfridinpoika | 62 |
| Korhonen, Sigfrid Sveninpoika | 61, 62 |
| Korhonen, Sven Olofinpoika | 60, 61 |
| Korhonen, Sven Sigfridinpoika | 62 |
| Liuski, Karin Olofintytär | 67 |
| Lukkari, Agneta Johanintytär | 68 |
| Lukkari, Aune Juhontytär | 68 |
| Okkonen, Anders Simonpoika | 65 |
| Okkonen, Elsa Andersintytär | 65 |
| Piirainen, Anna Josefintytär | 69 |
| Tikkanen, Adam Adaminpoika | 65 |
| Tikkanen, Adam Henrikinpoika | 65 |
| Tikkanen, Anders Adaminpoika | 65 |
| Tikkanen, Daniel Adaminpoika | 65 |
| Tikkanen, Henrik Adaminpoika | 65 |
| Tikkanen, Kaisa Adamintytär | 65 |
| Tikkanen, Margareta Adamintytär | 65 |
| Tikkanen, Sigfred Adaminpoika | 65 |
| Tikkanen, Thomas Adaminpoika | 65, 69 |
| Tuhkanen, Dorothea Danielintytär | 63 |
| Tuppurainen, Margareta Martintytär | 61 |
| Tuppurainen, Margareta Mårtenintytär | 61 |
| Paikka | Taulu |
| Karjalankannas | 60 |
| Kuhmo | 67 |
| Liminka | 65 |
| Muhos | 61 |
| Paltamo | 64 |
| Sotkamo | 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69 |
I. Mansuetus Jacobsson. Syntynyt 1580 Ii. Kuollut juhannuksen jälkeen 1651 Sotkamo. Ammatti kirkkoherra. Sotkamon kirkkoherra. Syntynyt ilmeisesti Ii. Vanhemmat Iin kirkkoherra Jacobus Olai ja N.N.
Paltamon ensimmäinen kappalainen noin 1610, asui Melalahdessa. Iin kappalainen 1614– 1615, kirkkoherra isänsä jälkeen 1616. Paltamon kirkkoherra 1620, erotettiin virastaan juoppouden ja ilmeisesti siitä johtuneiden epäsäännöllisten elämäntapojensa takia 1628. Pääsi Paltamon Sotkamon saarnaajaksi noin 1630. Sotkamon ensimmäinen kirkkoherra 1647, oli kuitenkin jo 1651 niin huonokuntoinen, että seurakunnan kappalainen Ericus Andreae Cajanus hoiti käytännössä kirkkoherran virkatehtäviä alkukesästä 1651 ja seurasi sitten herra Mansuetusta virassa tämän kuoltua. Mansuetus Jacobi osallistui todennäköisesti Lapin-lähetykseen, ja hänen tekemänään on pidetty Lappia koskevaa seurakuntakertomusta, jota Johannes Messenius käytti lähteenä kirjoittaessaan suurteostaan Scondia illustrata. ------------- Kainuun Lukkari -suvun kantaisä. Pojanpoikansa alkaa käyttää Lukkari -sukunimeä. Vuonna 2013 julkaistua Sotkamon Lukkarit-sukukirjaa varten tehty geenivertailu Fellman-Lukkari-sukujen kanssa osoitti suvuilla olevan yhteinen esi-isä. Kummaltakin analysoitiin Y-kromosomin DNA 67 geenilokuksen osalta. Tuloksista varmistui kyseessä olevan hablotyyppi N. Sukututkija Esa Kannala suoritti vielä jatkoanalyysin, jonka perusteella voidaan ennustaa, että Fellman-Lukkari-Y-hablotyyppi on Nlclala2. Lähde: Sotkamon Lukkarit- sukukirja. Toimittanut Lukkarinen-Lukkari sukuseura ry/Jaana Lukkari (KL) Mansuetus voidaan liittää isäänsä esim. tämän Ylioppilasmatrikkelissa (Esaias Mansvetiin kohdalla) mainitun jutun perusteella: KA mf. ES 2028 (rr 6) Iin käräjät 30.1.1647 f. 218v (Hieronimus Skepper kärde till Clemett Jacobson i Södherjio åm 1 T:a Lax hwilken han effter hans Sal: Swärfadhers Hans Jönsons Geldbook finnes Skyldigh på sin Brodhers Her Mansveti wägnar i Såtkamoi). - Iiläinen Klemetti Jaakonpoika (Valtari) oli Herra Mansvetin veli). Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Mansuetus-Jacobi/6000000002373199569.II LapsetII. Johan Mansueti. Lukkari. Syntynyt 1625 Paltamo. Kuollut 1674 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Johan-Mansueti-Lukkari/6000000024005406985. Isä Taulu 70.
III LapsetIII. Johan Johansson Lukkari. Syntynyt 1650 Sotkamo. Kuollut 1692 Sotkamo. Isä Taulu 71. –Puoliso Anna Jöransdotter. Syntynyt 1645.
IV LapsetIV. Johan Johaninpoika Lukkari. Syntynyt 1674 Sotkamo. Kuollut Ylisotkamo 7 Laatikkala 20.06.1757 Sotkamo. Ammatti talollinen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Johan-Lukkari/6000000024949997634. Isä Taulu 72. –Puoliso 1:o 1705 Sotkamo Katarina Danielintytär Sopanen. Syntynyt 1685. Kuollut 1714 Sotkamo. –Puoliso 2:o Ingrid Henrikintytär Mulari. Syntynyt Raudanvesi Mulari 1689 Sotkamo. Kuollut Ylisotkamo 7 Laatikkala 24.07.1766 Sotkamo.
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna Jöransdotter | 72 |
| Mansuetus Jacobsson | 70 |
| Korhonen, Lauri Laurinpoika | 73 |
| Lukkari, Agneta Johanintytär | 73 |
| Lukkari, Anna Johanintytär | 73 |
| Lukkari, Aune Juhontytär | 73 |
| Lukkari, Brita Johansson | 71 |
| Lukkari, Elin Johanintytär | 73 |
| Lukkari, Esa Johaninpoika | 73 |
| Lukkari, Hans Johansson | 71 |
| Lukkari, Henrik Johaninpoika | 73 |
| Lukkari, Johan | 71 |
| Lukkari, Johan Johaninpoika | 72, 73, 73 |
| Lukkari, Johan Johansson | 71, 72 |
| Lukkari, Karin Johanintytär | 73 |
| Lukkari, Margeta Johansson | 71 |
| Mansueti, Esaias Fellman | 70 |
| Mansueti, Johan | 70, 71 |
| Mansueti, Juliana | 70 |
| Mulari, Ingrid Henrikintytär | 73 |
| Sopanen, Katarina Danielintytär | 73 |
| Paikka | Taulu |
| Ii | 70 |
| Kemijärvi | 70 |
| Kuhmo | 70 |
| Paltamo | 70, 71 |
| Sotkamo | 70, 71, 72, 73 |
I. Petter Turunen. Syntynyt Elento 2 Ollikkala 1673 Sotkamo. Kuollut Elento 20.11.1748 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-Turunen/6000000007317097176. –Puoliso Margareta Påhlintytär Partanen. Syntynyt 1674 Sotkamo. Kuollut 22.03.1757 Sotkamo.
II LapsetII. Anders Petterinpoika Turunen. Syntynyt 1715. Kuollut 14.01.1762 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Turunen/6000000053752280972. Isä Taulu 74. –Puoliso Elin Matintytär Karppinen. Syntynyt 1716.
III LapsetIII. Petter Andersinpoika Turunen. Syntynyt 1738 Sotkamo. Kuollut 16.02.1803. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-Turunen/6000000013213039216. Isä Taulu 75. –Puoliso Elin Bertilintytär Kamunen. Syntynyt Saramojärvi 09.02.1736 Nurmes. Kuollut 19.07.1779.
IV LapsetIV. Bertil Petterinpoika Turunen. Syntynyt Ollikkala Elendo 14.12.1768 Sotkamo. Kuollut Raudasvesi Raappana 03.07.1826 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Perttu-Turunen/6000000040306576018. Isä Taulu 76. –Puoliso Kaisa Johanintytär Ilkko. Syntynyt 28.12.1765. Kuollut Raudasvesi 3 / 08.01.1834 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Ilkko/6000000054389183033.
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Ilkko, Kaisa Johanintytär | 77 |
| Kamunen, Elin Bertilintytär | 76 |
| Karppinen, Elin Matintytär | 75 |
| Partanen, Margareta Påhlintytär | 74 |
| Tikkanen, Thomas Thomasinpoika | 77 |
| Turunen, Anders Petterinpoika | 74, 75, 76 |
| Turunen, Bertil Petterinpoika | 76, 77 |
| Turunen, Cecilia Petterintytär | 74 |
| Turunen, Eeva Bertilintytär | 77 |
| Turunen, Johan Bertilinpoika | 77 |
| Turunen, Kaisa Andersintytär | 75 |
| Turunen, Kaisa Bertilintytär | 77 |
| Turunen, Lisa Andersintytär | 75 |
| Turunen, Margareta Andersintytär | 75 |
| Turunen, Petter | 74 |
| Turunen, Petter Andersinpoika | 75, 76 |
| Turunen, Petter Petterinpoika | 76 |
| Turunen, Stina Bertilintytär | 77 |
| Paikka | Taulu |
| Kajaani | 77 |
| Nurmes | 76 |
| Sotkamo | 74, 75, 76, 77 |
I. Olof Turunen. Syntynyt ennen 1640. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olli-M-Turunen/6000000077055139556. –Puoliso Ingeborg Väisänen. Syntynyt ennen 1645.
II LapsetII. Anders Olofinpoika Turunen. Syntynyt 1669. Kuollut Raudasvesi 3 Raappana 20.02.1760 Sotkamo. Lapset: Jaakko Ollinpoika Turunen; Olli Ollinpoika Turunen; Matti Ollinpoika Turunen; Marketta Ollintytär Turunen ja Paavo Ollinpoika Turunen.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Turunen/6000000040307119825. Isä Taulu 78. –Puoliso Eeva Eskelinen. Syntynyt 1689. Kuollut Raudasvesi 3 Raappana 16.03.1767 Sotkamo.III LapsetIII. Kristiina Antintytär Turunen. Kristina Andersintytär Turunen. Syntynyt Raudasvesi Raappana 1727 Sotkamo. Kuollut Raudasvesi Raappana 27.11.1812 Sotkamo. Isä Taulu 79. –Puoliso Juho Ollinpoika Ilkko. Johan Olofinpoika Ilkko. Syntynyt Lehtovaara 24.12.1736 Paltamo. Kuollut Raudasvesi 3 Raappana 17.04.1808 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-Ilkko/6000000040306548236.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Kristina Andersintytär Turunen | 80 |
| Eskelinen, Eeva | 79 |
| Ilkko, Johan Olofinpoika | 80 |
| Ilkko, Juho Ollinpoika | 80 |
| Ilkko, Kaisa Johanintytär | 80 |
| Turunen, Anders Olofinpoika | 78, 79 |
| Turunen, Bertil Petterinpoika | 80 |
| Turunen, Jakob Olofinpoika | 78 |
| Turunen, Kristiina Antintytär | 79, 80 |
| Turunen, Margareta Olofintytär | 78 |
| Turunen, Matts Olofinpoika | 78 |
| Turunen, Olof | 78 |
| Turunen, Olof Olofinpoika | 78 |
| Turunen, Påhl Olofinpoika | 78 |
| Väisänen, Ingeborg | 78 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 80 |
| Sotkamo | 78, 79, 80 |
I. Matti Tahvonpoika Karppinen. –Puoliso Elsa Heikintytär Korhonen.
II LapsetII. Henrik Matinpoika Karppinen. Syntynyt 1745 Ristijärvi. Kuollut 06.11.1807 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Karppinen/6000000000255042313. Isä Taulu 81. –Puoliso Cecilia Påhlintytär Kemppainen. Syntynyt Kypärä 8 / 1743 Hyrynsalmi. Kuollut 20.04.1803 Ristijärvi.
III LapsetIII. Matts Henrikinpoika Karppinen. Syntynyt Ristijärvi 13.01.1766 Paltamo. Kuollut 1810 Säräisniemi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-Karppinen/6000000000255166127. Isä Taulu 82. –Puoliso Kaisa Michelintytär Mikkonen. Syntynyt Ristijärvi Määttälä 17.01.1765 Paltamo. Kuollut Uura 3 / 21.04.1849 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Mikkonen/6000000000649471676.
IV LapsetIV. Matts Matinpoika Karppinen. Syntynyt Ristijärvi 31 / 02.02.1792 Hyrynsalmi. Kuollut 29.08.1837 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-Karppinen/6000000000249142607. Isä Taulu 83. –Puoliso Anna Johanintytär Romppainen. Syntynyt Kerälä 16 / 22.03.1800 Hyrynsalmi. Kuollut 20.07.1873 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna/6000000000249141224.
V LapsetV. Johan Matinpoika Karppinen. Syntynyt 21.12.1823 Ristijärvi. Kuollut 06.02.1908 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-Karppinen/6000000000249142571. Isä Taulu 84. –Puoliso Elsa Juliana Henrikintytär Keränen. Syntynyt 26.11.1826 Ristijärvi. Kuollut 10.01.1908. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Elsa-Juljana-Ker%C3%A4nen/6000000054481003990.
VI LapsetVI. Salomo Johaninpoika Karppinen. Syntynyt 15.03.1854 Ristijärvi. Kuollut 13.06.1942 Sotkamo. Isä Taulu 85. –Puoliso 1:o 15.09.1883 Sotkamo Maria Pekantytär Väyrynen. Syntynyt Ylitornio 41 Ritalehto 08.02.1862 Sotkamo. Kuollut 30.01.1915 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Maria-V%C3%A4yrynen/6000000083051080828. –Puoliso 2:o Milka Katariina Malinen. Syntynyt 13.12.1888 Kuhmo.
VII LapsetVII. Jenny Auroora Salomonintytär Karppinen. Jenny Auroora Tolonen. Syntynyt Yläsotkamo 22.02.1884 Sotkamo. Kuollut 24.06.1944 Kajaani. Os. Karppinen (sukukirjan mukaan). Muuttanut: 2.8.1911 Kajaani. Isä Taulu 86. –Puoliso 1:o 14.07.1907 Sotkamo Konstantin Tolonen. Syntynyt Pohjavaara Pohja 05.04.1878 Sotkamo. Kuollut 05.08.1911 Kajaani. Perhe asui Kajaanin Lohtajalla. Työskenteli Kajaanin Puutavara Oy:llä. Kuolinsyy työssä sattuneen tapaturman aiheuttama verenmyrkytys.
Vanhemmat Matias Henrik Henrikinpoika Tolonen, talollinen, s. 26.7.1840 Sotkamo, Nuasjärvi 22 Pohja, k. 5.6.1914 Sotkamo, Nuasjärvi Pohjavaara Ahola ja Serafia Erikintytär Heikkinen, s. 22.10.1846 Ristijärvi 58, k. 6.7.1900 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Konstantin-Tolonen/6000000131149931403. –Puoliso 2:o 23.11.1911 Kajaani Kalle Kallenpoika Karppinen. Syntynyt Mainua 10.12.1869 Kajaani. Kuollut 23.09.1935 Kajaani. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kalle-Karppinen/6000000192847717850. Katso myös 15 , 15 , 15 , 15 , 15 , 12. VIII Lapset| Nimi | Taulu |
| Karppinen, Akseli Salomoninpoika | 86 |
| Karppinen, Anna Kustaava Salomonintytär | 86 |
| Karppinen, Aune Hilda | 87 |
| Karppinen, Bertil Matinpoika | 84 |
| Karppinen, Elsa Kaisa Salomonintytär | 86 |
| Karppinen, Helmi Sofia | 87 |
| Karppinen, Henrik Matinpoika | 81, 82 |
| Karppinen, Jenny Auroora Salomonintytär | 86, 87 |
| Karppinen, Johan Matinpoika | 84, 85 |
| Karppinen, Juho Heikki Salomoninpoika | 86 |
| Karppinen, Kalle Eemeli Kallenpoika | 87 |
| Karppinen, Kalle Kallenpoika | 87 |
| Karppinen, Katri Auroora | 87 |
| Karppinen, Matti Tahvonpoika | 81 |
| Karppinen, Matts Henrik Matinpoika | 84 |
| Karppinen, Matts Henrikinpoika | 82, 83 |
| Karppinen, Matts Matinpoika | 83, 84 |
| Karppinen, Påhl Matinpoika | 84 |
| Karppinen, Salomo Johaninpoika | 85, 86 |
| Karppinen, Väinö Johannes | 87 |
| Kemppainen, Cecilia Påhlintytär | 82 |
| Keränen, Elsa Juliana Henrikintytär | 85 |
| Korhonen, Elsa Heikintytär | 81 |
| Lappalainen, Katri Auroora | 87 |
| Malinen, Milka Katariina | 86 |
| Mikkonen, Kaisa Michelintytär | 83 |
| Romppainen, Anna Johanintytär | 84 |
| Tikkanen, Aune Hilda | 87 |
| Tirkkonen, Helmi Sofia | 87 |
| Tolonen, Jenny Auroora | 87 |
| Tolonen, Konstantin | 87 |
| Tolonen, Lilja Maria | 87 |
| Tolonen, Martta Johanna | 87 |
| Väyrynen, Maria Pekantytär | 86 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 82, 83, 84 |
| Iisalmi | 84 |
| Kajaani | 86, 87 |
| Kuhmo | 86 |
| Lapinlahti | 84 |
| Paltamo | 82, 83, 84 |
| Ristijärvi | 81, 82, 83, 84, 85, 86 |
| Sotkamo | 84, 85, 86, 87 |
| Säräisniemi | 82, 83 |
I. Michel Pikkarainen. Syntynyt Hyrynsalmi jälkeen 1630 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Mikko-Pikkarainen/6000000068785639853. –Puoliso Margareta Karppinen. Syntynyt 1650. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Reeta-Karppinen/6000000084456473923.
II LapsetII. Olof Michelinpoika Pikkarainen. Syntynyt Tenhula 6 / 01.07.1675 Ristijärvi. Kuollut 03.06.1755 Liminka. Isä Taulu 88. –Puoliso Margareta Henrikintytär Pyykkönen. Syntynyt 01.11.1687 Ristijärvi. Kuollut Kello 15.05.1762 Haukipudas.
III LapsetIII. Michel Olofinpoika Pikkarainen. Syntynyt Hyrynsalmi 1710 Ristijärvi. Kuollut Ristijärvi 6 / 1745 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Mikko-Pikkarainen/6000000041006051005. Isä Taulu 89. –Puoliso Elin Larsintytär Määttä. Syntynyt 1707 Paltamo. Kuollut Putkola 45 / 16.04.1777 Ristijärvi. Lapset: Kaisa Mikontytär Pikkarainen; Olli Mikonpoika Pikkarainen; Lauri Mikonpoika Pikkarainen; Elina Mikontytär Pikkarainen; Mikko Mikonpoika Pikkarainen ja 2 muuta.
IV LapsetIV. Anna Mikontytär Pikkarainen. Anna Michelintytär Pikkarainen. Syntynyt Tenhula 1745 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-Pikkarainen/6000000077994177885. Isä Taulu 90. –Puoliso 1:o 25.02.1763 Paltamo Mikko Ollinpoika Mikkonen. Michel Olofinpoika Mikkonen. Syntynyt Mieslahti 29.03.1740 Paltamo. Kuollut Ristijärvi 35 Määttälä 18.06.1772 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Mikko-Mikkonen/6000000056922160912. Katso myös 47. –Puoliso 2:o Jakob Jodesinpoika Härmä. Syntynyt 1724. Kuollut Mieslahti 07.01.1790 Paltamo. Vanhemmat: Juuso Simonpoika Härmä ja Vappu Paavontytär Räisänen.
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Härmä, Jakob Jodesinpoika | 91 |
| Karppinen, Margareta | 88 |
| Karppinen, Matts Henrikinpoika | 91 |
| Mikkonen, Elin Michelintytär | 91 |
| Mikkonen, Kaisa Michelintytär | 91 |
| Mikkonen, Margareta Michelintytär | 91 |
| Mikkonen, Michel Olofinpoika | 91 |
| Mikkonen, Mikko Ollinpoika | 91 |
| Mikkonen, Olof Johaninpoika | 89 |
| Määttä, Elin Larsintytär | 90 |
| Pikkarainen, Anders Olofinpoika | 89 |
| Pikkarainen, Anna Michelintytär | 91 |
| Pikkarainen, Anna Mikontytär | 90, 91 |
| Pikkarainen, Kaisa Michelintytär | 90 |
| Pikkarainen, Margareta Olofintytär | 89, 89 |
| Pikkarainen, Michel | 88 |
| Pikkarainen, Michel Olofinpoika | 89, 90 |
| Pikkarainen, Olof Michelinpoika | 88, 89, 90 |
| Pyykkönen, Margareta Henrikintytär | 89 |
| Paikka | Taulu |
| Haukipudas | 89 |
| Liminka | 88, 89 |
| Paltamo | 89, 90, 91 |
| Ristijärvi | 88, 89, 90, 91 |
| Säräisniemi | 91 |
I. Nils Hemminginpoika Gijsle-Gissla-Gisslekors. Kuollut 1684. Ammatti maakapteeni, pormestari. Luutnantti 1641, kapteeni 1648. Kajaanin vapaaherrakunnan maakapteeni 1657-1673, Kajaanin pormestari
Neljänneksen peruutuksessa vaadittiin kapteeni Niilo Hemminginpoikaa luovuttamaan kruunulle neljäsosa Moisiosta. Tällöin hänen vaimonsa Sara Tidikintytär pyysi kihlakunnaoikeudelta todistusta, että talojen ol-lessa autiona oli rakennettu maantie niiden parhaiden peltojen halki ja aikoinaan oli maanvyörymä vienyt tontit ja rakennukset ja mekoisen osan pelloista Paimionjokeen ja vieläkin joka kevät vieri päivittäin maata jokaisen talon vierestä. Lautakunta ja pitäjäläiset todistivat asian olevan näin, ja todistus annettiin. Moisio peruutettiin kruunulle vasta v.1695. Se nautti säterivapautta vuosina 1666-1693. Pellavankutoja Heikki asui Moisiossa 1688-1692, vänrikki Nils Gisselkors 1694-1695 (Nils Hemminginpojan pka) ja Matti Martinpoika viljeli sitä 1696-1697. Priitta-leski asui siellä 1698-1700 ja lukkari Pieti Martinpoika 1712-1713. (CC 7.215; Halikon kihlakunnan renovoidut tuomiokirjat, VA.) https://www.geni.com/people/Nils-Gissla/6000000000249141403. –Puoliso Sara Tidiksdotter.II LapsetII. Christer Nilsinpoika Gisselkors. Syntynyt 1650 Paimio. Kuollut 1696 Liminka. Ammatti maakapteeni, pormestari. ja Kajaanin pormestari. Christer Gisselkors oli Kajaanissa talonpoikaisluutnantti 1669, maakapteeni 1673-1680, Kruunun lääninkapteeni Kajaanin läänissä, Kajaanin kaupungin pormestari 1688-1693. Toimi Sotkamon varanimismiehenä 1682.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Krister-Gisselkors/6000000000249141351. Isä Taulu 92. –Puoliso Elisabet Isakintytär Sinius. Syntynyt 1640 Kajaani. Kuollut 21.04.1739 Oulu. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Elisabet-Sinius/6000000007512023371.III LapsetIII. Anna Kristerintytär Gisselkors. Syntynyt 1680 Kajaani. Kuollut 1730 Kajaani. Isä Taulu 93. –Puoliso Anders Madzinpoika Snicker. Syntynyt 1680 Kajaani.
IV LapsetIV. Gabriel Andersinpoika Snicker. Syntynyt 1709 Kajaani. Kuollut 25.10.1761 Kajaani. Äiti Taulu 94. –Puoliso Elsa Nilsintytär Arffman. Syntynyt 1711 Kajaani. Kuollut 17.03.1760 Kajaani. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Elsa/6000000011675131477?through=6000000000681604532.
V LapsetV. Gabriel Gabrielinpoika Snicker. Syntynyt Alasotkamo 06.06.1742 Sotkamo. Kuollut Ristijärvi 09.05.1792 Hyrynsalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaapo-Snicker/6000000000249141266?. Isä Taulu 95. –Puoliso Brita Henrikintytär Pyykkönen. Syntynyt Ristijärvi 03.04.1737 Paltamo. Kuollut 10.03.1809 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Riitta-Pyykk%C3%B6nen/6000000000249141272.
VI LapsetVI. Anna Gabrielintytär Snicker. Syntynyt 22.01.1771 Ristijärvi. Kuollut 24.10.1845. Isä Taulu 96. –Puoliso Johan Larsinpoika Romppainen. Syntynyt Kerälä 16 / 11.11.1767 Hyrynsalmi. Kuollut 17.03.1808 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-Romppainen/6000000000249141218.
VII Lapset| Nimi | Taulu |
| Sara Tidiksdotter | 92 |
| Arffman, Elsa Nilsintytär | 95 |
| Gijsle-Gissla-Gisslekors, Nils Hemminginpoika | 92 |
| Gisselkors, Anna Kristerintytär | 93, 94 |
| Gisselkors, Brita Kristerintytär | 93 |
| Gisselkors, Christer Christerinpoika | 93 |
| Gisselkors, Christer Nilsinpoika | 92, 93 |
| Gisselkors, Gabriel Kristerinpoika | 93 |
| Gisselkors, Gustaf Kristerinpoika | 93 |
| Gissenkors, Isak Christerinpoika | 93 |
| Karppinen, Matts Matinpoika | 97 |
| Pyykkönen, Brita Henrikintytär | 96 |
| Romppainen, Anna Johanintytär | 97 |
| Romppainen, Johan Larsinpoika | 97 |
| Romppainen, Margareta Johanintytär | 97 |
| Sinius, Elisabet Isakintytär | 93 |
| Snickare, Krister Andersinpoika | 94 |
| Snicker, Anders Madzinpoika | 94 |
| Snicker, Anna Gabrielintytär | 96, 97 |
| Snicker, Gabriel Andersinpoika | 94, 95 |
| Snicker, Gabriel Gabrielinpoika | 95, 96 |
| Snicker, Krister Andersinpoika | 94 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 95, 96, 97 |
| Kajaani | 93, 94, 95 |
| Lappvärt | 93 |
| Liminka | 92, 93 |
| Muhos | 93 |
| Oulu | 93 |
| Paimio | 92, 93 |
| Paltamo | 96, 97 |
| Ristijärvi | 96, 97 |
| Rovaniemi | 93 |
| Sotkamo | 94, 95, 96 |
I. Erik Ångermann-Sursill. Syntynyt Teg 1480 Ruotsi, Umeå. Kuollut Teg 1548 Ruotsi, Umeå. Ammatti talollinen, lautamies. https://www.geni.com/people/Erik-%C3%85ngerman/4214300184020064927
Tutkija Tiina Miettinen 2021: "Sursillit asuivat 1500-luvulla Ruotsin Länsipohjassa Tegin kylässä, joka nykyisin on osa Uumajan kaupunkia. Sursillit, tai tarkemmin sanoen Ångermanit, olivat talonpoikia, mutta eivät asiakirjojen mukaan kuuluneet seudun vauraimpaan talonpoikaiseliittiin, jonka piiristä noustiin voudin kaltaiseksi korkeaksi virkamieheksi. Tiina Miettinen löysi Länsipohjan voudintileistä syyn väärinkäsitykseen. Kyse on nimisekaannuksesta, jonka varhaiset sukututkijat olivat tehneet. Voutina oli ollut uumajalainen Östen Nilsinpoika, ei Östen Erikinpoika. Useat suvun jäsenet ovat toimineet lyhyitä pätkiä käräjillä maallikkotuomareina eli lautamiehinä. Myös Östen. Östen esiintyi oikeusasiakirjoissa myös ikävässä valossa. Hänet tuomittiin käräjillä kahdesti sakkoihin väkivaltaisuuden takia. Mustelman aiheuttamisesta tuli kuuden markan sakot, verinaarmusta viiden. Saattaa olla, että Suomeen siirtyneen suvun kantaisä oli kiivas luonteeltaan. Veroluetteloista selviää, että Sursill-Ångermanin perhe sai elantonsa muun muassa karjasta. Östenillä oli parhaimmillaan yhdeksän lehmää. Lisäksi suku viljeli maata, metsästi turkiseläimiä ja poltti tervaa. Tämä tieto auttaa ymmärtämään sitä, miksi Sursillin tyttäret ylipäätään muuttivat Suomeen. Keskiluokkaisten ruotsalaistyttärien oli mahdollista tehdä hyvät naimakaupat Pohjanmaalla. Tarina hapansilakan (sursill) myynnistä armeijalle ei ole totta. Sursill-nimi ilmestyy asiakirjoihin 1600-luvulla Suomessa. Miettinen arvelee nimen syntyhistoriasta seuraavaa: Kolmen Suomeen muuttaneen Sursill-naisen miespuoliset sukulaiset todella pyörittivät suurta silakkabisnestä papinvirkojensa ohella Pietarsaaressa 1580-luvulla. He toimittivat muun muassa 80 tynnyriä silakkaa kuninkaanlinnaan Tukholmaan. Ehkä se poiki bisnestä pyörittäville myös liikanimen. Miettinen arvelee, että Sursill-nimi levisi sukututkijoiden keskuuteen 1660-luvulla sukua selvittäneen Turun piispa Johannes Terseruksen tekemien merkintöjen kautta. ”Missään tapauksessa Sursill-nimi ei ollut koskaan säännöllisessä käytössä, kuten sukututkimukset antavat olettaa.” " -------- Erik Ångerman-Sursill oli varakas talollinen (Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, ylhäinen,) ja lau-tamies, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erikin kotiseudulla Ångermanlannissa hapansilakka oli suurta herkkua, mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty. Maakunnan nimeä käytettiin monasti sukunimen tapaan (Ångerman). Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin. Vaikka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi. Tilalla esiintyy hänen poikansa Östen Eriksson. Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla. Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan vuoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia. Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saa-neet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa. –Puoliso Dordi Sursill.II LapsetII. Östen Erikinpoika Sursill. Syntynyt noin 1530 Ruotsi, Umeå. Kuollut ennen 1580 Ruotsi, Umeå. Ammatti talollinen. Isäntä Uumaja Tegin kylässä. Lähteen "Tasavallan juuret, Tiina Miettinen, Suomen Sukututkimusseura 2017" (K.J.Ståhlberg/s.42) mukaan hän ei ollut koskaan vouti eikä ole mainintaa "valtiopäivämies".
Östen Erikinpoika Sursill oli talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä n.1553-1580. Hän oli valtiopäivämies, edustajana vuonna 1571 valtiopäivillä. Östenillä oli kuusi tytärtä ja yksi poika. Lisäksi hänellä oli avioton poika. Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Lapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill ottti luokseen myös tämän Östen -veljensä lapsia. Isä Taulu 98. –Puoliso 1554 Magdalena Eriksdotter. Malin Eriksdotter. Syntynyt 1535 Ruotsi, Umeå. Kuollut jälkeen 1580 Ruotsi.III LapsetIII. Catharina Östenintytär Sursill. Syntynyt noin 1562 Ruotsi, Västerbotten Umeå. Kuollut jälkeen 1614 Liminka. https://www.geni.com/people/Katariina-Sursill/6000000000649635023
1500- ja 1600-lukujen taitteessa elänyttä Katarinaa eli Karin Östenintytärtä ei löydy nimeltä oman aikansa lähteistä. Hänet mainitaan ainoastaan kerran nimityksellä 'efterlefverska' (jälkeen jäänyt leski) asiakirjassa, joka koskee perheen asumaa tilaa Limingassa vuonna 1619. Asiakirjassa mainitaan myös poika Josef. Toisin sanoen täydellinen varmuus Henrik Lithoviuksen vaimon nimestä jää aikalaislähteistä saamatta. (Tiina Miettinen: Sursill-suvun alkupolvet Uumajassa ja Pohjanmaalla. Genos 1/2017, s. 11-12). http://www.sursill.net/easC_10.htm#proband Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa 1. pso tunnettiin nimellä Lauri Siniluoto. Hänelle on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Katariina jäi leskeksi ennen vuotta 1580. Tästä avioliitosta on syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius. 2. pso oli ilmeisesti Matti Laurinp Granbergoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Saloisten vouti 3. pso oli Henrik Lithovius. Henrik Laurinpoika Lithovius (Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären, joka kuoli n. 1632.) Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Lapsia Laurin kanssa: 1) Anna (3301) 2) Hannu, k. 1645 Oulu. Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä Lapsia Matin kanssa: 3) Dorothea 4) Brita (5319), s. 1580. k. 1662 Oulu, Yrjö Lytterin puoliso 5) Lauri, s. 1582 Saloinen, k. 1637. Limingan kappalainen, Lohtajan kirkkoherra. Lapsia Henrikin kanssa: 6) Christiern (5842), Limingan kappalainen 7) Brita 8) Karl Katarina married Matti Laurinpoika Granberg n. 1580 in Saloinen. Katarina next married Henrik Laurinpoika Lithovius, son of Lauri Lithovius. (Henrik Laurinpoika Lithovius was born n. 1550 in Kaarinan Littoinen and died in 1615 in Liminka.) Katarina married Lauri n. 1570 in Saloinen. (Lauri died n. 1579.) http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/382.html - - - - - - - - - - - - - G. S. n. 2343, 3. sukupolvea. Catharina oli ensimmäistä Suomessa asuvaa Sursillien sukupolvea. Oli elossa vielä 1614. Asuinpaikoksi mainitaan Saloinen ja Liminka. Puolisot: 1.) Lauri-niminen talollinen, jonka asuinpaikka mahdollisesti oli Saloinen; 2.) Mathias Erikinpoika, joka saattoi olla lähtöisin Uumajasta. Vouti, ehkä myös talollinen Saloisissa; nimeltä tuntemattoman leski; 3.) Henrik Lithovius; kotoisin Kaarinan Littoisista. Limingan kirkkoherra 1583. Rovasti. Kuoli 1615, Isä oli Lauri-niminen talollinen Kaarina Littoisista." - - - - - - - - - - - - - Har också varit gift med Mathias Ericsson Granberg som redovisas på annan plats i släktkrönikan. Hennes syster Magdalena Östensdotter redovisas också på annan plats. - - - - - - - - - - - - - http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T22. Isä Taulu 99. –Puoliso 1:o noin 1570 Lars Henrikinpoika Sinius-Siniluoto. Syntynyt 1556 Saloinen. Kuollut noin 1579 Saloinen. Ammatti isäntä. Siniluodon isäntä. Suku on lähtöisin Oulun läänin Saloisten pitäjän Siniluodon talosta, jossa isäntänä oli 1500-luvulla Lauri niminen talollinen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Lauri-Siniluoto/6000000001702418231. –Puoliso 2:o Saloinen Mathias Larsinpoika Granberg Kataja. Syntynyt 1550 Ruotsi, Umeå. Kuollut jälkeen 1614 Saloinen. Ammatti vouti. Oli ehkä myös talollinen Saloisissa. –Puoliso 3:o 1574 Henricus Laurentii Lithovius. Henrik Larsinpoika Limingius. Syntynyt noin 1535 Littoinen. Kuollut noin 1615 Liminka. Ammatti Limingan kirkkoherra. Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto." Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Henrik-Lithovius/5468379126870043421. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1480 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152796/lithoviu.pdf?sequence=1 http://suomensukututkimusseura.blogspot.fi/2015/12/sukututkijan-joulukalenteri-23122015.html?spref=fb Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. k. 1615 Liminka. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615. Puoliso 1:o tuntematon; 2:o Katarina Sursill, Östen Ericssonin tytär, joka ennen oli ollut naimisissa 1:o Lauri nimisen talonpojan kanssa, 2:o vouti (Kaarle IX:n aikana) Matias Eerikinpojan kanssa. 2:o puoliso Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Lapsia Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Rovasti. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku. Isä: Lars s. Kaarina, Littoinen. Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä. Kronikka kertoo Lithoviusten taustasta ruotsiksi näin: Henricus Laurentii Lithovius födder i Finland, en Bondes Son, som bodde en mijl Södostran ifrån Åbo stad, wid ett Träsk, h(vli)ket kallas Lithus Järfwi, och gården äfwen deras Lithus gården i inde Lithovius dictus, blef Past. och Prop. i Limingo 1583 war Past. och Prop. i 32 åhr obiit 1615. Stamfader till Lithovianiska Prest. Familien. Hans hustru (vid pag 9.1.1.) Catharina Östen Erickssons Sursillerskan (dr) h(vil)ken warar fougde i Uhmo, dr och hade 7 döttrar, deraf kallas 7 systrars Slächt Register (lisäys sivussa: stamfader). Prästen Henrik Larsson Lithovius. Född: 1537 S:t Karins, Littois 1) .Död: 1615 Limingo 2) nr 2343 och 5956 Kyrkoherde i Limingo socken 1575-1615. Blev högst 78 år. Far: bonden Lars (1500 - ) Noteringar Henrik var son till en landbonde från Littois by i S:t Karins socken. Han tog sitt efternamn av byns namn. Han var kyrkoherde i Limingo 1583. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Extra präst. Dog 1615. Maka 1:a okänd; 2:a Catharina Sursill, Umeå fogden Östen Sursills dotter, som tidigare varit gift med 1:a bonden Lars, 2:a med fogden (på Karl IX tid) Matias Eriksson. 2:a makan Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Barn Johan, Josef, Christier, Brita, Karl. Limingo sockens kyrkoherde 1575-1614. Prost. Sahlos sockens kyrkoherde, utnämnd av Erik XIV. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Skrev om ödeläggelserna under kriget 1585-88, då ryssarna dödade över 1000 personer i Uleåborgs trakten. Henriks 1:a maka (Johans och Josefs mor) okänd. Av honom härstammar även släkterna Alholm och Hoffrén samt den kvinnliga grenen för släkten Topelius. Med Catharina Sursill följande barn: Christian Lars Lithovius, Brita Lithovius, Karl Lithovius källa: wc.rootsweb.ancestry.com/ (övesatt) Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto." Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. G. S. n. 2343, 3. sukupolvea Henrik oli Catharina Östenintytär Sursillin 3. puoliso ja leski mennessään Catharinan kanssa naimisiin. Henrik oli kotoisin Kaarinan Littoisista. Limingan kirkkoherra vuodesta 1583. Rovasti. Henricus Laurentii Birth (n. 1550) - (ennen) Henrik Laurinpoika LithoviusIV. Hans Larsinpoika Sinius. Syntynyt Siniluoto 1579 Saloinen. Kuollut 1645 Oulu. Ammatti isäntä. Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon isäntä.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Hannu-Siniluoto/5438241850230034424. Äiti Taulu 100. –Puoliso 1:o Anna Hansintytär. Syntynyt 1590 Oulu. Kuollut 04.12.1675 Liminka. Sursillianassa mainitaan vain Anna, ei vanhemmista mitään tietoa. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna/5438241871410034430. –Puoliso 2:o Ingeborg Mårtensdotter.V LapsetV. Isaac Hansinpoika Sinius. Syntynyt Pohj-Pohjanmaa, Salo 1614 Saloinen. Kuollut 1687. Ammatti kirjuri, nimismies, vouti. Paltamon pitäjän kirjuri ja nimismies, Kajaanin vapaaherrakunnan vouti 1659-1663.
Asui Kajaanissa vuodesta 1651. Kajaanin (pitäjän) nimismies 1651-59, määrätty kaupungin ensimmäiseksi postinhoitajaksi 1653 ja majatalonpitäjäksi 1653 - 1659. Määrätty 1.2.1659 kaupungin kirjuriksi. Kirjurin tehtävät siiryivät vielä samana vuonna pormestari Curnoviukselle. Pielisen pogostan vouti 1659 - 1663, Pal-tamon ja Sotkamon vouti 1664-1681 sekä Kajaanin konventin jäsen ainakin 1664 - 1679. Isak oli luotettu mies, sillä Pietari Brahe antoi hänelle voudin viran ilman yleensä vaadittuja takauksia. Kajaanin siviiliasukkaiden luettelossa arvojärjestyksessä neljäntenä. Kävi runsasta kirjeenvaihtoa Pietari Brahen kanssa. Osallistu 1670 Tukholmassa käytyihin tervaneuvotteluihin, seuraavassa kirjeessään hän kiitteli kreiviä ja lupasi "Tulen käyttämään kaiken ahkeruuteni, jotta T. K. Kr. Armonne rahvas valmistaisi ja polttaisi tervaa ja maksaisi sillä veronsa armollisen käskynsä mukaan." 24.8.1672 hän kiittää kreiviä tämän lähettämästä silmälääkkeestä hänen pienelle pojalleen. Omisti 1/4 manttaalin ja yhden savun tilan Nuasjärven Okkolan eli Hietalahti. Eli vielä 2.7.1786 Sotkamon nimismiehenä ja Kajaanin postimestarina, mutta mainitaan vainajana 5.2.1687. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Isak-Sinius/6000000000377368518. Isä Taulu 101. –Puoliso 1642 Saloinen Helena Authorintytär Duvel. Trumbel. Syntynyt 1620 Turku. Kuollut jälkeen 1691 Kajaani. Muistiinpanot: käytti myös isäpuolen nimeä Trumbel (?), eli leskenä 1691.VI LapsetVI. Johan Isakinpoika Sinius. Syntynyt Pohj-Pohjanmaa, Salo 1651 Saloinen. Kuollut 28.04.1729 Laukaa. Ammatti kappalainen, kirkkoherra. Iisalmen 2. kappalainen, Laukaan kirkkoherra 1713. Isä Taulu 102. –Puoliso Anna Henrikintytär Mathesius. Anna Sinius. Syntynyt 1655. Katso myös 106.
VII LapsetIV. Anna Larsintytär Sinius. Anna Limingius. Syntynyt 1579 Liminka. Kuollut 1650 Liminka. Äiti Taulu 100. –Puoliso Josef Henrikinpoika Limingius. Syntynyt 1569 Liminka. Kuollut 1657 Liminka.
V LapsetV. Anna Josefintytär Lithovius. Anna Mathesius. Syntynyt 1610. Kuollut 1685 Pyhäjoki. Äiti Taulu 104. –Puoliso Johan Mathiaksenpoika Mathesius. Syntynyt 1607 Saloinen. Kuollut 09.03.1663. Ammatti kirkkoherra. Pyhäjoen kirkkoherra 1642-1660.
VI LapsetVI. Henrik Johaninpoika Mathesius. Syntynyt noin 1630. Kuollut jälkeen 1660. Ammatti pitäjänapulainen, kappalainen. Pyhäjoen pitäjänapulainen 1653 ja kappalainen. Äiti Taulu 105. –Puoliso 13.02.1673 Margareta Jakobintytär Nicarlus. Margareta Corte Mathesius. Syntynyt 22.02.1635. Kuollut 22.12.1694 Raahe. Margaretan äidiksi isän puolison (Elisabet Gabrielintytär Rothebnius eli Rooth s.1626) syntymäaika tekee hänestä liian nuoren. Ikä väärin?. Katso myös 122.
VII LapsetIII. Magdalena Östenintytär Sursill. Magdalena Arctophilacius. Syntynyt 1566 Ruotsi, Västerbotten Umeå. Kuollut 1650 Kalajoki. Isä Taulu 99. –Puoliso Petrus Arctophilacius. Syntynyt Lohtaja. Kuollut 1689 Kalajoki. Ammatti Kalajoen kirkkoherra, valtiopäivämies.
IV LapsetIV. Margaretha Arctophilacius. Äiti Taulu 107. –Puoliso Johan Pictorius. Syntynyt Turku. Kuollut 1643 Kemi. Ammatti Kemin kirkkoherra.
V LapsetV. Beata Pictorius. Äiti Taulu 108. –Puoliso Erik Tawast. Kuollut 29.12.1693 Liminka. Ammatti rovastikunnan tuomari. Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan tuomari,.
VI LapsetVI. Jacob Pontus Tawaststjerna. Syntynyt 02.08.1666 Pietarsaari. Kuollut 04.09.1716. Ammatti kihlakunnantuomari. Suur-Savon kihlakunnantuomari. Äiti Taulu 109. –Puoliso 30.11.1687 Oulu Margaretha Gråå. Syntynyt 1669. Kuollut 15.05.1754 Mikkeli.
VII LapsetIII. Kristiina Östenintytär Sursill. Christina Östensdotter Sursill. Syntynyt Västerbotten, marraskuu 1576 Ruotsi, Umeå. Kuollut noin 1632 Ii. Geni: Mt J1c7a
Kristina Östenintytär Sursill s. Uumaja, Ruotsi noin 1567, k. Ii 1632 Puoliso: Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) s. Liminka 1570, k. Ii 1634. Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, XIV Lapsia: Henrik Johanpoika Limingius, Alholm, (Corvinus) k. 1650. Iin Kappalainen 1628, kirkkoherra 1634. Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638. Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui. Isä Taulu 99. –Puoliso Johannes Henrici Limingius. Johan Henrikinpoika Lithovius. Syntynyt noin 1570 Liminka. Kuollut noin 1634 Ii. Ammatti kirkkoherra. Limingan kappalaiseksi 1593, Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.9.1610, Iin kirkkoherra 1620. Geni: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1484 Oulun ensimmäinen kirkkoherra ja Iin kirkkoherra. Information on the death year (1634) is based on Genealogia Sursilliana's 1971 edition. Vicar Johan Lithovius (Limingius or Corvinius) died 1634. He was chaplain in Limingo 1593, when he puted his name to the resolution of the meeting in Uppsala. He was the earlest vicar i Uleåborg 28 sep 1610. He was vicar in Ijo 1620. He married Kristina Östensdotter Sursill. Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) s. Liminka 1570, k. Ii 1634. Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, samana vuonna jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen jolla hyväksyttin Augsburgin uskontunnustus, ja saatettiin luterilaisuus kirkon opin perustaksi. Hän toimi Oulun kappalaisena vuodesta 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra vuodesta 1612 aina 1621 saakka. Johanin tehtäviä ensimmäisenä kirkkoherrana oli järjestää Oulun seurakunta ja papiston palkkaus. Johan pääsi vuonna 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien tavoin. Palkka oli melko pieni, Kaarle IX määräyksestä Pohjanmaan kirkkoherroille maksettiin palkkana 70 tynnyriä viljaa, mutta kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johan sai 16 tynnyriä viljaa palkan päälle sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Johanista tuli Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella. Johan Lithovius käytti myös sukunimiä Corvinus ja Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar. Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Omisti Sangin tilan Oulujoella. Matti Strang http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM.IV LapsetIV. Catharina Johanintytär Limingius. Katarina Johansdotter Lithovius. Syntynyt noin 1590 Ii. Kuollut noin 1644 Oulu. Nimi lienee myös Houru. Äiti Taulu 111. –Puoliso Tyris Perinpoika Houru. Syntynyt noin 1590 Oulu. Kuollut 02.04.1658 Oulu. Geni: http://www.genealogia.fi/genos/64/64_103.htm
Hoffrén-suvun kantaisän, Olof Törielssonin pojanpojan poika, Oulun pormestari Petter Olofsson kuoli vuoden 1620 tienoilla. Hänellä oli tiettävästi kaksi poikaa Tyris ja Hans, molemmat merkittäviä porvareita ja kaupungin raatimiehiä. Ainakin nuorempi heistä Hans Persson käytti nimeä Houru. Veljekset olivat naimisissa Oulun kirkkoherran Johannes Henrici Limingiuksen ja tämän vaimon Kristina Sursillin tyttärien kanssa. Tällaiset porvarispoikien ja kirkkoherran tyttärien avioliitot olivat ajankuvalle tyypillisiä. Varakkaat kirkkoherrat tarvitsivat vävyjensä apua ja ammattitaitoa lohisaaliittensa ja muiden veroparsellien markkinoimiseksi. Tämä kaksoisavioliitto vauhditti suvun sosiaalisen statuksen nousua ja sen muuttumista sivistyssuvuksi. Seuraavassa polvessa kolme suvun miespuolisista jäsenistä opiskeli joko Uppsalassa tai Turussa.V LapsetV. Carin Tyrisintytär Houru. Syntynyt noin 1620 Oulu. Kuollut 1707 Oulu. Geni: http://juhansuku.blogspot.fi/2008/04/oululainen-suurliikemies.html. Äiti Taulu 112. –Puoliso Christopher Bonsdorff. Syntynyt noin 1620 Saksa, Lüneburg. Kuollut noin 1655 Oulu. Ammatti kultaseppä. Syntymä-ja kuolinajat: MyHeritage /Sedergren Family Tree 2016. Geni: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4149
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonsdorff_%28suku%29 http://juhansuku.blogspot.fi/2008/04/oululainen-suurliikemies.html Oululainen suurliikemies Eräänä syksyisenä päivänä vuonna 1638 erään kultasepän luona asuneet kisällit Otto Bremers ja Christopher Bonstar kertoivat Turun kaupungin raadille tulleensa kesken uniensa hyökkäyksen kohteiksi parin sotilaan toimesta. Todisteina päällekarkauksesta näytti Bonstar rikkinäistä puseroaan. Christopher Bonstar on ilmeisesti ollut sama henkilö kuin 1640-luvulla Ouluun asettunut kultaseppä Christopher Bunstorp. Oulusta Christopher löysi puolisokseen paikallisen porvarin tyttären, Karin Tyrisdotter. Karin kuului ns. Hourun sukuun. Kultaseppä Bunstorp jätti jälkipolvien ihailtavaksi useita käsityönsä jälkiä, esimerkiksi oheisessa kuvassa näkyvän hopeisen kastemaljan. Perinnetiedon mukaan Bunstorp olisi ollut kotoisin joko Lüneburgista tai Pfaltzista, jossa hänen oletettu isänsä Christian Petter olisi ollut kultaseppänä. Edelleen perimätieto kertoo Christopherin kuuluneen saksalais-tanskalaiseen Bernstorffin aatelissukuun. Tämä tiedon todenperäisyyttä on syytä epäillä. Kultaseppä Bunstorp ei kuitenkaan pärjännyt kilpailussa ja Oulun palon jälkeen vuonna 1652 hän häviää maisemista jättäen jälkeensä perheensä sekä velkansa. Paria vuotta myöhemmin Oulun raati sai eteensä kultaseppä Lars Erikssonin, joka ilmoitti halunsa avioliittoon hylätyn vaimon, Karinin kanssa. Lars halusi samalla suojan Bunstorpin velkojia vastaan. Niinpä Bunstorpin omaisuus työkaluineen jaettiin velkojille ja Karin sekä Lars avioituivat. Lars lienee kuollut 1660-luvun lopulla Karin kuollessa vuoden 1689 tienoilla. Christopherilla ja Karinilla oli useita lapsia, joista täysin varmasti voidaan tunnistaa ainoastaan Peter Bondstorph (nimikirjoitus tekstin alla), josta aikaa myöten tuli kauppias Ouluun. Kaupan valikoima oli erittäin tyypillinen tuon ajan oululaisessa puodissa. Tarjolla oli tervaa, suolaa, viljaa ja kangasta. Näiden lisäksi Peter viljeli kaalimaataan ja peltoja, osti kiinteistöjä sekä vuokrasi kaupunginkellaria. Vuodelta 1687 mainitaan Peterin omistaneen kauppakojun Kemissä. Äidinperintönä hänelle lankesi suvun talo, jonka omistus pysyi jälkeläisillä aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Peter Bondstorp oli naimisissa Anna Knutsdotterin kanssa. Satamakaupungin kasvatille oli luontevaa myös laivojen rakentaminen ja vuokraus. Niinpä hänen kerrotaan 1690-luvulla rakennuttaneen laivan eräälle tukholmalaiselle sekä toisen Härnösandiin. Yhdessä toisen kauppiaan kanssa he vuokrasivat omaa laivaansa kruunulle, joka kuljetti sillä sotaväkeä Tallinnaan Pohjansodan alussa vuonna 1700. Peter Bondstorph oli Oulun porvarikaartin ensimmäisen komppanian vääpeli ja vuodesta 1691 luutnantti. Edelleen hänet mainitaan yhden korttelin palopäällikkönä ja parin muun miehen kera kaupungin mittojen tarkistajana. Peter lahjoitti 1687 seurakunnalleen 14 tynnyriä viljaa ja ei olekaan yllätys, että hänet lopulta valittiin kaupungin raatiin 1691. Peter ja Anna kuolivat 1700-luvun alussa. Porvari Peter haudattiin äidinisä Tyriksen lunastamaan hautaan Oulun kirkossa. Perunkirjan kertoo hyvin varakkaasta taloudesta. Kiinteistöjen ja maa-alueiden lisäksi häneltä jäi mm. kolmen tukaatin kultasormus, hopeisia kannuja ja lusikoita, 58 hopeista nappia, tusina tinalautasia, kolme tuoppia ja kahdeksan kuparista kattilaa. Eläimiä löytyi viisi hevosta ja kahdeksan lehmää. Osuudet eri laivoihin ja pienet tavaraerät mm. suolaa täydensivät pesäluetteloa. Yhteensä varoja oli 6544 kuparitaalaria, saatavia löytyi 14210 taalaria ja velkoja 2176 taalaria. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että 1700-luvun alussa tynnyri rukiita maksoi noin 10 taalaria. Peterillä ja Annalla oli lapsia seuraavasti; 1. Kristofer Bondstorph, s. Oulussa 1673, Kirvun kappalainen 1704, Joroisten kirkkoherra 1715, k. 1721, pso. Anna Heintzia. 2. Hans Bondstorph, kauppias, mainittiin 1711 rutiköyhäksi, asui myöhemmin nähtävästi veljensä luona, koska hänet haudattiin Joroisiin 1722, pso. Brita. 3. Peter Bondstorph, kauppias, k. 1710, pso. Karin tai Kerstin. 4. Zacharias Bondstorph, kauppias, k. 1745. Suvun Oulun-haara jatkui Zachariaksen jälkeläisten toimesta aina 1830-luvulle asti, jolloin nämä nimilinjat kuolivat, kuvassa viimeisen Bondstorphin tiedot Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan haudattujen luettelosta 10.1.1836 5. Claudius Bondstorph, k. 1710. 6. Katarina Bondstorph, k. 1733, pso. porvari Gabriel Röding. 7. Dorotea Bondstorph, k. 1747, pso. tullitarkastaja H. Estlander. Christopher Bonstorp (Bunstorp, Bonsdårf, Bonstorf, Bondstorph) *ca 1619 (i Pfalz?), anlände hösten 1638 (från Lüneburg?) till Åbo, i början på 1640-talet till Uleåborg, försvann efter stadens brand 1652 i obekanta öden, (nämndes som död 1665), guldsmed i Uleåborg, gift med Karin Tyrisdotter (senare 1651 omgift med guldsmed Lars Erksson). Carin Tyriksentytär, Bonsdorff / Bonsdårf (taulusta 78. Äiti: Lithovius, Catharina Johanintytär) Lisätietoja: Oli elossa Oulussa 1689. Perhesuhteet: Toinen avioliitto ilmeisesti 1654. 1. puoliso Bonsdorff / Bonsdårf, Christoffer s. Kotoisin Saksasta, Lüneburgista. Kultaseppä Oulussa 1641. Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Lüneburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun. Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. (1901) Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Liineburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun.* Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. Peter Bondstorph sanotaan Kristiina kuningattaren aikana tulleen Lüneburgista Saksanmaalta ja asettuneen Ouluun, jossa harjoitti kultasepän ammattia. Mainitaan vainajana 1665. Puoliso: Karin Tyriksentytär, Oulun porvarin Tyris Pietarinpojan ja Karin Juhanantyttären tytär, joka, näkyy eläneen vielä 1681. Vaimonsa kanssa peri Bondstorph talon Oulussa, joka jäi hänen jälkeistensä haltuun aina 19. vuosisadan keski-paikoille asti. Lapsista ei ole tiedossa kuin poika Lähde: Axel Bergholm Sukukirja Asui vielä 1647 Oulussa, 1652 - 1653 Oulun palon jälkeen, mutta karkasi lähivuosina paikkakunnalta ja katosi tuntemattomiin kohtaloihin. Vaimo sai luvan mennä uuteen avioon. ************** 1640-luvulla tekemistään hienoista hopeaesineistä kaupunginkuuluksi tullut kultaseppä Christoffer Bonstorff on kadonnut Oulusta ja hänen mukanaan melkoinen määrä hopeaa ja rahoja. Niinpä Bonstorffin vaimo on joutunut suuriin velkoihin, mitkä aiotaan maksaa omaisuutta ja työkaluja myymällä. Mainittakoon, että kultaseppä Bonstorff on aiemminkin joutunut oululaisten kanssa hankaluuksiin mm. väittämällä, että Jochim Krüllin toimittama tynnyri jauhoja oli hieno lahja. Hän kieltäytyi maksamasta siitä ennen kuin oikeus tuomitsi hänet maksamaan jauhotynnyristä kuusi taalaria ja 16 äyriä. Oulun kulttuuripiirit ovat pahoillaan Bonstorffin menettämisestä ja valittavat, ettei täällä ymmärretä todellista osaamista. Oululaiset kulttuuripiirit perustelevat kannanottoaan sillä, että samanaikaisesti kuin Bonstorff teki hienoimpia kousiaan ja maljojaan, häntä ei paikallinen ostava yleisö ymmärtänyt, vaan hän joutui kesken parhaan luomiskautensa, vuonna 1647 panttaamaan talonsa ja tonttinsa. Lähde: Aikamatka Oulu.VI LapsetVI. Kirsten Christofferintytär Bondstorph. Kirstin Bonstorph. Syntynyt 1640. Kuollut jälkeen 1705 Oulu. Ammatti porvarin tytär. Porvarin ja kultasepän tytär. MyHeritage-tieto syntymäajasta 1640. Kristina (Kirstin) Kristoffersdotter Bondstorph, asui Muhoksella ”vanhana ja köyhänä” leskenä ainakin vielä 1705. Äiti Taulu 113. –Puoliso 1689 Erik Sigfridinpoika Brax. Syntynyt 1644 Hailuoto. Kuollut noin 1698 Muhos. Ammatti kappalainen 1660-. kappalainen Oulun Muhoksella, Muhos Kaplan. Isäksi väitetty Sigfrid Canuti olisi muuten ollut aivan liian nuori isäksi, mutta syntymävuosi 1626, voisiko se tarkoittaa kirkkoherrana aloitusta ko. vuonna? Lopetus ja ehkä k-aika 1647? Äidiksi väitetty Brita Eriksdotter Bång s. 1620 ei oikein tunnu oikealta. Missä vika?
Oulun Muhoksen kappalaisen apulainen 1653, kappalainen 1660 (Vahtolan 1986 mukaan 2. kappalainen 1660 ja 1. kappalainen Abrahamus Erici Bångin kuoltua noin 1667). Erikin isä Sigfrid Sigfridus Canuti, Hailuodon kirkkoherra 1625-1646. Sitä ennen Sigfrid oli kappalaisena Limingassa. Samuelin isä Thomas Laurentii, k. 1601, oli Hailuodon kirkkoherra.VII LapsetIV. Magdalena Johanintytär Lithovius. Syntynyt noin 1595 Liminka. Kuollut 05.03.1664 Oulu. Lapset (Geni 2023): Magdalena Hansdotter Houru; Brita Hansdotter Hoffrenius; Petrus Johannis Hoffrenius; Henricus Johannis Hoffrenius; Johan Hansson Hoffrenius; Olof Hansson Houru ja Jacob Hansson Hoffrén. Sisarukset: Katariina Johanneksentytär Limingius; Henrik Johanneksenpoika Ahlholm; Brita Johanneksentytär Limingius; Anna Johanneksentytär Limingius; Jaakko Johanneksenpoika Lithovius; Dordi Johanneksentytär Limingius ja Lauri Johanneksenpoika Corvinus. Äiti Taulu 111. –Puoliso Hans Perinpoika Houru. Syntynyt 1591 Oulu. Kuollut 05.03.1644 Oulu. Ammatti kirkonisäntä, porvari. Kauppias Oulussa, Oulujoen nimismies.
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_103.htm Hoffrén-suvun kantaisän, Olof Törielssonin pojanpojan poika, Oulun pormestari Petter Olofsson kuoli vuoden 1620 tienoilla. Hänellä oli tiettävästi kaksi poikaa Tyris ja Hans, molemmat merkittäviä porvareita ja kaupungin raatimiehiä. Ainakin nuorempi heistä Hans Persson käytti nimeä Houru. Veljekset olivat naimisissa Oulun kirkkoherran Johannes Henrici Limingiuksen ja tämän vaimon Kristina Sursillin tyttärien kanssa. Tällaiset porvarispoikien ja kirkkoherran tyttärien avioliitot olivat ajankuvalle tyypillisiä. Varakkaat kirkkoherrat tarvitsivat vävyjensä apua ja ammattitaitoa lohisaaliittensa ja muiden veroparsellien markkinoimiseksi. Tämä kaksoisavioliitto vauhditti suvun sosiaalisen statuksen nousua ja sen muuttumista sivistyssuvuksi. Seuraavassa polvessa kolme suvun miespuolisista jäsenistä opiskeli joko Uppsalassa tai Turussa. Hannu Petterinpoika Houru s. 1591, k. Oulu noin 1644. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies. Omisti Oulujoella Sangi-nimisen tilan, jonka oli perinyt apeltaan.V LapsetV. Henrik Johannis Hourenius. Henrik Hansinpoika Hoffrenius. Henrik Houru. Syntynyt noin 1629 Oulu. Kuollut 28.12.1718 Iisalmi. Ammatti kirkkoherra. Rovasti, Sotkamon kappalainen 1.5.1652, Iisalmen kirkkoherra 1671. Syntyjään hän oli Houru ja välimuotona kirjoittautuessaan opiskelemaan hän oli Hourenius ja tämä jälkeen vakiintui muoto Hoffrenius, jona hänen tunnettiin. - - http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1025. Hoffrenius, Henricus Johannis (noin 1629–1710) Hourenius, Henrik Hansson / Johansson S ilmeisesti Oulu noin 1629. V Oulun kaupungin porvari, raatimies Hannu Pietarinpoika / Hans Pettersson ja Leena Hannuntytär / Magdalena Hansdotter. Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa syyslukukausi 1648. Sotkamon kappalainen 1.5.1652; Viipurin hiippakunnassa Iisalmen kirkkoherra 1671, astui virkaan 1.5.1672; lääninrovasti ainakin jo 1693. Piti Turun akatemiassa 1.12.1650 lainopin alalta opinnäytepuheen (Oratio de legum utilitate). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 13.12.1693. K Iisalmi 1710. Äiti Taulu 115. –Puoliso 1655 Elisabet Henrikintytär Carlander. Elisabet Henriksdotter Carlandra. Syntynyt noin 1630 Oulu. Kuollut ennen 1710 Iisalmi.
VI LapsetVI. Elisabet Henrikintytär Hoffren. Elisabet Mechelin. Syntynyt noin 1660 Sotkamo. Kuollut 1739 Iisalmi. Kirkkoherran tytär. Elisabet lahjoitti yhdessä isänsä Henrik Hoffrénin kanssa Iisalmen kirkkoon monihaaraisen kynttelikkölampun, jossa vuosiluku 1680, heidän nimiensä lisäksi kaiverrettuna. Lamppu sytytetään vieläkin jouluisin Iisalmen kirkossa. Isä Taulu 116. –Puoliso 1:o 16.01.1687 Iisalmi Johan Sigfridi Porthanus. Syntynyt 1659 Viitasaari. Kuollut 12.11.1697 Rautalampi. Ammatti kirkkoherra. Rautalammin kirkkoherra. - - https://www.geni.com/people/Johan-Porthanus/345893205220007090. Lapset: Prudentia Johansdotter Costianus (o.s. Porthanus), Henric Johansson Porthanus, Grels Johansson Porthanus, Marten Porthanus, Elisabeth Johansdotter Porthanus, Catharina Johansdotter PORTHANUS, Brita Susanna Johansdotter Porthanus. –Puoliso 2:o 1705 Erik Jakobinpoika Mechelin. Syntynyt 1673 Helsinki. Kuollut 1721 Pielavesi. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1701 Erik Mechelin Ericus Jacobi, Nylandus 4639. Ko-toisin Helsingistä. Helsingin triviaalikoulun oppilas 18.2.1692 Ericus Jacobi Mecchhelinus. Ylioppilas Turussa sl. 1701 Mechælin Eric. Nyl _ 242. — Apulaispappi Iisalmella (1705). Iisalmen Pielaveden kappalainen 1713. Iisalmen vt. kirkkoherrana isonvihan aikana. † (1722). Pso: Elisabet Hoffrén tämän 2. avioliitossa (elossa 1727). Appi: Iisalmen kirkkoherra Henrik Hourenius, myöh. Hoffrenius 1655 (yo 1648, † ~1710). Eric toimi Iisalmen apulaispappina ja Pielaveden kappalaisena sekä Isonvihan aikana Iisalmen vt kirkkoherrana vaimonsa veljen, Jacob Hoffréniuksen paon aikana. Eric meni naimisiin Rautalammin kirkkoherra Johan Porthaniuksen lesken, Elisabeth Hoffréniuksen kanssa. Perheeseen kuului neljä Johanin ja Elisabethin lasta ja koskapa Ericin ja Elisabethin lapsiluku jäi yhteen poikaan, valtaosa Mechelinuksista on Henrikin jälkeläisiä. Eric kuoli Isonvihan aikana Iisalmessa noin 1721 ilmeisesti venäläisten sotilaiden tappamana.
Lukijan huomautus 2023 em. kohtaan "Ericin ja Elisabethin lapsiluku jäi yhteen poikaan". Toinen poika nimeltä Jacob merkitään myös Erikinpojaksi (oletus, ok?). - - https://www.geni.com/people/Erik/6000000010256907136.VII LapsetIV. Dorde Johanintytär Lithovius. Dordi Johanneksentytär Limingius. Dorde Paldanius. Syntynyt 1608 Ii. Kuollut 1667 Paltamo. Äiti Taulu 111. –Puoliso Samuel Thomasinpoika Paldanius. Syntynyt noin 1596 Hailuoto. Kuollut 1651 Paltamo. Ammatti kirkkoherra. Paltamon toinen kappalainen 1641-44 ja kirkkoherra 1644-51. Paltamon seurakuntaan kuului tällöin melkein koko Kainuu, mm. Kajaani, Suomussalmi ym. Kirkko oli Oulujärven rannalla Kirkkoniemessä. Paltamon kirkonkylässä syntyi riita kalastusoikeuksista. Eräs talonpoika valitti kirkkoherran ajaneen heidät pois. Talonpoikien aloitteesta kalavedet jaettiin 1649 viiteen osaan, joiden nautinta vaihteli vuosittain.
GENI: "Samuel Thomae Paldanius, jolle muutamain arvelujen mukaan sukunimi ensin muodostettiin Paldamon nimestä, jossa pit:ssä oli kappal. 1641-1644, sitt. kkha. K. 1651. Puoliso Dorde (Limingia), Iin kkhan Johan Lithovius'en ja Kristina Östenintyt. Sursill'in tytär, jolla ennen ollut miehenä eräs Zakris ja joka 3:o naitiin Bartholdus Mangelius'elle (k. Iisalmen kkhana)." Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Sukukirja - Suomen aatelittomia sukuja, II osa, toim. Axl Bergholm, Otava näköispainos 1984 https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1909 Paldanius, Samuel Thomae (noin 1604–1651) Samuel Tomasson. S ehkä Hailuoto ennen 1604. V Hailuodon kirkkoherra Thomas Laurentii ja N.N. (Axel Bergholm 1898). Paltamon kappalainen noin 1641, kirkkoherra 1644. K Paltamo 1651. P Dorotea (Dorde) Johansdotter Limingia (Corvina, Lithovia) hänen 2. avioliitossaan, PV Iin kirkkoherra Johannes Henrici Lithovius ja Kristina Östensdotter Sursill . Dorotea Limingian P1 Zachris N.N.; P3 Paltamon kappalainen, myöhemmin Iisalmen kirkkoherra Bartholdus Sigfridi Mangelius, K Iisalmi 1664. Julkaistu 19.1.2011.V LapsetII. Carl Ericinpoika Sursill. Syntynyt Umeå 1534 Ruotsi. Kuollut 1618 Kokkola. Ammatti kirkkoherra. Kokkolan kirkkoherra. Isä Taulu 98. –Puoliso Anna Sursill. Syntynyt 1543 Ruotsi, Tukholma.
III LapsetIII. Elisabet Carlintytär Sursill. Syntynyt 1574. Kuollut jälkeen 1635. Isä Taulu 119. –Puoliso Cnut Henrikinpoika Witting. Syntynyt noin 1575. Kuollut jälkeen 1633. Ammatti pormestari. Kokkolan pormestari.
IV LapsetIV. Elsa Knutintytär Witting. Syntynyt 1598. Kuollut 1640. Äiti Taulu 120. –Puoliso 1642 Gabriel Ljungonpoika Rothenius. Syntynyt 1600. Kuollut 22.08.1652. Ammatti pormestari, valtiopäivämies. Kokkolan pormestari.
V LapsetV. Elisabet Gabrielintytär Rothebnius. Elisabet Rooth. Syntynyt Kuollut 20.07.1685 Ruotsi, Tukholma. Syntymäaika voi olla väärä: 1626, jonka vuoksi se on poistettu. 2.vaihtoehto on, että Margareta syntymäaika 1635 on väärin. 3. vaihtoehto on, että Margareta ei ole Elisabetin tytär. Äiti Taulu 121. –Puoliso Jakob Johaninpoika Nicarlus. Syntynyt noin 1610. Kuollut noin 1664. Ammatti alilaamanni. Pohjois-Suomen alilaamanni 1653.
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna Hansintytär | 101, 101, 101, 101, 101, 101 |
| Dorde Mathiaksentytär | 100 |
| Ingeborg Mårtensdotter | 101 |
| Magdalena Eriksdotter | 99 |
| Malin Eriksdotter | 99 |
| Ahlholm, Henrik Johaninpoika | 111 |
| Arctophilacius, Magdalena | 107 |
| Arctophilacius, Margaretha | 107, 108 |
| Arctophilacius, Petrus | 107 |
| Bondstorph, Kirsten Christofferintytär | 113, 114 |
| Bonsdorff, Christopher | 113 |
| Bonstorph, Kirstin | 114 |
| Bonstorph, Petter | 113 |
| Brax, Anna Erikintytär | 114 |
| Brax, Erik Sigfridinpoika | 114 |
| Carlander, Elisabet Henrikintytär | 116 |
| Carlandra, Elisabet Henriksdotter | 116 |
| Corvinus, Lars Johansson | 111 |
| Corvinus, Lauri Johaninpoika | 111 |
| Costianus, Martin Eriksson | 117 |
| Costianus, Mårten Eriksson | 117 |
| Duvel, Helena Authorintytär | 102 |
| Gisselkors, Christer Nilsinpoika | 102 |
| Granberg, Brita Mathiaksentytär | 100 |
| Granberg, Lars Mathiaksenpoika | 100 |
| Granberg Kataja, Mathias Larsinpoika | 100 |
| Gråå, Margaretha | 110 |
| Gummerus, Anna Johanintytär | 117 |
| Gummerus, Helena | 103 |
| Gummerus, Johan Henrikinpoika | 103 |
| Heideman von, Anna Elisabet | 110 |
| Hiltunen, Clara Hansintytär | 101 |
| Hoffren, Elisabet Henrikintytär | 116, 117 |
| Hoffren, Johan Henrikinpoika | 116 |
| Hoffren, Petter Henrikinpoika | 116 |
| Hoffrenius, Henrik Hansinpoika | 116 |
| Hoffrenius, Johan | 115 |
| Hoffrén, Aron Henrikinpoika | 116 |
| Hoffrén, Brita Henrikintytär | 116 |
| Hoffrén, Henrik Henrikinpoika | 116 |
| Hoffrén, Jakob Henrikinpoika | 116 |
| Hourenius, Brita | 115 |
| Hourenius, Henrik Johannis | 115, 116 |
| Hourenius, Magdalena | 115 |
| Hourenius, Olof | 115 |
| Hourenius, Petrus | 115 |
| Houru, Carin Tyrisintytär | 112, 113 |
| Houru, Hans Perinpoika | 115 |
| Houru, Henrik | 116 |
| Houru, Jakob | 115 |
| Houru, Tyris Perinpoika | 112 |
| Iskanius, Anna Johanintytär | 117 |
| Kataja Enqvist, Brita Mathiaksentytär | 100 |
| Limingius, Anna | 104 |
| Limingius, Anna Johanintytär | 111 |
| Limingius, Brita Johanintytär | 111 |
| Limingius, Catharina Johanintytär | 111, 112 |
| Limingius, Dordi Johanneksentytär | 118 |
| Limingius, Henrik | 111 |
| Limingius, Henrik Larsinpoika | 100 |
| Limingius, Jacob Johansson | 111 |
| Limingius, Johannes Henrici | 111 |
| Limingius, Josef Henrikinpoika | 104 |
| Lithovius, Anna | 111 |
| Lithovius, Anna Josefintytär | 104, 105 |
| Lithovius, Dorde Johanintytär | 111, 118 |
| Lithovius, Henricus Laurentii | 100 |
| Lithovius, Jaakko Johaninpoika | 111 |
| Lithovius, Johan Henrikinpoika | 111 |
| Lithovius, Katarina Johansdotter | 112 |
| Lithovius, Magdalena Johanintytär | 111, 115 |
| Mathesius, Anna | 105 |
| Mathesius, Anna Henrikintytär | 103, 106 |
| Mathesius, Henrik Johaninpoika | 105, 106, 122 |
| Mathesius, Johan Mathiaksenpoika | 105 |
| Mathesius, Margareta Corte | 106, 122 |
| Mechelin, Anna | 117 |
| Mechelin, Elisabet | 117 |
| Mechelin, Erik Jakobinpoika | 117 |
| Mechelin, Jacob Erikinpoika | 117 |
| Mechelin, Johan Ericinpoika | 117 |
| Nicarlus, Jakob Johaninpoika | 122 |
| Nicarlus, Margareta Jakobintytär | 106, 122 |
| Nousiainen, Elisabet Johanintytär | 117 |
| Nurckerus, Brita | 115 |
| Paldanius, Dorde | 118 |
| Paldanius, Johan Elianpoika | 114 |
| Paldanius, Johannes | 114 |
| Paldanius, Kristina | 118 |
| Paldanius, Samuel Thomasinpoika | 118 |
| Paldanius, Zacharias | 118 |
| Pictorius, Beata | 108, 109 |
| Pictorius, Johan | 108 |
| Portana, Prudentia | 117 |
| Porthan, Elisabet Johanintytär | 117 |
| Porthanus, Anna Johanintytär | 117 |
| Porthanus, Henrik Johaninpoika | 117 |
| Porthanus, Johan Sigfridi | 117 |
| Porthanus, Prudentia Johanintytär | 117 |
| Rooth, Elisabet | 122 |
| Rothebnius, Elisabet Gabrielintytär | 121, 122 |
| Rothenius, Gabriel Ljungonpoika | 121 |
| Sinius, Anna | 103, 106 |
| Sinius, Anna Isaacintytär | 102 |
| Sinius, Anna Larsintytär | 100, 104 |
| Sinius, Brita Hansintytär | 101 |
| Sinius, Clara Hansintytär | 101 |
| Sinius, Elisabet Isakintytär | 102 |
| Sinius, Hans Larsinpoika | 100, 101 |
| Sinius, Helena Isakintytär | 102 |
| Sinius, Helena Johanintytär | 103 |
| Sinius, Isaac Hansinpoika | 101, 102 |
| Sinius, Isaac Isaacinpoika | 102 |
| Sinius, Johan Isakinpoika | 102, 103, 106 |
| Sinius, Jöran Hansinpoika | 101 |
| Sinius Siniluoto, Anna Hansintytär | 101 |
| Sinius Siniluoto, Carin Hansintytär | 101 |
| Sinius-Siniluoto, Lars Henrikinpoika | 100 |
| Sursill, Anna | 119 |
| Sursill, Anna Östenintytär | 99 |
| Sursill, Brita Östenintytär | 99 |
| Sursill, Carl Ericinpoika | 98, 119 |
| Sursill, Catharina Erikintytär | 98 |
| Sursill, Catharina Östenintytär | 99, 100 |
| Sursill, Christina Östensdotter | 111 |
| Sursill, Dordi | 98 |
| Sursill, Elisabet Carlintytär | 119, 120 |
| Sursill, Erik Östeninpoika | 99 |
| Sursill, Hans Östeninpoika | 99 |
| Sursill, Kristiina Östenintytär | 99, 111 |
| Sursill, Magdalena Erikintytär | 98 |
| Sursill, Magdalena Östenintytär | 99, 107 |
| Sursill, Margareta Östenintytär | 99 |
| Sursill, Margaretha Erikintytär | 98 |
| Sursill, Östen Erikinpoika | 98, 99 |
| Sursill, Östen Östeninpoika | 99 |
| Tawast, Erik | 109 |
| Tawaststjerna, Erik Wilhelm | 110 |
| Tawaststjerna, Jacob Pontus | 109, 110 |
| Trumbel, Helena Authorintytär | 102 |
| Tysk, Margareta | 99 |
| Walstenius, Anna | 111 |
| Westzynthius, Catharina Erikintytär | 98 |
| Witting, Cnut Henrikinpoika | 120 |
| Witting, Elsa Knutintytär | 120, 121 |
| Ångermann-Sursill, Erik | 98 |
| Paikka | Taulu |
| Asikkala | 110 |
| Hailuoto | 114, 118 |
| Helsinki | 117 |
| Ii | 99, 102, 111, 112, 115, 118 |
| Iisalmi | 102, 103, 115, 116, 117, 118 |
| Iisalmi mlk | 117 |
| Joroinen | 110, 117 |
| Kajaani | 102, 116 |
| Kalajoki | 98, 99, 107 |
| Kemi | 108 |
| Kemijärvi | 101 |
| Kokkola | 98, 99, 119 |
| Kristiinankaupunki | 115 |
| Kuopio | 114 |
| Kuopio msrk | 114, 116 |
| Laihia | 99 |
| Laukaa | 102, 103, 106 |
| Liminka | 99, 100, 101, 102, 104, 109, 111, 115 |
| Littoinen | 100 |
| Lohtaja | 100, 107 |
| Loimaa | 111 |
| Maaninka | 110 |
| Mikkeli | 110 |
| Muhos | 114 |
| Orivesi | 103 |
| Oulu | 100, 101, 102, 110, 111, 112, 113, 114, 115, 116 |
| Paimio | 102 |
| Paltamo | 101, 102, 111, 118 |
| Pielavesi | 117 |
| Pietarsaari | 109, 110 |
| Pudasjärvi | 101 |
| Pyhäjoki | 104, 105, 111 |
| Raahe | 106, 122 |
| Rautalampi | 116, 117 |
| Ruotsi | 98, 99, 119 |
| Ruotsi, Tukholma | 119, 121, 122 |
| Ruotsi, Umeå | 98, 99, 100, 111 |
| Ruotsi, Västerbotten Umeå | 99, 100, 107 |
| Saksa, Lüneburg | 113 |
| Saloinen | 100, 101, 102, 103, 105, 106 |
| Sotkamo | 102, 116, 117 |
| Suomi | 98 |
| Turku | 102, 108 |
| Uusikaarlepyy | 116 |
| Vaasa | 115 |
| Viitasaari | 117 |
I. Henrik Storck. Syntynyt 1550. Kuollut 1621. Ammatti kauppias. http://roadtriprelatives.blogspot.no/2012_08_01_archive.html, pkt. 67232
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Henrik-Storck/6000000007350305262.II LapsetII. Brita Henrikintytär Stork. Syntynyt 1570 Turku. Kuollut 07.10.1621 Turku. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Brita/6000000007349658428. Isä Taulu 123. –Puoliso Hans Platz. Syntynyt 1570. Kuollut 1620 Turku. Ammatti Turun pormestari. "Syntynyt 1500-luvulla ehkä Saksassa tai Hollannissa. Haudattu 3.1.1621 Turussa. Pormestari. Hans tuli Turkuun 1587. Hän toimi Turun pormestarina. Tässä yhteydessä hän valvoi Elvsborgin linnoituksen lunas-tussummaa. - Puoliso 1. Anna Hannuntytär, haudattiin Turussa 8.10.1595. - Puoliso 2. Brita Henriksdotter Stork. Kuollut 7.10.1621.
Kauppias Hans Platz nousi siis Turun pormestariksi 1616 ja toimi tehtävässä kuolemaansa 1620 saakka. Turkuun hän oli saapunut vuonna 1587. Mies oli sen verran merkittävä hahmo, että hänen oli teetettävä it-selleen muiden pormestareiden ja raatimiesten tavoin myös oma sinettinsä valta-asemansa merkiksi. [http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/hplatz.jpg] Hans oli naimisissa kahteen otteeseen, hänen ensimmäinen puolisonsa oli Anna Hansdotter ja toinen Brita Henriksdotter Stork, jonka edellinen puoliso puolestaan oli Henrik Scheffer Saksan Mainzista. Henrik toimi kuningas Juhana II:n asiamiehenä Turussa.” [http://punainenturku.blogspot.fi/2014/01/hans-platz.html][] 1. Hans Platz 1. Död 1620 och begr. 3.1.1621. Gift l:o med - - -, d. 1594 och begr. 18.8. s. å.; 2:o med Brita Henriksdotter Stork, i hennes 2 gifte, d. 1621 och begr. 7.10. s. å., enka efter faktorn Henrik Schaefer. Barn: I. Ett barn, d. 1617 och begr. 28.3. s. å. II. Elisabet. Gift 1:o med köpmånnen i Åbo Autor Duvel; 2:o med Jakob Pärsson Trumbel. III. Hans. IV. Bernt.Var d. 1629. V. Henrik. Slogs 1629 lytt och lamlös af Hartvik gullsmed. VI. Gabriel. VII. Kirstin. Gift 1:o med köpmannen i Åbo Alexander Brun; 2:o efter 1641 med kapellanen i S:t Mariae, sedan kyrkoherden i Kemi Johan Somerus, d. 1672. (I Strandbergs herdaminne uppges Someri hustru hetat Kristina Bylov). http://www.mesterton.net/carpelanturku/borgmastare.htm#1 Kauppias 1612, pormestarina 1620. Kuoli 1620 ja haudattiin 3.1.1621. http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turunsine.htm Kristinas föräldrar var Hans Platz och Brita Henriksdotter Stork (död 1621). Hans Platz var borgmästare i Åbo (begravd 1621) och han var troligen av tysk eller nederländsk börd. http://roadtriprelatives.blogspot.no/2012_08_01_archive.html, pkt. 67. Ammatti: Ennen pormestariksi tuloaan Hans Platz oli aikaisemmin ollut mm. Tallinnaan kauppaa käyneen Schaeferin kauppaliikkeen palveluksessa Ammatti: Borgmästare och Grosshandlare Kuolema: 3. Tammi 1621 Turku Muuttanut: 1587 Turku. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Hans-Platz/6000000007350540251.III LapsetIII. Elisabeth Hansintytär Platz. Syntynyt noin 1600. Kuollut 01.05.1661 Oulu. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Elisabet-Platz/6000000009590629493. Äiti Taulu 124. –Puoliso 1:o 1615 Author Hansinpoika Duvel. Syntynyt 1590. Kuollut 10.05.1636 Oulu. Ammatti kauppias. Aikanaan varakas, lopulta köyhtynyt kauppias Turussa, pikkutullininspehtori 17.8.1631. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11807.html sisältää hyvin runsaasti tietoa tai arvelua Authorista Härstammade möjligen från Holland ?
Muistiinpanot: Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1629-1632 (z:2) ttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507559 https://www.geni.com/people/Author-Duvall/6000000009590462164. –Puoliso 2:o 1637 Jakob Perinpoika Trumbel. Syntynyt Skotlanti ?. Kuollut 30.03.1659. Porvari Turussa ja Oulussa.IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Duvel, Author Hansinpoika | 125 |
| Duvel, Elisabet Authorintytär | 125 |
| Duvel, Helena Authorintytär | 125 |
| Duvel, Katarina Authorintytär | 125 |
| Platz, Christina Hansintytär | 124 |
| Platz, Elisabeth Hansintytär | 124, 125 |
| Platz, Hans | 124 |
| Platz, Hans Hansinpoika | 124 |
| Sinius, Isaac Hansinpoika | 125 |
| Storck, Henrik | 123 |
| Stork, Brita Henrikintytär | 123, 124 |
| Trumbel, Helena Authorintytär | 125 |
| Trumbel, Jakob Perinpoika | 125 |
| Paikka | Taulu |
| Kajaani | 125 |
| Kemi | 124 |
| Oulu | 124, 125 |
| Saloinen | 125 |
| Skotlanti ? | 125 |
| Turku | 123, 124, 125 |
I. Kaisa Olofintytär Keränen. Syntynyt 25.04.1736 Hyrynsalmi. Kuollut Oikarila 12 / 29.10.1763 Ristijärvi. –Puoliso Matts Andersinpoika Mulari. Syntynyt 17.02.1736 Ristijärvi. Kuollut 25.12.1781 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-Mulari/6000000024502425148.
II LapsetII. Elina Matintytär Mulari. Elin Mulari. Syntynyt 04.03.1758 Ristijärvi. Kuollut 01.01.1838 Hyrynsalmi. Äiti Taulu 126. –Puoliso Heikki Juhonpoika Keränen. Henrik Johaninpoika Keränen. Syntynyt Kerälä 12 / 18.11.1760 Hyrynsalmi. Kuollut Kerälä 12 / 09.10.1811 Hyrynsalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Ker%C3%A4nen/6000000040532643058.
III LapsetIII. Henrik Henrikinpoika Keränen. Syntynyt Kerälä 12 / 04.05.1789 Hyrynsalmi. Äiti Taulu 127. –Puoliso Anna Petterintytär Väisänen. Syntynyt R. 39 / 17.03.1796 Ristijärvi. Kuollut 22.01.1866. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000055324143835.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Keränen | 127 |
| Karppinen, Johan Matinpoika | 128 |
| Keränen, Elsa Juliana Henrikintytär | 128 |
| Keränen, Heikki Juhonpoika | 127 |
| Keränen, Henrik Henrikinpoika | 127, 128 |
| Keränen, Kaisa Olofintytär | 126 |
| Mulari, Elin | 127 |
| Mulari, Elina Matintytär | 126, 127 |
| Mulari, Matts Andersinpoika | 126 |
| Väisänen, Anna Petterintytär | 128 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 126, 127, 128 |
| Ristijärvi | 126, 127, 128 |
| Sotkamo | 128 |
I. Petter Larsinpoika Väisänen. Syntynyt noin 1700. –Puoliso Margareta Pyykkönen. Syntynyt noin 1700.
II LapsetII. Bertil Petterinpoika Väisänen. Syntynyt Urala 01.02.1732 Paltamo. Kuollut R. 39 Pihlajavaara 02.11.1784 Ristijärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Perttu-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000040862151241. Isä Taulu 129. –Puoliso 1:o Margareta Henrikintytär Heikkinen. Syntynyt 16.01.1734 Paltamo. Kuollut 27.01.1773. –Puoliso 2:o Kaisa Hurskainen. Syntynyt jälkeen 1730.
III LapsetIII. Pekka Pertunpoika Väisänen. Petter Bertilinpoika Väisänen. Syntynyt Uura 30.03.1759 Paltamo. Kuollut 03.04.1811. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000000249142932. Isä Taulu 130. –Puoliso 18.03.1782 Paltamo Juliaana Heikintytär Kemppainen. Juliana Henrikintytär Kemppainen. Syntynyt R. 9 Väisälä 09.05.1760 Ristijärvi. Kuollut 11.09.1840 Ristijärvi.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Heikkinen, Margareta Henrikintytär | 130 |
| Hurskainen, Kaisa | 130 |
| Kemppainen, Juliaana Heikintytär | 131 |
| Kemppainen, Juliana Henrikintytär | 131 |
| Keränen, Henrik Henrikinpoika | 131 |
| Pyykkönen, Margareta | 129 |
| Väisänen, Anna Petterintytär | 131 |
| Väisänen, Bertil Bertilinpoika | 130 |
| Väisänen, Bertil Petterinpoika | 129, 130 |
| Väisänen, Elin Bertilintytär | 130 |
| Väisänen, Elin Petrintytär | 131 |
| Väisänen, Henrik Bertilinpoika | 130 |
| Väisänen, Juliana Petterintytär | 131 |
| Väisänen, Kaisa Petterintytär | 131 |
| Väisänen, Katarina Bertilintytär | 130 |
| Väisänen, Lars Bertilinpoika | 130 |
| Väisänen, Pehr Petterinpoika | 131 |
| Väisänen, Pekka Pertunpoika | 130, 131 |
| Väisänen, Petter Bertilinpoika | 131 |
| Väisänen, Petter Larsinpoika | 129 |
| Väisänen, Petter Petterinpoika | 129 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 131 |
| Paltamo | 129, 130, 131 |
| Ristijärvi | 129, 130, 131 |
I. Anders Andersinpoika Heikkinen. Syntynyt Yövesi Pellosniemi 1525 Ristiina. Kuollut Yövesi Pellosniemi 1589 Ristiina.
II LapsetII. Henrik Andersinpoika Heikkinen. Syntynyt Yövesi Pellosniemi 1570 Ristiina. Kuollut Uura jälkeen 1636 Paltamo. Heikkisten sukukirjassa Heikki Heikkinen (hei450). Syntyi noin 1570 ja oli elossa 1636. Muutti mahdollisesti Pellosniemen Yövedeltä 1629. Luultavasti hänellä oli pojat Heikki s. noin 1610 (hei417) ja Lauri s. noin 1610 (lau401).
Heikki asui Paltamon pitäjän Uuran kylällä 1/4 tai 1/8 manttaalin talossaan. Hänestä löytyy merkintöjä seuraavista maakirjoista: maakirja 1635 ja 1636, myllytulli 1629, karjaluettelo 1629. Vanhemmat taulusta 309 Anders Andersinpoika Heikkinen, s. 1525 Ristiina, Yövesi Pellosniemi, k. 1589 Ristiina, Yövesi Pellosniemi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Heikkinen/6000000025205590031. Isä Taulu 132. –Puoliso Sigred. Syntynyt jälkeen 1550.III LapsetIII. Lars Henrikinpoika Heikkinen. Syntynyt 1610 Paltamo. Kuollut Uura Sirviölä jälkeen 1689 Paltamo. Isä Taulu 133. –Puoliso Anna Laamanen. Kuollut ennen 1641.
IV LapsetIV. Henrik Larsinpoika Heikkinen. Syntynyt jälkeen 1640 Paltamo. Kuollut Ristijärvi 1712 Paltamo. Ammatti talollinen. Heikin syntymäajasta (1635-1650) ei ole tietoa, mutta hän kuoli 1711-12.Hänen vanhemmistaan ei ole varmuutta, mutta epäilys kohdistuu vahvasti Lauri Heikkiseen. Puolisokseen Heikki sai viimeistään v. 1683 Elsa Heikintytär Kekkosen, joka syntyi noin 1660 ja kuoli 1736-38. Leski Elsa avioitui vielä uudelleen Aapo Moilasen kanssa.
Heikki ilmaantuu Ristijärven kylälle Kekkolan taloon kotivävyksi 1683 ja ylenee Heikki Kekkosen kuoltua isännäksi. Vuoden 1681 henkikirjassa mainitaan Väyrylän kylällä itsellismies Heikki Laurinpoika Heikkinen. Tämä Heikki olisi hyvin voinut tulla Kekkolaan kotivävyksi. Paltamon talvikäräjillä 1689 selviää, että Uuran kylän Lauri Heikkisen vanhin poika Heikki oli jo saanut osuutensa talosta rahana. Tämä puoltaa myös arveluja isyyden suhteen. Talvikäräjät 1705: Heikki sai toisen lainhuudon Heikki Rahikaisen entiseen 1/8 anttaalin taloon. Lähde: Heikkisten sukukirja 1999, sivu 248. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Heikkinen/6000000036549928437. Isä Taulu 134. –Puoliso Elin Henrikintytär Kekkonen. Syntynyt 1660 Paltamo. Kuollut Ristijärvi Kekkola ennen 1738 Paltamo.V LapsetV. Henrik Henrikinpoika Heikkinen. Syntynyt 1698 Paltamo. Kuollut Ristijärvi 19 Kekkola 20.04.1757 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Heikkinen/6000000054871466925. Isä Taulu 135. –Puoliso Kaisa Larsintytär Oikarinen. Syntynyt 1697 Paltamo. Kuollut Ristijärvi 19 Kekkola 22.02.1765 Paltamo.
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Sigred | 133 |
| Heikkinen, Anders Andersinpoika | 132 |
| Heikkinen, Grels Andersinpoika | 132 |
| Heikkinen, Henrik Andersinpoika | 132, 133 |
| Heikkinen, Henrik Henrikinpoika | 135, 136 |
| Heikkinen, Henrik Larsinpoika | 134, 135 |
| Heikkinen, Lars Henrikinpoika | 133, 134 |
| Heikkinen, Lars Larsinpoika | 134 |
| Heikkinen, Margareta Henrikintytär | 136 |
| Kekkonen, Elin Henrikintytär | 135 |
| Laamanen, Anna | 134 |
| Oikarinen, Kaisa Larsintytär | 136 |
| Väisänen, Bertil Petterinpoika | 136 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 132, 133, 134, 135, 136 |
| Ristiina | 132, 133 |
| Ristijärvi | 136 |
I. Petter Väyrynen. Syntynyt 1530. Kuollut 1585. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-V%C3%A4yrynen/6000000089450934027. Ammatti talollinen.
II LapsetII. Petter Petterinpoika Väyrynen. Syntynyt Salon pitäjä, Kestilä 1557 Saloinen. Kuollut Oterman kylä Mieslahti 1630 Paltamo. Oli talonpoika Salon pitäjän Kestilässä ja Paltamon Väyrylänkylässä. Kestilässä asutti autioksi jäänyttä Huovilan taloa. Luultavasti muutti Kestilästä Kainuuseen kuninkaan luvattua 6 vuotta verovapautta ja vapauden sotaväenotoista. (Sukututkimus Väyryset: Kestilän-Osmankajärven sukuhaara).
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-V%C3%A4yrynen/6000000006867923212. Isä Taulu 137.III LapsetIII. Petter Petterinpoika Väyrynen. Syntynyt Väyrylänkylä 1612 Paltamo. Kuollut Väyrylänkylä jälkeen 1683 Paltamo. Asunut Paltamon Raappananmäessä Osmankajärvellä ja talollisena Paltamon Väyrylänkylässä 1630-1683.
Pehr Pehrinp Väyrynen talollinen, s. 1612 Paltamo, k. 1682 Paltamo. Pekka Pekanpoika, asui Väyrylä Nro 5 Raappananmäki isäntänä 1640-1669 välillä. Asiakirjoissa 1627-83. Rullor 1638:13:87f. Ruodutus ja väenottoluttelo 1638. Kajaanin pitäjä. Kylä epäselvä. 1/4 Per Wäyrynen 26 vuotta. Lapsia. Ruodutus- ja väenotto-luettelo 1676:781, Matti Pekanpoika Väyrynen ja veli Pekka. Henkikirja v. 1683:9186:566 1/8 Pekka Väyrynen. poika Matti, vaimo Elina, poika Pekka. poika Heikki, tytär Riitu ja pojan tytär Anna. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-V%C3%A4yrynen/6000000030565552898. Isä Taulu 138. –Puoliso Elin Matintytär Pyykkönen. Syntynyt 1615 Puolanka.IV LapsetIV. Matti Pekanpoika Väyrynen. Matts Petterinpoika Väyrynen. Syntynyt 1643 Paltamo. Kuollut 1886 Paltamo. Ammatti talollinen. Väyrylänkylä Paltamo.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-V%C3%A4yrynen/6000000006868067122. Isä Taulu 139. –Puoliso Elin Pyykkönen.V LapsetV. Henrik Matinpoika Väyrynen. Syntynyt Väyrylänkylä 5 Väyrylä 1684 Puolanka. Kuollut Puolanka Väyrylä 5 / 26.02.1754 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-V%C3%A4yrynen/6000000006809103802. Isä Taulu 140. –Puoliso Kaisa Petterintytär Väisänen. Syntynyt 1683 Puolanka. Kuollut 1752 Paltamo.
VI LapsetVI. Johan Henrikinpoika Väyrynen. Syntynyt 1720 Sotkamo. Kuollut Alasotkamo 26 Urpiala 02.04.1772 Sotkamo. Raappananmäki, Paltamo, Rimpilä 8, Sotkamo, ja Alasotkamo 26, Sotkamo.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-V%C3%A4yrynen/6000000035839237722. Ammatti sotilas. Isä Taulu 141. –Puoliso Valborg Eskilintytär Kemppainen. Syntynyt 1721 Hyrynsalmi. Kuollut Nuasjärvi 8 Rimpilä 04.03.1761 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Vappu-Kemppainen/6000000020119524919.VII LapsetVII. Jakob Johaninpoika Väyrynen. Syntynyt Nuasjärvi 8 / 05.03.1759 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Jaakko-V%C3%A4yrynen/6000000085651341031. Isä Taulu 142. –Puoliso 17.12.1780 Sotkamo Valborg Henrikintytär Kemppainen. Syntynyt Jormas 15 Koljola 17.02.1758 Sotkamo.
VIII LapsetVIII. Johan Jakobinpoika Väyrynen. Syntynyt Alasotkamo 26 / 15.09.1788 Sotkamo. Ammatti renki. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-V%C3%A4yrynen/6000000085650822884. Isä Taulu 143. –Puoliso 19.06.1814 Sotkamo Elsa Rahikainen. Syntynyt 1770. Kuollut 08.03.1833 Sotkamo. 2. aviossaan Väyrysen kanssa.
IX LapsetIX. Pehr Johaninpoika Väyrynen. Petrus Johaninpoika Väyrynen. Syntynyt Alasotkamo 10.03.1818 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-V%C3%A4yrynen/6000000085633999847. Isä Taulu 144. –Puoliso 08.03.1846 Greta Petterintytär Haapalainen. Syntynyt 25.06.1829 Sotkamo. 8.3.1846 Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Reeta-Haapalainen/6000000085633965925.
X Lapset| Nimi | Taulu |
| Haapalainen, Greta Petterintytär | 145 |
| Karppinen, Salomo Johaninpoika | 145 |
| Kemppainen, Valborg Eskilintytär | 142 |
| Kemppainen, Valborg Henrikintytär | 143 |
| Pyykkönen, Elin | 140 |
| Pyykkönen, Elin Matintytär | 139 |
| Rahikainen, Elsa | 144 |
| Väisänen, Kaisa Petterintytär | 141 |
| Väyrynen, Anna Johanintytär | 142 |
| Väyrynen, Eeva Lovisa Johanintytär | 144 |
| Väyrynen, Elsa Sofia Pekantytär | 145 |
| Väyrynen, Henrik Johaninpoika | 142 |
| Väyrynen, Henrik Matinpoika | 140, 141 |
| Väyrynen, Jakob Johaninpoika | 142, 143 |
| Väyrynen, Johan Henrikinpoika | 141, 142 |
| Väyrynen, Johan Jakobinpoika | 143, 144 |
| Väyrynen, Johan Petterinpoika | 138 |
| Väyrynen, Johannes Johaninpoika | 142 |
| Väyrynen, Kaisa Johanintytär | 142 |
| Väyrynen, Maria Pekantytär | 145 |
| Väyrynen, Matti Pekanpoika | 139, 140 |
| Väyrynen, Matts Johaninpoika | 142 |
| Väyrynen, Matts Petterinpoika | 140 |
| Väyrynen, Pehr Johaninpoika | 144, 145 |
| Väyrynen, Petrus Johaninpoika | 145 |
| Väyrynen, Petter | 137 |
| Väyrynen, Petter Petterinpoika | 137, 138, 138, 139 |
| Väyrynen, Valborg Johaninpoika | 142 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 142 |
| Kajaani | 142 |
| Paltamo | 137, 138, 139, 140, 141, 142 |
| Puolanka | 139, 140, 141 |
| Ristijärvi | 145 |
| Saloinen | 137, 138 |
| Sotkamo | 141, 142, 143, 144, 145 |
I. A1587 Väisänen. Syntynyt 1605.
II LapsetII. Matts Davidinpoika Väisänen. Syntynyt Kivarijärvi Kivari 1640 Puolanka. Kuollut Kivarijärvi Kivari 1703 Puolanka. Isäntä Kivarin talossa 1670-1680-luvuilla.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000084154206740. Ammatti talollinen. Isä Taulu 146. –Puoliso Margareta Matintytär Kinnunen. Syntynyt Kivarijärvi Kivari 1640 Puolanka. Kuollut Kivarijärvi Kivari 1718 Puolanka. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Marketta-Kinnunen/6000000051446421274.III LapsetIII. Petter Matinpoika Väisänen. Syntynyt Kivarijärvi Kivari 1660 Puolanka. Kuollut Kivarijärvi Kivari 1719 Puolanka. Ammatti talollinen. Isäntä Kivarin talossa 1690-1710- luvuilla.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000084150529062. Isä Taulu 147. –Puoliso Margareta Simontytär Moilanen. Syntynyt Leipivaara 3 Moilala 1660 Puolanka. Kuollut Kivarijärvi Kivari 1736 Puolanka.IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Kinnunen, Margareta Matintytär | 147 |
| Moilanen, Margareta Simontytär | 148 |
| Väisänen, A1587 | 146 |
| Väisänen, David Matinpoika | 147 |
| Väisänen, David Petterinpoika | 148 |
| Väisänen, Kaisa Petterintytär | 148 |
| Väisänen, Kristina Petterintytär | 148 |
| Väisänen, Matts Davidinpoika | 146, 147 |
| Väisänen, Matts Matinpoika | 147 |
| Väisänen, Petter Matinpoika | 147, 148 |
| Väisänen, Valborg Petterintytär | 148 |
| Väyrynen, Henrik Matinpoika | 148 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 148 |
| Puolanka | 146, 147, 148 |
I. Anders Moilanen. Syntynyt 1550. Kuollut Puolanka 1627 Paltamo. Ammatti talollinen. "Reissu-Antti". Moilasen-suvun eräs esi-isä on Antti (Reissu-Antti) Moilanen, joka tuli Puolankajärven rannalle 1500-luvun loppupuolella. Vuodesta 1599 Puolangalla Puolankajärven rannalla Moilala eli Puolanka-talon isäntä Antti eli "Reissu-Antti" on Kainuun varhaisin tunnettu Moilanen. ----------------------------- Moilasen suku on vanhaa itäistä juurta. Kirjallisiin lähteisiin Moilaset ilmaantuivat 1500-luvun alkupuolella, kun vanhimpaan Savon maakirjaan vuonna 1541 merkittiin kahdeksan ruokakuntaa. Muualla Suomessa sukua ei vielä tuolloin ollut. Valtaosa Moilasista asusteli silloisissa Säämingin ja Rantasalmen pitäjissä, muutama perhe myös nykyisen Mikkelin suunnalla Vesulahdessa. Vuonna 1561 pari perhekuntaa kirjattiin jo hiukan pohjoisempaa eli nykyisen Kuopion seutuvilta.
Savo ei kuitenkaan liene Moilasen suvun alkukoti, vaan sukunimen juuria on etsittävä Karjalan suunnalta, jonne savolaistenkin alkuperä sijoittuu. Noin vuodesta 1000 lähtien Savoa asutettiin Laatokan luoteisrannikolta päin. Laatokan Karjalassa suvun ikivanhoja "kantapaikkoja" ovat mm. Sortavalan, Hiitolan, Jaakkiman, Ruskealan ja Impilahden tienoot. Ei kuitenkaan tiedetä, kantoivatko Savoon matkanneet suvun uudisasukkaat sukunimeä, vai vakiintuiko se käyttöön vasta myöhemmin. Ainakin he toivat mukanaan nimen karjalaisen kantaosan. Nen-päätteensä nimi on saattanut saada Savossakin. Moilasen nimen muotoutuminen sukunimeksi lienee tapahtunut viimeistään 1300-luvulla, "keskiajan hämärässä". Nimi syntyy Alkuaan ihmisille annettiin vain yksi nimi, etunimi. Mutta kun samassa kylässä alkoi olla useampi Lauri, Olli tai Heikki, tarvittiin jotain heidän erottamisekseen. Tarve korostui varsinkin sen jälkeen, kun hallinto ja oikeuslaitos kirjallistuivat. Oli tärkeää, että käräjäpöytäkirjoihin, maakirjoista ja kymmenysveroluetteloihin voitaisiin kirjata aina se oikea sakotettava tai verotettava henkilö. Eräs nimeämisperuste oli se, että isän etunimeä alettiin nen-päätteisenä käyttää pojan etunimen tarkennuksena. Kun tämä tarkennus, "liikanimi", sitten monesti periytyi seuraaville sukupolville, tuli siitä vähitellen pysyvä sukunimi. Lisänimiä tai huutonimiä syntyi monella muullakin perusteella. Useat sukunimet liittyvät talonnimeen tai asuinpaikkaan, ammattinimitykseen ja tai johonkin kantajansa ruumiilliseen ominaisuuteen. Nimistötutkimuksen mukaan sukunimi Moilanen pohjautuu karjalaiseen miehen etunimeen MOILA, MOILO(I) tai MUILU, joiden takana on puolestaan venäjänkielinen miehennimi Samoil ja Samuil. Tämä taas juontuu raamatullisesta hebreankielisestä profeetan nimestä Samuel, joka merkitsee 'Herran kuulema'. Suku-nimen kirjoitusasussa esiintyi vaihtelua ja horjuvuutta sitä enemmän, mitä vanhemmista asiakirjoista on kyse: Moiloeff, Måijloinen, Moijlan, Måilainen jne. Venäjän sukunimiä Samuilov, Samoilov ja Samoilin voitaneen pitää Moilasen "sukulaisniminä", kuten myös mm. Antreassa tavattuja karjalaisia sukunimiä Samo ja Samonen. Samonen tosin saattaa tulla myös kreikan Samonas-sanasta. Moilasen nimen kantaosaa käytettiin vielä 1500-luvun alussa milloin etunimenä, milloin taas sukunimenä, esim. Samoilik Uskalov Räisälässä ja Jaško Samoilov Metsäpirtillä. Paikannimiin on myös jäänyt muistoja noista varhaisista ajoista. Viipurissa on kylä nimeltä Samola, Antreassa taas Samoinlahti ja Kirvussa Samukkalan talo. Kovin suuri ei Moilasen "8 pesueen suku" 1500-luvun puolimaissa Savossa ollut - moni suku vaikutti seudulla jo yli 20 ruokakunnan voimin. Muutamia asiakirjamainintoja tuon aikaisista Moilasista kuitenkin löytyy. Juntti Moilanen Vesulahdelta toimi vuosina 1559 - 1565 käräjien lautamiehenä, samoin Paavo Moilanen vuosina 1562 - 64. Lauri Moilanen Vesulahdelta sai vuonna 1549 sakkoja luvattomasta maakaupasta. Rantasalmella sakotettiin syksyllä 1563 Paavo Issakaista ja tammikuussa 1564 Niilo Olkkosta, kun olivat kurittaneet Paavo Moilasta niin, että seurauksena oli ollut mustelmia. Tosin myös Paavoa sakotettiin myöhemmin: oli lyönyt haavan Olli Sallisen päähän! Suvun kantaisän arvoitus Nimi Moilanen esiintyy ensimmäisen kerran Kainuussa vuoden 1605 maakirjassa. Lylyjärven kylästä (suunnilleen nykyinen Puolanka) maakirjaan merkittiin seitsemän talonpoikaa, yhtenä heistä Antti Moilanen. Hänen kerrotaan asuneen talossaan 5 vuotta eli vuodesta 1599 lähtien. Veroluvultaan 1/4 -manttaalin talossa oli yhden panninmaan verran peltoa (n. 0,116 ha). Täysikasvuisia henkilöitä talossa oli maakirjan mukaan kaksi (mies ja todennäköisesti vaimo), lehmiä samoin kaksi. Antti Moilanen maksoi verona yhden äyrin rahaa, 3 kiloa voita, reilut 5 kiloa haukia ja 10 oravannahkaa. Nämä ovat varhaisimmat tiedot Kainuun Moilasten kantaisästä. Antti tuli rappasotien jälkeisessä muuttoaallossa tuhottuun ja hävitettyyn Kainuuseen, rakentamaan raunioille. Hän asettui asumaan Puolankajärven länsirannalle vastapäätä nykyistä kirkonkylää. Asuinpaikka tunnettiin myöhemmin pitkään Moilalana ja sai isojaon jälkeen nimen Puolanka. Perimätieto on antanut kantaisälle lempinimen Reissu-Antti, koska hän ei heti vakiintunut asumaan Puolangalle, vaan käväisi ensin pohjoisempana. Kertoman mukaan Puolangan ensimmäinen Moilanen oli Antti ja lähtöisin Savon suunnasta. Puolanka-talosta Antti otti sitten emännän itselleen, ja siitä sai alkunsa laaja Moilasen suku. Perimätieto siis vahvistaa asiakirjoista tehtyjä havaintoja kantaisän nimeä ja asuinpaikkaa myöten! Mistä Antti Moilanen oli kotoisin ja millaisista oloista hän suuntasi matkansa kohti Puolankaa? Tuliko Antti nuijasodan seurauksia pakoon vai houkuttiko häntä Kaarle-kuninkaan uudisasukkaille myöntämä kuuden vuoden verovapaus? Se tiedetään, että valtaosa muuttajista tuli Kainuuseen Savosta. Myös Pohjanmaalta lännestä päin oli tulijoita. Muuttajien lähtöpaikan määrittämiseen on käytettävissä lähinnä vain talollisten nimistä koostuvia veroluetteloita. Kun uudisasukkaista huomattava osa oli nuorta ja maata omistamatonta väestöä, ei heitä yleensä oltu kirjattu ollenkaan aiemmassa asuinpaikassaan. Lähteiden niukkuudesta huolimatta esitetään seuraavassa kolme mahdollista vaihtoehtoa Antin kotipaikaksi. Nykyisen Kuopion lähistöllä talosteli 1560-luvun alussa Pekka Moilanen. Hän asui silloisessa Tavisalmen Savilahdessa aina vuoteen 1579 saakka, jolloin talo poltettiin venäläisten suorittaman hyökkäyksen aikana. Pekalla mainitaan olleen kanssaviljelijä nimeltä Paavo Moilanen eli Sianjalka. Antti Moilanen puolestaan näkyy käräjäpöytäkirjassa vuonna 1563. Tämä käräjillä käynyt Antti olisi teoriassa voinut myöhemmin "reissata" Kainuuseen. Tämä tuntuu kuitenkin epätodennäköisenä, sillä muuttaessaan Antti olisi ollut verraten iäkäs, ehkä jo liian vanha korvenraivaajaksi. Vuosina 1579-1600 ei Pohjois-Savon Moilasia tapaa asiakirjoista ollenkaan. Entäpä Savonlinnan ja Rantasalmen suunta, jossa Moilasia asui enemmälti. Vuonna 1598 maksoivat Moilaset papinveroja seuraavasti: Pekka ja Antti Moilanen Rantasalmelta, Antti Moilanen Säämingistä (=Savonlinnan seutu) sekä Pekka, Niilo ja Jussi Moilanen Vesulahdelta (=Mikkelin seutu). Säämingin Antin talo merkittiin autioksi vuodesta 1598 alkaen eikä häntä näy verotileissä enää vuonna 1600. Lähtikö tämä Antti pohjoiseen - ajankohta ainakin täsmää varsin tarkoin. Mahdollista on sekin, että Antti muutti vain kylästä toiseen, koska Rantasalmella asui muutamaa vuotta myöhemmin kaksi Anttia. Kolmaskin vaihtoehto on olemassa, nimittäin Pohjois-Pohjanmaa. Viimeistään vuonna 1548 oli Limingan pitäjän Laitasaaren kylään (nykyinen Muhos) asettunut asumaan todennäköisesti Savosta tullut Lauri Moilanen. 1550-luvulla Laurilla oli reilun hehtaarin verran viljelyksiä. Vuonna 1559 hän maksoi vuotuisverona rahaa markan ja puoli äyriä, nelisen kiloa haukia, muutaman kilon voita ja lukkarille vakan viljaa. Oulujoen varressa kun asui, saattoi hän suorittaa verot vaikkapa lohena. Esimerkiksi vuonna 1565 Lauri maksoi kruunulle ulostekoina kaksi kiloa voita ja 34 kiloa lohta. Vuonna 1562 Laurin sukunimi vaihtui asiakirjoissa Moilasesta Rautiaksi. Länsisuomalaisen nimenantokäytännön mukaan ihmisten sukunimet eivät periytyneet, vaan vaihtuivat aina asuinpaikan mukaan. Laurin tapauksessa kysymyksessä ei kuitenkaan välttämättä ollut asuinpaikan vaihto. Rautia-nimen hän lienee saanut siitä, että melko varmasti harjoitti sepän ammattia. 1560-luvulla hän esiintyi asiakirjoissa myös nimellä Lasse Smedh (=seppä). Minkälainen yhteys Lauri Moilasella eli Rautialla ja Reissu-Antilla voisi olla? Laurin myöhemmät vaiheet vuoden 1566 jälkeen eivät ole tiedossa, sillä hän häviää tuolloin Laitasaaren kylän veroluetteloista. Hänen perheestään ei myöskään tiedetä mitään. Mutta se on varmuudella selvinnyt, että Kainuun maisemat olivat Laurilla tuttuja. Hänen nimittäin liikkui aina keväisin Kainuun järvillä hauenpyynnissä. Esimerkiksi vuonna 1558 hän lähti Laitasaaresta yhdessä muiden isäntien kanssa veneellään kohti ylämaita ja otti mukaansa 30 verkkoa. Kalareissu lienee onnistunut, sillä Lauri maksoi tuona vuonna yli 15 kiloa haukiveroa. Limingan ja Iin pitäjien talonpoikien tiedetään kalastuksen ja metsästyksen ohessa myös kaskenneen nautintamaillaan Kainuussa. Osa kaukomatkaajista jäi sisämaahan koko kesäkaudeksi kalastamaan ja virittelemään ansapolkuja riistalle. Syksyn tullen he korjasivat kaskimaan sadon ja palasivat saaliineen talveksi kotiin rannikolle. Pohjalaisten eränkäynti ja nautinta väistyi vähitellen sitä mukaa, kun uudisasutus vakiintui Kainuussa 1500-luvun lopussa. Entisiä kaukokalastajia jäi asumaan myös pysyvästi Kainuuseen. Lauri Rautia eli Moilanen siis tunsi silloisen Oulujärven erämaan salot ja vesistöt. Ajatus siirtymisestä erämaihin saattoi itää hänen ajatuksissaan ja mahdollisesti toteutui hänen Antti-poikansa kohdalla. Näyttöä ei tosin ole siitä, oliko Reissu-Antin isän nimi Lauri. Oletusta tukee kuitenkin vanha nimenantokäytäntö, jonka mukaan perheen vanhin poika sai hyvin usein isoisänsä nimen. Reissu-Antin vanhimman pojan nimi oli melko varmaan vuonna 1597 syntynyt Lauri. Onko myös perimätiedon maininta siitä, että Reissu-Antti käväisi ensin pohjoisessa, tulkittava vihjeeksi Laitasaaren suuntaan? Eli että Moilasen suku ei tullut Puolangalle suoraan Savosta, vaan Pohjanmaan kautta "koukaten". Laitasaari on myös verraten lähellä Puolankaa, vain noin 100 kilometrin päässä. Esitetyistä vaihtoehdoista Laitasaarta on siis pidettävä todennäköisimpänä, joskaan ei varmana Reissu-Antin tulosuuntana. Uudisasukkaat saapuivat Kainuuseen yleensä vesiteitä pitkin veneillään, mieluiten alkukesästä jäidenlähdön jälkeen, jolloin vähävetisilä latvapuroillakin riitti vettä kulkemiseen. Turvallisinta oli liikkua suuremmalla joukolla. Monesti mukana tuli muukin perhe, työ- ja tarvekalut sekä siemenvilja. Karja - muutama lehmä ja lammas - koetettiin myös kuljettaa mukana, järvitaipaleiden yli lautoilla ja jokien virtapaikkojen ohi maitse taluttamalla. Uudisasukas vainoaikojen ja katovuosien kurimuksessa Vuonna 1595 päättyi pitkäaikainen vihanpito Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä. Vainonaikaa oli kestänyt ja "rappareita" vastaan oli sinnitelty 25 vuoden ajan. Poltetut pirtit oli rakennettu aina uudestaan ja vaikeuksista huolimatta elää oli koetettu. Kostoiskujakin oli rajan taakse tehty. Mutta vainolaiset tulivat yhä uudelleen. Kainuun nuorta uudisasutusta koeteltiin pahoin. 1580-luvun lopussa seutu autioitui täysin veronmaksukyvyttömäksi. Veroluettelot kertovat karua kieltä autioitumisen syystä: venäläiset ryöstivät, hävittivät ja polttivat talot sekä surmasivat kiduttamalla niiden asukkaat. Vain piilopirteille turvaan päässeet selvisivät ankaran ajan yli, eikä asutuksen lanka kokonaan katkennut. Kainuun asukkaat joutuivat vainoaikoina maksamaan suhteellisesti raskaimman veriveron koko Suomeakin ajatellen. Seutu oli ollut kiistanalaista aluetta vuosikymmenten ajan. Sekä Venäjä että Ruotsi pitivät sitä omanaan niin, että kumpikin halusi tapella tuon Oulujärven erämaan herruudesta tappara kourassa. Venäläiset ja karjalaiset pitivät savolaisia uudisasuttajia tunkeutujina nautinta-alueilleen. Ja tottahan oli, että Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan Kainuu ei kuulunut Ruotsi-Suomeen. Uudisasukkaita Oulujärven erämaihin rohkaisi kuitenkin itse Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa, joka kehotti valtaamaan uusia kaskimaita ja asuinpaikkoja. Pitkällisen vainonajan seurauksena Kainuun alue tunnustettiin Täyssinän rauhanteossa vuonna 1595 Ruotsi-Suomeen kuuluvaksi. Näin seudun uudelleen asuttamiseen voitiin lähteä turvallisemmin mielin. Kaarle-herttua määräsi syksyllä 1597 Oulunjärven ympäristön asutettavaksi ja seuraavana vuonna lupasi muuttajille kuuden vuoden verovapauden. Aivan neitseellistä erämaata ei Kainuu ollut enää 1600-luvun alussa. Itse asiassa jo vuosituhansien ajan olivat itäisten suomensukuisten heimojen eränkävijät, karjalaiset kauppamiehet ja lappalaiset liikkuneet seudulla. Kaskia oli polteltu, kalasaunoja ja eräpirttejä pystytelty, joten jälkensä ihminen oli luontoon jättänyt. Muutama vuosikymmen aiemmin oli uudispirttejä noussut alueelle runsaasti, mutta rappasodat olivat ne hävittäneet. Veden ja metsän vilja - uudisasukkaan elämisen ehto Kalan ja metsänriistan merkitys oli keskeinen uudisasukkaiden ruokataloudessa varsinkin alkuaikoina, sillä koskemattomaan korpeen sijautuneet joutuivat odottamaan kaskimaan satoa useamman vuoden. Vesi- ja metsälinnut sekä metsäpeurat olivat tavanomainen ravinnonantaja. Oravannahoilla maksettiin veroja, mistä johtuen oravaa pyydettiin ahkerasti. Kärppää, näätää ja kettua metsästettiin myös yleisesti. Ilves, susi, majava ja karhukin kellistyivät silloin tällöin. Metsämiehen varusteisiin kuuluivat teräsjousi (=jalkajousi) vasa-moineen, käsijousi nuolineen, keihäs ja sauva. Karhua vastaan käytiin keihäillä ja jousilla. Pyssyn paukahduksia saloilta kuultiin melko harvoin, sillä kiväärit olivat tuolloin kalliita ja harvinaisia. Metsälintuja pyydettiin syksyisin loukuilla, liskuilla, rihmoilla ja keväisin soitimelta ampumalla. Haukea ja muikkua pyydettiin, syötiin ja kaupattiin. Kuivattu hauki kelpasi myös verottajalle. Ahven ja särki olivat lähes jokapäiväistä ruokaa. Kainuun vuolaissa jokivesistöissä vaelsi siikaa, lohta ja taimenta. Kalan merkitys säilyi keskeisenä myös myöhempinä aikoina ja kalaan turvauduttiin hengenpitimenä etenkin katovuosina. Samuli Paulaharju kertoo seuraavasti: "Suolakala oli pitkän pirtinpöydän alituinen särvin, kapakeitto tavallinen talvisen ajan ruoka, ja tuoretta kalaa syötiin useasti, jopa kesäkautena harva se päivä." "Tähkäpäille karun korpimaan kohotti..." Elannon perustaksi veden ja metsän vilja eivät kuitenkaan riittäneet. Tarvittiin myös erämaan kesyttämisen taito, ja se näillä Savon suunnasta tulevilla toki oli hallussaan. He osasivat hyödyntää vaaranrinteiden vankat hikeväpohjaiset kuusikot kaskimaiksi ja korpiruista kasvamaan. Menetelmänä käytettiin ikivanhaa itäistä huuhtatekniikkaa. Parhaita kaskimaita olivat hikevien vaaranrinteiden kuusta ja lehtipuita kasvavat sekametsiköt. Aluksi kaskimaaksi valitusta metsästä kassaroitiin eli näröttiin kirveillä pois pienet puut. Kevättalvella kaadettiin muu metsä paitsi suurimmat puut, jotka kolottiin ja jäivät kuivumaan pystyyn. Jos kyseessä oli vanha kuusikko, kaadetun puuston annettiin kuivua kesän yli. Seuraavana vuonna alkukesästä kaski eli huuhta poltettiin, mutta vieläkään ei päästy siemenen kylvöön. Oli parempi odottaa vielä vuosi ja ennen kylvöä polttaa rovioihin kasatut puut ja viertää kaskimaan palamattomat paikat, "tulen käymättömät maankengät". Kun sitten vilja aikanaan ehti laiholle, oli ensimmäisistä kirveeniskuista kulunut lähes kolme vuotta. Ja vielä oli toivottava seuraavaksi suveksi suotuisaa kasvua, jotta vilja kypsyisi kunnolla ja halla pysyisi loitolla. Jos käytössä oli lehtipuuvaltainen sekametsä tai vanha metsittynyt kaskimaa, päästiin hiukan helpommalla. Aurinkoisella rinteellä ja kuivemmalla maalla puut voitiin polttaa jopa samana kesänä. Tällaiseen kaskeen kylvettiin yleensä kevätviljaa eli ohraa. Kaskiruis antoi suotuisissa oloissa erittäin hyvän sadon, mutta yleensä vain kerran. Useamman peräkkäisen ruissadon saaminen vaati kasken viertämistä uudelleen. Rukiin jälkeen huuhtamaassa viljeltiin muutaman vuoden ajan vähemmän vaateliaita kasveja - ohraa, naurista tai pellavaa. Samalle paikalle voitiin tulla uudestaan vasta useamman kymmenen vuoden kuluttua, kun alue kasvoi uutta nuorta metsää ja kun maan viljavuus oli palautunut. Kaskenpoltto vaati näin ollen laajoja pinta-aloja. 1600-luvun uudisasukkaat Kainuussa joutuivat kantamaan huolta muustakin kuin katovuosista, sillä pelätyt rappasodat olivat vielä hyvässä muistissa. Oli oltava jatkuvasti varuillaan vainolaisten tulosta. Puolankajärven seutu näyttää säästyneen suuremmilta kahakoilta; tosin kesäkuussa 1611 rapparit hyökkäsivät Kainuuseen ryöstämään ja polttamaan. Rajantakaisten retki ulottui myös Puolangalle, jonka lähes kaikki talot poltettiin. Enemmiltä ihmishenkien menetyksiltä kuitenkin ilmeisesti vältyttiin - vainolaista osattiin odottaa ja ihmiset karkasivat piilopirteilleen. Niinpä vuosi 1611 tunnetaan "karkuvuoden" nimellä. Kyseessä oli kosto sille retkelle, joka hiukan aiemmin tehtiin suomalaisten toimesta vajaan tuhannen miehen voimin Sumaan ja Solovetskiin. Retken aikana hävitettiin itärajan takaisia karjalaiskyliä ja sen tarkoituksena oli tukea kuningas Kaarle IX:n laajentumispolitiikkaa Jäämeren suuntaan. Kainuun miehiäkin lienee tuon sotajoukon mukana ollut. Puolankajärven rannoilla Mutta lähtekäämme nyt tarkemmin seuraamaan Reissu-Antti Moilasen elämää Puolankajärvellä. Kovin paljon eivät asiakirjat hänen elämäänsä valaise, mutta jotain kuitenkin. Hän siis tuli Puolangalle vuonna 1599, sai uudisasukkaana kuuden vuoden verovapauden ja ryhtyi korvenraivaajaksi. Samana vuonna nykyinen Kainuun alue itsenäistyi Oulujärven eli Kajaanin pitäjän nimellä Limingasta. Suurpitäjän keskus oli aluksi Paltamon kylä Paltaniemellä ja sitten vuodesta 1651 lähtien Kajaanin kaupunki. Vuonna 1647 pitäjä jakaantui kahtia, Paltamoon ja Sotkamoon. Helppoa ei uudisraivaajan elämä ollut, sillä karu luonto näytti kitsautensa ja ankaruutensa heti alkuun. Hallavuosia esiintyi 1600-luvulla runsaasti - ensimmäinen ankara kato koettiin jo vuonna 1601. Elettiin nk. pikku jääkauden aikaa, jolloin ankaratalvinen ja lyhytkesäinen ilmastotyyppi oli vakiintumassa ja jolloin kasvukaudet olivat lyhyempiä kuin esimerkiksi 1900-luvulla. Vaikeudet kasaantuivat edelleen 1630-40- luvuilla 30-vuotinen sodan seurauksena, kun kruunu alkoi vaatia Kainuun miehiä taistelutanterille Saksanmaalle ja kuristi asukkaita alati kasvavalla verokuormalla. Sitkeästi uudisasutus kuitenkin juurtui Kainuun kamaraan. Vuonna 1606 Antti Moilanen kykeni maksamaan veroja tavanomaisesti: rahaa yhden äyrin, kaksi kiloa voita, yli viisi kiloa kapahaukia ja 10 oravan harmaanahkaa. Lehmiä ei hänelle nyt merkitty, toisin kuin vuotta aiemmin. Antti sai isännöidä Puolankajärveä ja sen lähitienoita lähes yksin. Asutus oli harvaa, sillä nykyisen Puolangan alueella asusteli kaikkiaan vain kymmenkunta talonpoikaa. Kalavesiä ja riistamaita riitti soudella ja samoilla. Lähin naapuri lienee ollut Kivarinjärvellä. 1610-luvulla Antti Moilanen väliaikaisesti hävisi veroluetteloista. Olot olivat sekavat ja Kainuun asukkaille myönnettiin useana vuonna verovapauksia. Vuonna 1625 Antin tiedetään taas maksaneen kymmenysveroina kolme kappaa (n. 14 litraa) ruista ja saman verran ohraa. Elossa hän oli vielä vuonna 1626 maksaessaan kymmenysveroja. Kun seudun 15-60 -vuotiaista miehistä koottiin vuonna 1627 ruodutusluettelo sotaväenottoa varten, oli Antti ilmeisesti joko liian vanha tai sairas ruodutettavaksi, koska häntä ei luetteloon kirjattu. Vuoden 1626 jälkeen häntä ei näy muissakaan asiakirjoissa. Mutta katselmuskirjuri kyllä löysi Moilasia em. vuoden 1627 väenottotilaisuudessa. Puolangankylältä heitä ilmoittautui kaikkiaan kolme: veljekset Lauri, Jaakko ja Simo Moilanen. Ikämerkintöjen perusteella arvioiden Lauri oli syntynyt noin 1594...97 (taulu 2), Jaakko vuonna 1602 (taulu 601) ja Simo vuonna 1611 (taulu 615). Tuolloin vain 16-vuotias Simo sai kuulla joutuvansa sotamieheksi - joka kymmenes mies joutui aina riviin. Saksan sotatanterille Kustaa II Aadolfin joukkoihin ei Simon kuitenkaan tarvinnut lähteä, kun onnistui pestaamaan itselleen varamiehen. Todennäköisesti nuo kolme Moilasen veljestä olivat Reissu-Antin poikia, vaikka isän nimeä ei missään mainita. Muita Moilasiahan ei Antin lisäksi Puolangalla eikä koko Kainuussa ollut poikien syntyessä. Kuva suvun kantaisästä tarkentuu: hän oli nuorehko, juuri perheen perustanut mies asettuessaan asumaan Puolangalle ja sai ainakin kolme poikaa. Kun sitten Antti aikanaan luopui talonpidosta, oli talossa varsa, sonni, kuusi lehmää, kahdeksan lammasta ja sika. Peltoa oli viljelyksessä noin 0,25 hehtaaria, koskapa kylvöihin käytettiin puolisen tynnyriä viljansiemeniä. Tältä pohjalta saivat perilliset lähteä ponnistamaan eteenpäin. Suku jatkuu Antin väistyttyä Moilalan isännyys siirtyi hänen pojalleen Lauri Moilaselle. Veroluvultaan Moilala oli tuolloin 1/2-manttaalin suuruinen. Vuonna 1633 Laurin maksoi veroa 4 taalarin, 5 killinkin ja 12 runstykin arvosta, mikä oli selvästi enemmän kuin mitä muut seudun talonpojat keskimäärin maksoivat. Rahana ei Laurikaan kaikkia veroja suorittanut, vaan huomattavalta osin myös tavaroita eli voina, kapahaukina ja oravan-nahkoina. Moilalan karjavarallisuuteen kirjattiin vuonna 1635 tammahevonen, kuusi lehmää ja viisi lammasta. Nykyisen Puolangan alueella asui 14 talonpoikaa, joilla oli keskimäärin 2 - 3 lehmää. Joka toinen omisti hevosen. 1630-luvulla Laurin veli Jaakko näyttää erkaantuneen omaksi ruokakunnakseen ja tehneen talon järven toiselle puolen. Vuonna 1635 Jaakolla oli kaksi lehmää ja hän isännöi 1/4 -manttaalin tilaa. Jaakon perustama tila jaettiin 1670-luvun lopussa kahtia ja molemmissa asui jatkossakin Moilasia. Vuonna 1643 Kainuun veroluetteloihin ilmestyi kolmas Moilasten talous: Lauri Moilanen asui Suolijärvellä 1/2-manttaalin tilaa. Samanaikaisesti Puolankajärven Moilalan isännäksi vaihtui Simo Moilanen. Asiakirja-tietojen perusteella on pääteltävissä, että Lauri jätti Moilalan isännyyden veljelleen Simolle ja siirtyi itse Suolijärvelle. Lauri perustamaa tilaa kutsuttiin myös pitkään Moilalaksi ja se tunnetaan nykyisin Alatalon ja Pekkalan nimillä. Vuosien 1679 ja 1682 välillä Suolijärven Moilala jaettiin kahteen 1/4 -manttaalin osaan. Moilasten hallussa tila säilyi 1800-luvun puolimaihin saakka, jolloin se siirtyi talokauppojen myötä Holapan suvulle. Ensimmäiset viralliset, lähinnä kruunun tarpeita palvelevat postilinjat perustettiin Suomeen vuonna 1638. Kajaanista koilliseen pitkin Hyrynsalmen reittiä kulkevaa tietä käytettiin jo 1650-luvulla postitienä. 1670-luvulla Puolangankylän Moilalan isäntä Lauri Simonpoika Moilanen (taulu 616) mainitaan postitalon-pojaksi. Myös Suolijärven Moilala näyttää olleen postitalo lyhyen aikaa 1670-luvun lopussa. Postitalonpojan velvollisuus oli postilaukun kuljettaminen seuraavaan etappiin aina tarvittaessa, riippumatta vuorokauden ajasta tai säästä. Talonpojat saivat postin kuljetuksesta korvauksena verohelpotuksia ja vapautuksen sotaväenotoista. Matkaa tehtiin jalkaisin, veneellä tai hevosella. Päivässä posti kulki keskimäärin noin 50 km, mutta kelirikkoaikaan esimerkiksi Kajaanin ja Oulun väli kesti kulkea kolmekin viikkoa. Ensimmäinen tilanjako Puolangankylän Moilalassa tapahtui 1680-luvun alkupuolella. Puolen manttaalin kantatilasta erotettiin toinen Moilala, jonka tilukset ja rakennukset tulivat läheiselle Leipivaaralle. Kantatila tunnetaan tänä päivänä Puolanka-talona, Leipivaaran Moilala on puolestaan Vanhatalo. 1720-1730- luvuilla Moilalat väliaikaisesti yhdistettiin samaksi tilaksi, mutta vuodesta 1740 lähtien ne olivat taas erillisinä 1/4-manttaalin perintötaloina. Puolanka-talo oli Moilasten hallussa 1780-luvun puoliväliin saakka, jolloin Jaakko Moilanen (taulu 619) teki talonvaihtokaupat Eerik Väyrysen kanssa. Jaakko muutti asumaan Väyrylänkylä nro 23 Somervaaraan ja Väyryset tulivat Moilalan isänniksi. Leipivaaran Vanhatalo on säilynyt Moilasilla nykypäiviin saakka, joskaan ei suoraan alenevassa polvessa. Vuonna 1684 siirtyi Leipivaaralle uudistilalliseksi Antti Simonpoika Moilanen (taulu 865). Vuonna 1713 Antin 1/8-manttaalin kruununtilaan liitettiin 1/8-manttaalin perintötila ja toinen 1/8 -manttaalin kruununtila (nro 11 Moilala eli Rievunkangas). Laajennettua tilaa isännöivät yhdessä Antin pojat Pekka ja Lauri. Sopua veljesten kesken riitti vain vuoteen 1722, jolloin he halusivat jakaa tilan keskenään kahtia. Näin muodostuivat Puolangankylän tilat nro 7 Moilala (nykyinen Hovi) ja nro 10 Moilala (nykyinen Marttila). Edellämainittu Rievunkangas oli syntynyt jo noin vuonna 1673, kun veljekset Jaakko (taulu 602) ja Pekka Moilanen (taulu 603) jakoivat isänsä Jaakon (=Reissu-Antin poika) 1630-luvulla perustaman 1/4 -manttaalin tilan keskenään. Kun toinen veli Pekka kuoli keväällä 1680, kantoi Jaakko-veli huolta tilan elinkelpoisuudesta. Jaakko pelkäsi sen kenties autioituvan, koskapa omasta aloitteestaan lupautui tarvittaessa palauttamaan Pekan leskelle ja lapsille ne 50 kuparitaalaria, jotka veljensä perintönä oli saanut. Jaakon pelko ei ollut aiheeton, sillä tila todella autioitui ja joutui kruunulle 1690-luvun lopun nälkävuosina. Suku leviää Kainuussa Yli miespolven ajan Moilaset asustelivat Kainuussa nykyisen Puolangan alueella 1600-luvulla, ja vasta sitten sukua siirtyi muualle. 1680-luvun puolimaissa saapui Suomussalmen Kiannankylään Lauri Pekanpoika Moilanen (taulu 167). Maakirjoissa Lauri mainitaan vuodesta 1685 lähtien asuvaksi 1/8 -manttaalin tilalla, jonka aiempi omistaja todennäköisesti oli Taneli Tervonen. Laurin isän nimeksi on merkitty Pekka. Lauri oli mahdollisesti sen suolijärveläisen Pekka Laurinpoika Moilasen (taulu 166) poika, jonka kuoltua hänen jäämistöstään käytiin käräjillä neuvonpitoa kesällä 1653. Jäämistöön kuului pari sonnia, hopealusikoita, rautaesineitä, kalaverkkoja, vaatteita ym. Käräjäpöytäkirjassa ei kerrota Pekka-vainajan perillisten nimiä, mutta niitä kuitenkin mainitaan hänellä olleen. Kaksi muutakin Pekka Moilasta eli Puolangalla samaan aikaan, toinen Suolijärvellä ja toinen Puolangankylässä. He eivät kuitenkaan sovi ikänsä puolesta Kiannankylään saapuneen Laurin isäksi. Näin ollen ensin mainittua Pekkaa on pidettävä "lähinnä oikeana" isänä, tosin huomattavin varauksin. Maaliskuussa 1698 edellämainittu Lauri Moilanen teki Kiannankylässä Pekka Keinäsen kanssa talokaupan, jossa vaihtoi tilansa Keinälänniemen Keinälän tilaan ja maksoi välirahaa 170 kuparitaalaria. Keinäset olivat monien muiden tavoin köyhtyneet suurten kuolonvuosien aikana ja joutuivat väistymään tilalta. Näin tuli Moilasen suku Keinälänniemelle Kiantajärven rantaan. Keinälänniemen nykyinen nimi on Kiannanniemi. 1/4-manttaalin Keinälästä tuli suvun pysyvä asuinpaikka, jossa Moilasia elää vielä nykyään. Talon ensimmäinen isäntä Lauri Moilanen oli elossa käräjäkirjojen mukaan vielä elokuussa 1711. Vaikeat ajat eivät päättyneet suurten kuolonvuosien jälkeen. 1700-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla koettiin toistuvien katovuosien sarja, joiden mukana levisivät kulkutaudit. Hengenpitimiksi oli jälleen turvauduttava pettuleipään. Koettelemukset lisääntyivät 1710-luvulle tultaessa, kun Suuri Pohjansota ulottui isonvihan nimellä Kainuuseen. Vuonna 1716 venäläiset miehittivät koko maakunnan, ryöstivät ja polttivat taloja sekä surmasivat ihmisiä. Pekka Moilasen (taulu 938) asuman Leipivaaran talonkin vainolaiset polttivat. Riesaa seudun asukkaille koitui isonvihan miehityskaudella myös omista joukoista. Sitkeästi sissisotaa jatkaneet nk. vapaakomppanian sissijoukot kiertelivät kylästä toiseen ruokaa ja majoitusta vaatien. Ja jos ylläpitoa ei heille annettu suosiolla, hankkivat sissit sen väkivaltaisesti tavalla, mikä ei paljoa eronnut vihollisen suorittamasta rosvouksesta. Näitä sissejä kutsuttiin kivekkäiksi ja heitä johti Kainuussa kapteeni Långström. Kivekkäät ryöstivät myös Pekka Moilasen (taulu 348) talon Puolangan Suolijärvellä niin tyhjäksi, että asukkaiden oli lähdettävä talosta ja jätettävä se autioksi. Pekka muutti pysyvästi Pudasjärven Puhoskylän Kosamoon ja hänen autioksi jäänyt tilansa liitettiin vainoaikojen jälkeen sukulaismies Lauri Juhonpoika Moilasen (taulu 5) tilaan samassa kylässä. Tuon kivekkäiden kaltoin kohteleman Pekka Moilasen veljistäkään ei ollut talon jatkajiksi Suolijärvellä. Lauri (taulu 383) ja Paavo (taulu 347) olivat jo 1700-luvun alkuvuosina muuttaneet Kiannankylään Valkolan (jatkossa nro 18) tilalle. Talonpito ei heiltä kuitenkaan onnistunut sielläkään: Valkola autioitui vuonna 1711 ja asukkaat kuolivat veroluetteloiden mukaan nälkään. Pekan veli Simo (taulu 384) isännöi puolestaan Näl-jängänkylän Hiltulaa, jonka oli autiotilana ostanut 1690-luvun lopulla 53 hopeataalarilla Pekka Hiltuselta. Hiltulaan (=nykyinen Ylinäljängän Vaaranniva ja Polvijärven Polviniemi) oli mennyt myös veljessarjan nuorimmasta päästä oleva Jaakko (taulu 528). Vielä oli Pekalla ollut Juho-veli (taulu 527), mutta tämä karkasi Venäjälle erään Kaija Keräsen kanssa. Aviorikoshan siinä oli kyseessä, koska Juho oli nainut mies. Ja vaikka hänet saatiin välillä takaisin Suomen puolelle ja oikeuden eteen, häipyi Juho kohta uudestaan eikä häntä sen koommin enää Suolijärvellä nähty. Veljesten Priita-äiti toki oli ollut tarmokas nainen, sillä miehensä kuoltua 1670-luvun lopussa Priita merkittiin jonkun aikaa veroluetteloihin perheen päänä. Näiden levottomien aikojen pyörteissä ihmiset liikkuivat 1710-luvulla paljon. Asukkaat taloissa vaihtuivat tiheään. Vuoden 1710 tienoilla lähti Tuomas Moilanen (taulu 604) Puolangankylästä Väyrylänkylään ja asettui asumaan Huovila-nimiselle 1/8-manttaalin kruununtilalle. Isonvihan aikana Huovilakin autioitui. Tuomas muutti jälleen ja hankki itselleen Väyrylänkylästä uuden kruununtilan, Rahikkalan, johon sai kuuden vuoden verovapauden vuonna 1725. Leipivaaralta lähti Väyrylänkylään myös Simo Antinpoika Moilanen (taulu 866) noin 1712-13 ja hankki sieltä Väisälän 1/4-manttaalin kruununtilan (nro 12/13). Simon kokoserkku ja kaima Simo Laurinpoika - kotoisin Puolanka-talosta - taas päätyi 1720-luvun alussa Melalahteen, josta osti 500 kuparitaalarilla Pääkkölän 1/4-manttaalin perintötilan (taulu 777). Tilan aiempi haltija oli ollut majuri ja verovouti Simon Affleck eli Simo Hurtta. Em. Simo Antinpojan poika lienee ollut se Puolangankylän Aaprami Moilanen, joka niinikään 1720-luvulla siirtyi Ristijärvelle Kekkolan 1/8-manttaalin perintötilan isännäksi (taulu 899). Eräs varhaisista tuon ajan muuttajista oli myös Suolijärven Moilalasta Pudasjärven Kurkikylään lähtenyt Lauri Laurinpoika Moilanen (taulu 152). Seuraavassa asetelmasta esitetään Moilasen suvun ruokakuntien määrä Paltamon emäpitäjän eri kylissä kolmena ajankohtana. Asetelma osoittaa, että 1600-luvulla suvun leviäminen oli vielä verkkaista, mutta 1700-luvun alusta lähtien talouksien määrä alkoi nopeasti lisääntyä. Moilasen isännöimien talouksien määrä Kainuussa Kylä 1620-luku 1690-luku 1730-luiku Puolanka 1 4 4 Suolijärvi - 2 2 Kianta - 1 2 Väyrylä - - 2 Näljänkä - - 3 Ristijärvi - - 1 Melalahti - - 2 Mieslahti - - 1 (lähde: http://suvut.genealogia.fi/moilanen/ Mikko Moilanen: Suvun alkuvaiheet) Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Antti-Moilanen/6000000001520362994.II LapsetII. Simon Andersinpoika Moilanen. Syntynyt 1611 Puolanka. Kuollut 1686 Puolanka. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Simo-Moilanen/6000000028753062847. Isä Taulu 149. –Puoliso Anna.
III LapsetIII. Simon Simonpoika Moilanen. Syntynyt 1634 Puolanka. Kuollut Leipivaara 3 Moilala jälkeen 1698 Puolanka. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Simo-Moilanen/6000000056384888368. Isä Taulu 150. –Puoliso Valborg. Syntynyt 1635.
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna | 150 |
| Valborg | 151 |
| Moilanen, Anders | 149 |
| Moilanen, Anders Andersinpoika | 150 |
| Moilanen, Jakob Andersinpoika | 149 |
| Moilanen, Lars Andersinpoika | 149 |
| Moilanen, Lars Simonpoika | 150 |
| Moilanen, Margareta Simontytär | 151 |
| Moilanen, Simon Andersinpoika | 149, 150 |
| Moilanen, Simon Simonpoika | 150, 151 |
| Väisänen, Petter Matinpoika | 151 |
| Paikka | Taulu |
| Paltamo | 149 |
| Puolanka | 149, 150, 151 |
I. Eskil Kemppainen. Syntynyt ennen 1660. Kuollut Hyrynsalmi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Esko-Kemppainen/6000000178546986913. –Puoliso Kirstin. Syntynyt ennen 1660.
II LapsetII. Eskil Eskilinpoika Kemppainen. Syntynyt H. 8 Kypärä Kemppaala 1680 Hyrynsalmi. Kuollut H. 8 Kemppaala jälkeen 1733 Hyrynsalmi. Ammatti talollinen. Lapset: Kaisa Eskontytär Kemppainen; Heikki Eskonpoika Kemppainen; Paavo Eskonpoika Kemppainen; Elin Eskontytär Kemppainen ja Vappu Eskontytär Kemppainen.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Esko-Kemppainen/6000000001520412623. Isä Taulu 152. –Puoliso 1:o Anna Oikarinen. Syntynyt 1683 Hyrynsalmi. Kuollut 1728 Hyrynsalmi. –Puoliso 2:o Valborg Petterintytär Tolonen. Syntynyt 1683 Ristijärvi. Kuollut H. 8 Kemppaala 14.01.1773 Hyrynsalmi.III Lapset| Nimi | Taulu |
| Kirstin | 152 |
| Kemppainen, Bertil Eskilinpoika | 152 |
| Kemppainen, Eskil | 152 |
| Kemppainen, Eskil Eskelinpoika | 153 |
| Kemppainen, Eskil Eskilinpoika | 152, 153 |
| Kemppainen, Henrik Eskilinpoika | 152 |
| Kemppainen, Påhl Eskelinpoika | 153 |
| Kemppainen, Valborg Eskilintytär | 153 |
| Oikarinen, Anna | 153 |
| Tolonen, Valborg Petterintytär | 153 |
| Väyrynen, Johan Henrikinpoika | 153 |
| Paikka | Taulu |
| Hyrynsalmi | 152, 153 |
| Paltamo | 153 |
| Ristijärvi | 153 |
| Sotkamo | 153 |
I. Petter Henrikinpoika Mahanen. Syntynyt noin 1640. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-Mahanen/6000000024901871789. –Puoliso Elin. Syntynyt noin 1640.
II LapsetII. Helga Petterintytär Mahanen. Syntynyt 1682. Kuollut Koppelojärvi 13.06.1742 Nurmes. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Helka-Mahanen/6000000024901605728. Isä Taulu 154. –Puoliso Michel Larsinpoika Lipponen. Syntynyt 1682. Kuollut Koppelojärvi 06.01.1759 Nurmes. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Mikko-Lipponen/6000000066369845844.
III LapsetIII. Påhl Michelinpoika Lipponen. Syntynyt 1719 Nurmes. Kuollut Koppelojärvi 21.02.1791 Nurmes. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Paavo-Lipponen/6000000014370134663. Äiti Taulu 155. –Puoliso Brita Matintytär Pelkonen. Syntynyt 1718. Kuollut Koppelojärvi 17.10.1790 Nurmes.
IV LapsetIV. Eeva Påhlintytär Lipponen. Syntynyt Koppelojärvi 30.03.1756 Nurmes. Kuollut Haapajärvi 10.03.1833 Nurmes. talollisen tytär, vaimo, leski. Isä Taulu 156. –Puoliso 25.01.1776 Nurmes Thomas Haapalainen. Syntynyt Haapajärvi 1741 Nurmes. Kuollut Haapajärvi 19 / 14.07.1826 Nurmes. Ammatti talollinen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Tuomas-Haapalainen/6000000068231942859.
V LapsetV. Petter Thomasinpoika Haapalainen. Syntynyt 28.03.1798 Nurmes. Ammatti talollisen poika. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Pekka-Haapalainen/6000000085635137904. Äiti Taulu 157. –Puoliso 12.06.1825 Sotkamo Sofia Jöranintytär Tervo. Syntynyt Nuasjärvi 14 / 28.06.1803 Sotkamo. Muuttanut: Nurmes.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Sofia-Tervo/6000000085634841963.VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Elin | 154 |
| Haapalainen, Anna Liisa Petterintytär | 158 |
| Haapalainen, Brigitta Thomasintytär | 157 |
| Haapalainen, Eeva Lovisa Petterintytär | 158 |
| Haapalainen, Eeva Thomasintytär | 157 |
| Haapalainen, Elsa Stina Petterintytär | 158 |
| Haapalainen, Greta Petterintytär | 158 |
| Haapalainen, Johan Thomasinpoika | 157 |
| Haapalainen, Petter Thomasinpoika | 157, 158 |
| Haapalainen, Påhl Thomasinpoika | 157 |
| Haapalainen, Thomas | 157 |
| Haapalainen, Valborg Petterintytär | 158 |
| Lipponen, Eeva Påhlintytär | 156, 157 |
| Lipponen, Leena Påhlintytär | 156 |
| Lipponen, Matts Påhlinpoika | 156 |
| Lipponen, Michel Larsinpoika | 155 |
| Lipponen, Michel Påhlinpoika | 156 |
| Lipponen, Påhl Michelinpoika | 155, 156 |
| Mahanen, Helga Petterintytär | 154, 155 |
| Mahanen, Petter Henrikinpoika | 154 |
| Pelkonen, Brita Matintytär | 156 |
| Tervo, Sofia Jöranintytär | 158 |
| Väyrynen, Pehr Johaninpoika | 158 |
| Paikka | Taulu |
| Nurmes | 154, 155, 156, 157, 158 |
| Sotkamo | 158 |
| Valtimo | 157 |
I. Henrik Larsinpoika Mustonen. Syntynyt Melalahti 1611 Paltamo.
II LapsetII. Henrik Henrikinpoika Mustonen. Syntynyt Melalahti 1636 Paltamo. Isä Taulu 159. –Puoliso Gertrud Ronkainen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kerttu-Ronkainen/6000000033228641692.
III LapsetIII. Henrik Henrikinpoika Mustonen. Syntynyt Mainua 1675 Sotkamo. Kuollut ennen 1724 Paltamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Mustonen/6000000040359934322. Isä Taulu 160. –Puoliso Lisa Ronkainen.
IV LapsetIV. Lars Henrikinpoika Mustonen. Syntynyt Mainua noin 1695 Kajaani. Kuollut Murtomäki 11.02.1750 Paltamo. Epäselvyys on syntymäajasta, tai sukulaisuudesta. 1677 syntyessään Lars Henrikinpoika olisi syntyessään isällä, jolla ikää vain 2 vuotta! Korjaus tässä ilman perustetta laittamalla syntymävuodeksi noin 1695. Isä Taulu 161. –Puoliso 06.04.1727 Paltamo Anna Säkkinen. Syntynyt 1693 Ristijärvi. Kuollut Mainua 17.11.1765 Paltamo. Onko Annan lapsi (yhteinen puolison kanssa): Kaisa Larsintytär Mustonen, s. 1716?.
V LapsetV. Kaisa Larsintytär Mustonen. Syntynyt Mainua 1716 Paltamo. Kuollut Nuasjärvi 9 / 20.01.1760 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Mustonen/6000000040844556496. Isä Taulu 162. –Puoliso Michel Michelinpoika Mustonen. Syntynyt Lehtovaara 1721 Paltamo. Kuollut Nuasjärvi 9 / 24.03.1778 Sotkamo.
VI LapsetVI. Kaisa Mikontytär Mustotar. Kaisa Michelintytär Mustonen. Syntynyt Nuasjärvi 9 / 1745 Sotkamo. Kuollut Nuasjärvi 14 / 28.08.1807 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Mustotar/6000000082364735846. Äiti Taulu 163. –Puoliso 06.04.1770 Sotkamo Juho Matinpoika Tolonen. Johan Matinpoika Tolonen. Syntynyt Paltaniemi 4 Tolola 1746 Paltamo. Kuollut Nuasjärvi 14 / 07.04.1786 Sotkamo.
VII LapsetVII. Liisa Johanintytär Tolonen. Syntynyt Nuasjärvi 30.09.1770 Sotkamo. Kuollut Yläsotkamo 41 / 27.12.1848 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Liisa-Tolonen/6000000025596952595. Äiti Taulu 164. –Puoliso Jöran Larsinpoika Tervo. Syntynyt 1764. Kuollut Yläsotkamo 41 / 08.06.1837 Sotkamo. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Yrj%C3%B6-Tervo/6000000089548986147.
VIII Lapset| Nimi | Taulu |
| Haapalainen, Petter Thomasinpoika | 165 |
| Mustonen, Anna Michelintytär | 163 |
| Mustonen, Erik Michelinpoika | 163 |
| Mustonen, Henrik Henrikinpoika | 159, 160, 160, 161, 161 |
| Mustonen, Henrik Larsinpoika | 159 |
| Mustonen, Henrik Michelinpoika | 163, 163 |
| Mustonen, Johan Michelinpoika | 163 |
| Mustonen, Kaisa Larsintytär | 162, 163 |
| Mustonen, Kaisa Michelintytär | 164 |
| Mustonen, Lars Henrikinpoika | 159, 161, 162 |
| Mustonen, Lars Michelinpoika | 163 |
| Mustonen, Matts Michelinpoika | 163 |
| Mustonen, Michel Henrikinpoika | 159 |
| Mustonen, Michel Michelinpoika | 163, 163 |
| Mustonen, Olof Henrikinpoika | 159 |
| Mustotar, Kaisa Mikontytär | 163, 164 |
| Ronkainen, Gertrud | 160 |
| Ronkainen, Lisa | 161 |
| Säkkinen, Anna | 162 |
| Tervo, Jöran Larsinpoika | 165 |
| Tervo, Sofia Jöranintytär | 165 |
| Tolonen, Anna Johanintytär | 164 |
| Tolonen, Johan Johaninpoika | 164 |
| Tolonen, Johan Matinpoika | 164 |
| Tolonen, Johannes Johaninpoika | 164 |
| Tolonen, Juho Matinpoika | 164 |
| Tolonen, Katarina Johanintytär | 164 |
| Tolonen, Liisa Johanintytär | 164, 165 |
| Tolonen, Michel Johaninpoika | 164 |
| Paikka | Taulu |
| Kajaani | 161, 162 |
| Nurmes | 165 |
| Paltamo | 159, 160, 161, 162, 163, 164 |
| Ristijärvi | 162 |
| Sotkamo | 159, 160, 161, 162, 163, 164, 165 |
lähettänyt Pentti Muona @ toukokuuta 12, 2023
0 kommenttia
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu