Asikaisten esivanhemmat sukuhaaroittain
I. Antti Eskonpoika Asikainen. Syntynyt 1665. Kuollut Mankola Hiirola 10.03.1737 Mikkeli.[1] –Puoliso Kaisa Tarssanen. Syntynyt 1682. Kuollut Hiirola Mankola 09.04.1745 Mikkeli.[1]
II LapsetII. Hindric Andersson Asikainen. Asikain. Syntynyt 1714. Kuollut Hiirola 3 Mankola 21.04.1770 Mikkeli.[1] Isä Taulu 1. –Puoliso Marketta Juhontytär Lampinen. Syntynyt 1723. Kuollut Hiirola 3 14.01.1790 Mikkeli. Huom. Naimisiin mennessä 13 v!.[1]
III LapsetIII. Heikki Heikinpoika Asikainen. Syntynyt Hiirola 3 / 1744 Mikkeli. Kuollut Hiirola 01.05.1808 Mikkeli.[1] Isä Taulu 2. –Puoliso Elin Laurintytär Valkonen. Helena Valkonen. Syntynyt Tuukkala 17.03.1748 Mikkeli. Kuollut Hiirola 3 / 24.04.1808 Mikkeli.[1]
IV LapsetIV. Heikki Heikinpoika Asikainen. Henrik Henrikinpoika Asikainen. Syntynyt Hiirola 3 / 08.04.1788 Mikkeli msrk. Kuollut Hiirola 4 / 28.06.1859 Mikkeli msrk. Ammatti talollinen.[1] Isä Taulu 3. –Puoliso 18.12.1808 Mikkeli Maria Niilontytär Pulkkinen. Syntynyt Alamaa 23.05.1791 Mikkeli. Kuollut 15.10.1865.[1]
V LapsetV. Mikko Heikinpoika Asikainen. Syntynyt Hiirola 3 / 03.12.1825 Mikkeli msrk. Kuollut Hiirola 3 / 07.02.1905 Mikkeli msrk.[1] Isä Taulu 4. –Puoliso Maria Pietarintytär Ukkonen. Maria Uckoin. Syntynyt Hiirola 1 / 29.06.1826 Mikkeli. Kuollut Hiirola 3 / 16.09.1896 Mikkeli.[1]
VI LapsetVI. Taavetti Mikonpoika Asikainen. David Michelsson. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 09.03.1858 Mikkeli msrk. Kuollut Hallinkoski 3 Hallikkala 02.10.1927 Jääski. Ammatti maanviljelijä, liikemies. "Oli enemmän äitinsä näköä" (os. Ukkonen). - - https://www.geni.com/people/Taavetti-Asikainen/6000000186929078844. Isä Taulu 5. –Puoliso 29.12.1881 Mikkeli mlk Anna Matilda Jaakontytär Lampinen. Matilda Asikainen. Syntynyt Asila 4 Läänin Lampila 29.11.1859 Mikkeli mlk. Kuollut Kausala 13.04.1942 Iitti.
VII LapsetVII. Johan David Asikainen. Jussi Asikainen. Jukka. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 28.04.1891 Mikkeli mlk. Kuollut 20.12.1975 Pieksämäki. Ammatti Alkon paikallisjohtaja.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 1:o noin 1922 Hellin Irene Rahikainen. Asikainen. Syntynyt 01.08.1897 Muolaa. Kuollut 30.10.1965 Kuopio. Ammatti Postineiti.[3] Eronnut 30.09.1930. –Puoliso 2:o Lyydia Toivonen. Lyyli Asikainen. Syntynyt 16.05.1898 Heinola. Kuollut 07.06.1987 Pieksämäki. Ammatti Postineiti.[3]
VIII LapsetVII. Eino Albin Asikainen. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 16.02.1894 Mikkeli mlk. Kuollut 11.09.1989 Lahti. Ammatti VR:n järjestelymestari.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 24.12.1022 Pälkjärvi Aini Hilja Kaarlontytär Kinnunen. Syntynyt Pälksaari 1 / 21.04.1902 Pälkjärvi. Kuollut 28.05.1981 Lahti. Aini Hilja Sihvonen. Aini Hilja Asikainen. Pehtoritytär, ent. kauppiaan kasvatti tr.[3]
VIII LapsetVII. Martta Elina Asikainen. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 21.06.1895 Mikkeli mlk. Kuollut 04.06.1977 Helsinki.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso noin 1922 Helsinki Einar Arnold Grönlund. Alttan Grönlund. Syntynyt 29.08.1894 Oulu. Kuollut 10.01.1938 Helsinki. Ammatti varat., taloudenhoitaja.[3]
VIII LapsetVII. Wäinö Erik Asikainen. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 01.07.1900 Mikkeli mlk. Kuollut Kausala 05.02.1979 Iitti. Ammatti maanviljelijä. Maanviljelijä Iitin Kausala, metsä JSO-talossa.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso noin 1928 Kaino Irene Otontytär Herrala. Kaino Irene Asikainen. Syntynyt 04.12.1901 Orimattila. Kuollut Kausala 21.09.1969 Iitti.[3]
VIII LapsetVII. Sirkka Sofia Asikainen. Sirkku Sipilä. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 14.03.1903 Mikkeli mlk. Lapset Mikkelin pit. Vehmainen no 5.6. Myyrylässä.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 02.04.1942 Mikkeli Matti Ilmari Kallenpoika Sipilä. Syntynyt 08.02.1903 Lempäälä. Kuollut 24.04.1990 Lahti. Ammatti kaupungin kamreeri. Lapsia Vehmaalan Myyrylässä.[3]
VIII LapsetVII. Onni Jaakko Asikainen. Syntynyt Hiirola 3 / 26.04.1906 Mikkeli. Kuollut 07.04.1970 Kajaani. Ammatti rakennusins. Opiskellut Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa, kuulunut Tampereen suojeluskuntaan, asunut Viipurissa 1929, kuulunut Viipurin suojeluskuntaan 22.2.1933 lähtien. Sisaruksia yhteensä 12, 8 tyttöä ja 4 poikaa. Oma insinööritoimisto Kajaanissa. Isä Taulu 6. –Puoliso 12.02.1936 Helsinki Helmi Irene Inkinen. Irene Asikainen. Syntynyt Anttola 21.06.1908 Mikkeli msrk. Kuollut 27.02.2004 Kajaani. Ammatti emännöitsijä. Käynyt kansakoulua Mikkelissä 1917-1923.
VIII LapsetVII. Suoma Kyllikki Asikainen. Kostian. Syntynyt Hiirola 13 Asikkala 21.03.1908 Mikkeli mlk.[3] Isä Taulu 6. –Puoliso 23.07.1939 Mikkeli Renne Heikinpoik Kostian. Syntynyt 23.08.1908 Iisalmi. Kuollut 26.09.1967 Jyväskylä. Ammatti varat. Nimismies Laukaa.[3]
VIII Lapset| Nimi | Taulu |
| Jukka | 7 |
| Asikain, Hindric Andersson | 2 |
| Asikainen, | 12 |
| Asikainen, Aarno Erkki | 10 |
| Asikainen, Aini Hilja | 8 |
| Asikainen, Anna Lydia | 6 |
| Asikainen, Anna-Liisa | 7 |
| Asikainen, Antti Eskonpoika | 1 |
| Asikainen, Eino Albin | 6, 8 |
| Asikainen, Elin Matilda | 6 |
| Asikainen, Elli | 6, 6 |
| Asikainen, Elsa Maria | 6 |
| Asikainen, Hannu | 12 |
| Asikainen, Heikki | 12 |
| Asikainen, Heikki Heikinpoika | 2, 3, 3, 4 |
| Asikainen, Hellin Irene | 7 |
| Asikainen, Helmi Johanna | 6 |
| Asikainen, Henrik Henrikinpoika | 4 |
| Asikainen, Hilkka Lahja Sinikka | 8 |
| Asikainen, Hindric Andersson | 1, 2 |
| Asikainen, Irene | 12 |
| Asikainen, Johan David | 6, 7 |
| Asikainen, Jussi | 7 |
| Asikainen, Kaino Irene | 10 |
| Asikainen, Keijo Uolevi Einonpoika | 8 |
| Asikainen, Kyllikki | 8 |
| Asikainen, Lyyli | 7 |
| Asikainen, Margareta Henrikintytär | 4 |
| Asikainen, Martta Elina | 6, 9 |
| Asikainen, Matilda | 6 |
| Asikainen, Matti | 12 |
| Asikainen, Mikko Heikinpoika | 4, 5 |
| Asikainen, Onni Jaakko | 6, 12 |
| Asikainen, Pekka Pellervo | 10 |
| Asikainen, Rauni Leena | 9 |
| Asikainen, Sirkka Sofia | 6, 11 |
| Asikainen, Suoma Kyllikki | 6, 13 |
| Asikainen, Taavetti Mikonpoika | 5, 6 |
| Asikainen, Tuula | 12 |
| Asikainen, Tyyne Hilja | 6 |
| Asikainen, Wäinö Erik | 6, 10 |
| Grönlund, Alttan | 9 |
| Grönlund, Einar Arnold | 9 |
| Grönlund, Kaija | 9 |
| Herrala, Kaino Irene Otontytär | 10 |
| Inkinen, Helmi Irene | 12 |
| Karppinen, Tuula Marjatta | 12 |
| Kinnunen, Aini Hilja Kaarlontytär | 8 |
| Kostian, Matti | 13 |
| Kostian, Mikko | 13 |
| Kostian, Renne Heikinpoik | 13 |
| Kostian, Suoma Kyllikki | 13 |
| Laakso, Maija | 12 |
| Lampinen, Anna Matilda Jaakontytär | 6 |
| Lampinen, Marketta Juhontytär | 2 |
| Michelsson, David | 6 |
| Paavolainen, Hilkka Lahja Sinikka | 8 |
| Pulkkinen, Maria Niilontytär | 4 |
| Rahikainen, Hellin Irene | 7 |
| Sihvonen, Aini Hilja | 8 |
| Sipilä, Esko | 11 |
| Sipilä, Matti Ilmari Kallenpoika | 11 |
| Sipilä, Sirkku | 11 |
| Tarssanen, Kaisa | 1 |
| Toivonen, Lyydia | 7 |
| Uckoin, Maria | 5 |
| Ukkonen, Maria Pietarintytär | 5 |
| Valkonen, Anna-Liisa | 7 |
| Valkonen, Elin Laurintytär | 3 |
| Valkonen, Helena | 3 |
| Valkonen, Marja | 12 |
| Paikka | Taulu |
| Heinola | 7 |
| Helsinki | 6, 8, 9, 12 |
| Iisalmi | 13 |
| Iitti | 6, 10 |
| Joensuu | 12 |
| Jyväskylä | 13 |
| Jääski | 5, 6 |
| Kajaani | 6, 12 |
| Kausala | 10 |
| Kiljava | 6 |
| Kuopio | 7, 9 |
| Lahti | 6, 8, 11 |
| Laukaa | 13 |
| Lempäälä | 11 |
| Mikkeli | 1, 2, 3, 4, 5, 6, 9, 11, 12, 13 |
| Mikkeli mlk | 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13 |
| Mikkeli msrk | 3, 4, 5, 6, 12 |
| Muolaa | 7 |
| Orimattila | 10 |
| Oulu | 9, 12 |
| Pieksämäki | 6, 7, 12 |
| Pälkjärvi | 8 |
| Siikajoki | 13 |
| Terijoki | 8 |
| Vesilahti | 6 |
| Viipuri | 8 |
| 1: | Geni |
| 2: | Ulla Paretskoi/202X |
| 3: | Asikainen Uolevi, Hannun serkku, muistiinpanot 1990-luvulta |
I. Anders Påhlsson Hyväneuvoinen. Syntynyt Mälkölä, 6. kymmenys noin 1500 Vehkalahti. Kuollut Mälkölä, 5. kymmenys jälkeen 1553 Vehkalahti.[1]
II LapsetII. Michel Andersson Lambin. Hyväneuvoinen. Syntynyt Mälkölä 1520 Mikkeli. Kuollut noin 1570. Mikko Antinpoika Hyväneuvoinen, noin vuodesta 1560 Lampinen, syntynyt viimeistään 1530-luvulla. Lähteiden merkinnät Mikko Lampisesta jatkuvat vuoteen 1608 asti, joten Mikko Antinpoika on saanut lapsia iäkkäänä ja elänyt vanhaksi tai sitten myöhemmät merkinnät koskevat jo Mikon (A) poikaa, jota ei voi lähteiden avulla erottaa isästä. Tämä poika Mikko Mikonpoika on oletettu tässä sukupolveksi 3.[1] Isä Taulu 14.
III LapsetIII. Michel Michelsson Lambin. Syntynyt noin 1550 Vesulahti. Kuollut Mälkölä Vehmaan kymmenys 1608 Vesulahti. Mikko Mikonpoika Lampinen, oletettu suvun jäsen, joka olisi voinut syntyä noin 1550-1560-luvulla ja johon viittaisivat myöhemmät Mikko Lampista koskevat merkinnät. On ehkä kuollut 1600-luvun alussa, koska voudintilien viimeinen merkintä pelkästä Mikko Lampisesta on vuodelta 1608 (Mälkölä. Vehkamäen kymmenys).[1] Isä Taulu 15.
IV LapsetIV. Michel Michelsson Lambin. Syntynyt Asila noin 1570 Mikkeli. Kuollut Asila 1635 Mikkeli. Veroluetteloista käy ilmi selvä sukupolvenvaihdos vuonna 1609. Tuosta vuodesta lähtien Lampisten isännät kuuluvat vähintään kahteen veljessarjaan, joista toista edustaa edellä mainittu Mikko Antinpoika Lampinen ja toista puolestaan Mikko Lampisen pojat, joita heti vuonna 1609 olivat Mikko Mikonpoika ja Pietari Mikonpoika, ja veljessarjan kolmantena mainitaan 1610-luvun Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloissa vielä Risto Mikonpoika.[1] Isä Taulu 16.
V LapsetV. Paavo Mikonpoika Lampinen. Påhl Michelsson Lambin. Syntynyt Asila noin 1610 Mikkeli. Kuollut Asila jälkeen 1665 Mikkeli. DNA Markers: N-YP1143.[1] Isä Taulu 17. –Puoliso Martta Paavalintytär. Paulsdotter. Syntynyt noin 1610 Saimaa area.[1]
VI LapsetVI. Mikko Paulinpoika Lambin. Michel Pålsson Lampinen. Syntynyt noin 1642. Kuollut Koskentaipale noin 1710 Mikkeli. DNA Markers: N-YP1143.[1] Isä Taulu 18. –Puoliso Kristiina Hytönen. Christina Hytöin. Syntynyt 1643. Kuollut Koskentaipale 1711 Mikkeli.[1]
VII LapsetVII. Juho Mikonpoika Lampinen. Johan Michelsson Lambin. Syntynyt Asila noin 1677 Mikkeli. Kuollut Koskentaipale 30.12.1738 Mikkeli. DNA Markers: N-YP1143.[1] Isä Taulu 19. –Puoliso Maria Martintytär Pylkkänen. Maria Mårthensdotter Pylckäin. Syntynyt Vehmaskylä 14 / noin 1676 Mikkeli. Kuollut Koskentaipale 3 / 27.04.1756 Mikkeli.[1]
VIII Lapset| Nimi | Taulu |
| Asikainen, Hindric Andersson | 20 |
| Hytöin, Christina | 19 |
| Hytönen, Kristiina | 19 |
| Hyväneuvoinen, Anders Påhlsson | 14 |
| Hyväneuvoinen, Michel Andersson | 15 |
| Lambin, Johan Michelsson | 20 |
| Lambin, Michel Andersson | 14, 15 |
| Lambin, Michel Michelsson | 15, 16, 16, 17 |
| Lambin, Mikko Paulinpoika | 18, 19 |
| Lambin, Påhl Michelsson | 18 |
| Lampinen, Juho Mikonpoika | 19, 20 |
| Lampinen, Marketta Juhontytär | 20 |
| Lampinen, Michel Pålsson | 19 |
| Lampinen, Paavo Mikonpoika | 17, 18 |
| Paavalintytär, Martta | 18 |
| Paulsdotter, Martta | 18 |
| Pylckäin, Maria Mårthensdotter | 20 |
| Pylkkänen, Maria Martintytär | 20 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20 |
| Saimaa area | 18 |
| Vehkalahti | 14 |
| Vesulahti | 15, 16 |
| 1: | Geni |
I. Heikki Heikinpoika Valkonen. Hendrich Hendrichsson Walkoin. Syntynyt Tuukkala 1665 Mikkeli. Kuollut Tuukkala 1725 Mikkeli.[1] –Puoliso Anna Pekantytär Heikkinen. Anna Pehrsdotter Heikin. Syntynyt 1669 Mikkeli. Kuollut Tuukkala 13.01.1737 Mikkeli.[1]
II LapsetII. Juhani Heikinpoika Valkonen. Johan Hendrichson Walkoin. Syntynyt Tuukkala 1684 Mikkeli. Kuollut Tuukkala 10.09.1764 Mikkeli. Isä Taulu 21. –Puoliso Anna Laitinen. Laitian. Syntynyt 1689 Mikkeli. Kuollut Tuukkala 11.12.1750 Mikkeli.[1]
III LapsetIII. Lauri Juhaninpoika Valkonen. Lars Johansson Walkoin. Syntynyt Tuukkala 1721 Mikkeli. Kuollut Tuukkala 23.01.1768 Mikkeli.[1] Isä Taulu 22. –Puoliso Regina Aabrahamintytär Ström. Regina Abramsdotter Valkonen. Syntynyt Pietilä 1726 Mikkeli. Kuollut Tuukkala 26.11.1794 Mikkeli.[1]
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Asikainen, Heikki Heikinpoika | 23 |
| Heikin, Anna Pehrsdotter | 21 |
| Heikkinen, Anna Pekantytär | 21 |
| Laitian, Anna | 22 |
| Laitinen, Anna | 22 |
| Ström, Regina Aabrahamintytär | 23 |
| Valkonen, Elin Laurintytär | 23 |
| Valkonen, Heikki Heikinpoika | 21 |
| Valkonen, Helena | 23 |
| Valkonen, Juhani Heikinpoika | 21, 22 |
| Valkonen, Lauri Juhaninpoika | 22, 23 |
| Valkonen, Regina Abramsdotter | 23 |
| Walkoin, Hendrich Hendrichsson | 21 |
| Walkoin, Johan Hendrichson | 22 |
| Walkoin, Lars Johansson | 23 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 21, 22, 23 |
| 1: | Geni |
I. Pentti Pulkkinen. Bengt Pulkkinen. Syntynyt noin 1630. Kuollut Asila Sulasalmi 20.08.1724 Mikkeli. DNA Markers: R-M198.[1]
II LapsetII. Niilo Pentinpoika Pulkkinen. Nils Bengtsson Pulckin. Syntynyt Asila 1659 Mikkeli. Kuollut Asila 25.03.1738 Mikkeli. DNA Markers: R-M198.[1] Isä Taulu 24. –Puoliso Kristiina Hyytiäinen. Kirsti (Kirstin) Hytiäin. Syntynyt 1658. Kuollut Asila 18.08.1740 Mikkeli.[1]
III LapsetIII. Matti Niilonpoika Pulkkinen. Matts Nilsson Pulckin. Syntynyt Asila 1701 Mikkeli. Kuollut Norola 29.12.1763 Mikkeli. DNA Markers: R-M198.[1] Isä Taulu 25. –Puoliso 1:o Kirsti Lampinen. Kristina Lambin. Syntynyt 1701. Kuollut Norola 12.12.1759 Mikkeli.[1] –Puoliso 2:o Carin Taivalantti. Kaarina (Kaisa) Taivalantti. Syntynyt 1713. Kuollut Alamaa 12.03.1774 Mikkeli.[1]
IV LapsetIV. Matti Matinpoika Pulkkinen. Mats Matsson Pulckinen. Syntynyt Asila, 1723 Mikkeli mlk. Kuollut välillä 01.09.1767 ja 31.12.1767. Murhattu, mördad. DNA Markers: R-M198.[1] Isä Taulu 26. –Puoliso Regina Antintytär Kokkonen. Regina Andersdotter Kåckoin. Syntynyt Ruokola 01.08.1726 Juva. Kuollut noin 1792.[1]
V LapsetV. Niilo Matti Matinpoika Pulkkinen. Nicolaus Mathias Mattsson Pulkkinen. Nils Pulkkinen. Syntynyt Norola 09.02.1751 Mikkeli. Kuollut Alama 4 / 25.04.1816 Mikkeli. DNA Markers: R-M198.[1] Isä Taulu 27. –Puoliso Maria Sipintytär Valjakka. Maria Sigfridsdotter Waljacka. Maria Pulkkinen. Syntynyt Alama 1 / 05.05.1756 Mikkeli. Kuollut Alamaa 4 / 20.08.1835 Mikkeli.[1]
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Asikainen, Heikki Heikinpoika | 28 |
| Hytiäin, Kirsti (Kirstin) | 25 |
| Hyytiäinen, Kristiina | 25 |
| Kokkonen, Regina Antintytär | 27 |
| Kåckoin, Regina Andersdotter | 27 |
| Lambin, Kristina | 26 |
| Lampinen, Kirsti | 26 |
| Pulckin, Matts Nilsson | 26 |
| Pulckin, Nils Bengtsson | 25 |
| Pulckinen, Mats Matsson | 27 |
| Pulkkinen, Bengt | 24 |
| Pulkkinen, Maria | 28 |
| Pulkkinen, Maria Niilontytär | 28 |
| Pulkkinen, Matti Matinpoika | 26, 27 |
| Pulkkinen, Matti Niilonpoika | 25, 26 |
| Pulkkinen, Nicolaus Mathias Mattsson | 28 |
| Pulkkinen, Niilo Matti Matinpoika | 27, 28 |
| Pulkkinen, Niilo Pentinpoika | 24, 25 |
| Pulkkinen, Nils | 28 |
| Pulkkinen, Pentti | 24 |
| Taivalantti, Carin | 26 |
| Taivalantti, Kaarina (Kaisa) | 26 |
| Valjakka, Maria Sipintytär | 28 |
| Waljacka, Maria Sigfridsdotter | 28 |
| Paikka | Taulu |
| Juva | 27 |
| Mikkeli | 24, 25, 26, 27, 28 |
| Mikkeli mlk | 26, 27 |
| Mikkeli msrk | 28 |
| 1: | Geni |
I. Abraham Valjakka. Syntynyt Mäntyharju? 1675 Ristiina. Kuollut Vehmaskylä 17.02.1743 Mikkeli.[1] –Puoliso Maria Tarkia. Tarckia. Syntynyt 1676. Kuollut Wehmais 06.09.1742 Mikkeli.[1]
II LapsetII. Antti Abrahaminpoika Valjakka. Anders Abrahamsson Waljacka. Syntynyt Koljola noin 1703 Ristiina. Kuollut 24.04.1777.[1] Isä Taulu 29. –Puoliso 1:o Margareta Maria Mäntynen. Margareta Mändyin. Syntynyt 1708. Kuollut Koljola 29.03.1741 Ristiina.[1] –Puoliso 2:o Maria Lyytikäinen. Lydikäin. Syntynyt 1710. Kuollut Alamaa 27.05.1777 Mikkeli.[1]
III LapsetIII. Sipi Antinpoika Valjakka. Sigfrid Andersson Waljacka. Syntynyt Koljola 19.02.1728 Ristiina. Kuollut Alamaa 1 / 23.12.1779 Mikkeli mlk.[1] Isä Taulu 30. –Puoliso Liisa Mikontytär Paasonen. Elisabeth Michaelsdotter Paasoin. Syntynyt Paasolan rustholli Vanhala 1731 Mikkeli. Kuollut Alamaa 27.03.1774 Mikkeli.[1]
IV LapsetIV. Juho Sipinpoika Valjakka. Johan Sigfridsson Waljakka. Syntynyt Alamaa 20.10.1752 Mikkeli. Kuollut 14.03.1833.[1] Isä Taulu 31. –Puoliso 1:o Helena Nuutintytär Ollikainen. Helena Knutsdotter Ollikain. Syntynyt Mankola 07.09.1756 Mikkeli. Kuollut 07.12.1793.[1] –Puoliso 2:o Anna Maria Matintytär Pajunen. Syntynyt Vehmaa 12.05.1765 Mikkeli. Kuollut Alamaa 23.05.1836 Mikkeli.[1]
V LapsetV. Maria Juhontytär Valjakka. Syntynyt Alamaa 1 Matiskala 13.01.1798 Mikkeli. Kuollut Hiirola 1 Ukkola 08.07.1863 Mikkeli.[1] Isä Taulu 32. –Puoliso Alamaa 1 / 13.01.1798 Mikkeli Petter Pettersson Ukkonen. Pehr Pettersson Uckoin. Syntynyt Hiirola 21.11.1798 Mikkeli. Kuollut Hiirola Ukkola 26.07.1868 Mikkeli. Ammatti talollinen.[1]
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Asikainen, Mikko Heikinpoika | 33 |
| Lydikäin, Maria | 30 |
| Lyytikäinen, Maria | 30 |
| Mändyin, Margareta | 30 |
| Mäntynen, Margareta Maria | 30 |
| Ollikain, Helena Knutsdotter | 32 |
| Ollikainen, Helena Nuutintytär | 32 |
| Paasoin, Elisabeth Michaelsdotter | 31 |
| Paasonen, Liisa Mikontytär | 31 |
| Pajunen, Anna Maria Matintytär | 32 |
| Pulkkinen, Maria | 31 |
| Pulkkinen, Niilo Matti Matinpoika | 31 |
| Tarckia, Maria | 29 |
| Tarkia, Maria | 29 |
| Uckoin, Maria | 33 |
| Uckoin, Pehr Pettersson | 33 |
| Ukkonen, Maria Pietarintytär | 33 |
| Ukkonen, Petter Pettersson | 33 |
| Valjakka, Abraham | 29 |
| Valjakka, Antti Abrahaminpoika | 29, 30 |
| Valjakka, Juho Sipinpoika | 31, 32 |
| Valjakka, Maria Juhontytär | 32, 33 |
| Valjakka, Maria Sipintytär | 31 |
| Valjakka, Sipi Antinpoika | 30, 31 |
| Waljacka, Anders Abrahamsson | 30 |
| Waljacka, Maria Sigfridsdotter | 31 |
| Waljacka, Sigfrid Andersson | 31 |
| Waljakka, Johan Sigfridsson | 32 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 29, 30, 31, 32, 33 |
| Mikkeli mlk | 30, 31 |
| Mikkeli msrk | 33 |
| Ristiina | 29, 30, 31 |
| 1: | Geni |
I. Lars Olofsson Barfwe. Syntynyt noin 1610 Suomi. Kuollut 30.08.1672 Johannes. Tullimies Uuraassa.[1] –Puoliso Helena Barfwe. Syntynyt noin 1620.[1]
II LapsetII. Rebekka Larsdotter Barfwe. Rebekka Orre. Syntynyt noin 1643 Suomi. Kuollut Kangasniemi.[1] Isä Taulu 34. –Puoliso Hans Orre. Syntynyt noin 1650 .[1]
III LapsetIII. Jacob Hansson Orre. Syntynyt Seppälä noin 1680 Mikkeli. Kuollut Seppälä 1721 Mikkeli.[1] Äiti Taulu 35. –Puoliso 1:o Catharina Jakobsdotter Raichea. Syntynyt välillä 1680 ja 1710.[1] –Puoliso 2:o Sophia Fredriksdotter Lemke. Sofia Friedrichsdotter Lemke. Syntynyt 1681 Mikkeli. Kuollut noin 1730 Mikkeli.[1]
IV LapsetIV. Margareta Jaakontytär Orre. Margaretha Jacobsdotter Paasonen. Margaretha Paasoin. Syntynyt 1700 Mikkeli. Kuollut Wanhala Paasola 28.04.1767 Mikkeli.[1] Isä Taulu 36. –Puoliso Mikko Mikonpoika Paasonen. Michel Michelsson Pasoin. Syntynyt heinäkuu 1688 Mäntyharju. Kuollut 1762 Mikkeli.[1]
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Barfwe, Helena | 34 |
| Barfwe, Lars Olofsson | 34 |
| Barfwe, Rebekka Larsdotter | 34, 35 |
| Lemke, Sofia Friedrichsdotter | 36 |
| Lemke, Sophia Fredriksdotter | 36 |
| Orre, Hans | 35 |
| Orre, Jacob Hansson | 35, 36 |
| Orre, Margareta Jaakontytär | 36, 37 |
| Orre, Rebekka | 35 |
| Paasoin, Elisabeth Michaelsdotter | 37 |
| Paasoin, Margaretha | 37 |
| Paasonen, Liisa Mikontytär | 37 |
| Paasonen, Margaretha Jacobsdotter | 37 |
| Paasonen, Mikko Mikonpoika | 37 |
| Pasoin, Michel Michelsson | 37 |
| Raichea, Catharina Jakobsdotter | 36 |
| Valjakka, Sipi Antinpoika | 37 |
| Paikka | Taulu |
| 35 | |
| Johannes | 34 |
| Kangasniemi | 34, 35 |
| Mikkeli | 35, 36, 37 |
| Mikkeli mlk | 37 |
| Mäntyharju | 37 |
| Ristiina | 37 |
| Suomi | 34, 35 |
| 1: | Geni |
I. Severin Winter. Söffring Winter. Syntynyt noin 1480 Saksa. Kuollut noin 1566 Viipuri.[1]
II LapsetIII. Olof Olofsson Winter. Syntynyt noin 1575 Saksa. Kuollut noin 1637 Viipuri.[1] Isä Taulu 39.
IV LapsetIV. Mårten Olofsson Winter. Martin Winter. Syntynyt noin 1605. Kuollut välillä 1667 ja 1670. Ammatti raatimies. Viipurin raatimies. Porvarina Viipurissa 1635.Raatimies. Porvari Viipurissa. Kuului ulkomaankauppaa harjoittaviiin suurporvareihin (1652). Raatimies 1638-1651. Johti aluksi uuden raatihuoneen rakentamista (projekti osoittautui lopulta sukupolvien mittaiseksi), saattoi virasta erotetessaan hyvällä omallatunnolla sanoa, "ettei kiveä oltu pantu toisen päälle ilman hänen kehotustaan". Kämnerioikeuden esimies 1639, 1642-44. Osakkaana panimossa (1650).[1] Isä Taulu 40. –Puoliso 1:o vaimo Winter.[1] –Puoliso 2:o Brita Peterintytär Stråhlman. Brita Pettersdotter Winter. Syntynyt noin 1610 Viipuri. Kuollut jälkeen 1694.[1]
V LapsetV. Brita Mårtensdotter Winter. Brita Falck. Syntynyt noin 1640 Mikkeli. Kuollut 14.03.1697 Käkisalmi.[1] Isä Taulu 41. –Puoliso 1:o Hans Joensson Falck. Hans Jönssinpoika Falck. Syntynyt noin 1631 Pielavesi. Kuollut 1674 Pielavesi. Ammatti kruununvouti. Savon ylisen kihlakunnan kruununvouti, Mikkelin Visulahdessa 1654-1672. -- http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk , SAKSALA Mikkelin maalaiskunta Savonlahden kylä N:o 2 Pinta-ala 194 ha (1850) Torppia 1 (1830) Talon nimi tulee sukunimestä Saksa, joita asui paikalla 1600-luvun alussa. Omistajat: Vuonna 1664 omistajana oli kruununvouti Hans Joensson Falck. 1700-luvulla talo kuului ensin henkikirjoittaja Petter Linderothille, sitten kihlakunnantuomari Jakob Pontus Tawaststjernalle, kapteeni Erik Wilhelm Tawaststjernalle, 1700-luvun lopulla luutnantti Johan Konrad Weberille, rajatulli-inspehtori Johan Lindblomille ja 1800-luvun alussa kestikievarinpitäjä August Wikbergille. 1800-luvulla vuoteen 1866 saakka Saksala oli musiikkitirehtööri Johan David Neumanin hallussa. 1900-luvulla Saksalassa toimi mm. Kymi-yhtiön konttori. Nykyään talo on Mikkelin kaupungin omistuksessa ja siinä toimii Saksalan päiväkoti.[1] –Puoliso 2:o Mattias Knutsson Ehrenhoff. Matthias Knutsson von Ehrenhoff. Syntynyt noin 1645 Salo. Kuollut 1704.[1] –Puoliso 3:o Victor Caspersson Grön. Syntynyt Kouvola noin 1645 Käkisalmi. Kuollut 1720.[1]
VI LapsetVI. Anna Hansdotter Falck. Anna Hansintytär Falk. Syntynyt 1659 Mikkeli. Kuollut 23.12.1739 Pielavesi.[1] Äiti Taulu 42. –Puoliso 1:o 1681 Mikkeli Fredrik Lemke. Friedrich Lemke. Syntynyt Liivi Läänemaa 1656 Eesti. Kuollut 08.07.1703 Venäjä, Pitzur. Ammatti kornetti. Mainittu Narvassa "Kaufte 12.1.1699 Kirchelstuhl in der Dt. Kirche". Kuolinpaikka ’Pitzur’ lienee suomenkielisellä nimellä Petseri, lähellä Eestin rajaa.[1]
VII LapsetVII. Clas Johannes Friedrichinpoika Lemke. Syntynyt Mikkeli 8 01.02.1688 Mikkeli. Kuollut 11.12.1774.[2] –Puoliso 31.03.1730 Viitasaari Prudentia Henrikintytär Porthan. Syntynyt 1709 Viitasaari. Kuollut 17.09.1752.[2]
VIII Lapset| Nimi | Taulu |
| von Ehrenhoff, Matthias Knutsson | 42 |
| Ehrenhoff, Mattias Knutsson | 42 |
| Falck, Anna Hansdotter | 42, 43 |
| Falck, Brita | 42 |
| Falck, Hans Joensson | 42 |
| Falck, Hans Jönssinpoika | 42 |
| Falk, Anna Hansintytär | 43 |
| Grön, Victor Caspersson | 42 |
| Lemke, Clas Johannes Friedrichinpoika | 43, 44 |
| Lemke, Fredrik | 43, 43 |
| Lemke, Friedrich | 43, 43 |
| Lemke, Sofia Friedrichsdotter | 43 |
| Lemke, Sophia Fredriksdotter | 43 |
| Lemke, Susanna Clasintytär | 44 |
| Orre, Jacob Hansson | 43 |
| Porthan, Prudentia Henrikintytär | 44 |
| Räisänen, Påhl Andersinpoika | 44 |
| Stråhlman, Brita Peterintytär | 41 |
| Winter, Brita Mårtensdotter | 41, 42 |
| Winter, Brita Pettersdotter | 41 |
| Winter, Martin | 41 |
| Winter, Mårten Olofsson | 40, 41 |
| Winter, Olof Olofsson | 39, 40 |
| Winter, Olof Söffringsson | 38, 39 |
| Winter, Severin | 38 |
| Winter, Söffring | 38 |
| Winter, vaimo | 41 |
| Paikka | Taulu |
| Eesti | 43 |
| Käkisalmi | 41, 42 |
| Mikkeli | 41, 42, 43, 44 |
| Pielavesi | 42, 43, 44 |
| Saksa | 38, 39, 40 |
| Salo | 42 |
| Venäjä, Pitzur | 43 |
| Viipuri | 38, 39, 40, 41 |
| Viitasaari | 44 |
| 1: | Geni |
| 2: | Ulla Paretskoi/201X |
I. Pietari Juusten. Peder Juusten. Syntynyt noin 1470 Viipuri. Kuollut noin 1530 Viipuri.[1]
II LapsetII. Paavali Pietarinpoika Juusten. Påvel Pettersson Juusten. Syntynyt Juustila noin 1520 Viipuri. Kuollut 22.08.1575 Turku. Ammatti Piispa.[1] Isä Taulu 45. –Puoliso Anna Sigfridintytär. Sigfridsdotter. Syntynyt Kärstilän kartano 1516 Viipuri. Kuollut jälkeen 13.08.1609 Turku.[1]
III LapsetIII. Anna Paavalintytär Juusten. Anna Påvelsdotter Juusten. Syntynyt Juustila noin 1550 Viipuri. Kuollut 1642 Viipuri.[1] Isä Taulu 46. –Puoliso Heinrich Strahlmann. Henrik Nilsson. Henrik Stråhlman. Syntynyt noin 1540 Saksa. Kuollut 1592 Viipuri. Saksalainen kauppias. Porvari, Viipuri.
IV LapsetIV. Petter Henriksson Stråhlman. Syntynyt jälkeen 1585 Viipuri. Kuollut 02.12.1657 Viipuri.[1] Äiti Taulu 47. –Puoliso 1:o Margareta Mårtensdotter Sarfve. Syntynyt Pettijärvi noin 1580 Pyttis. Kuollut 19.06.1616 Viipuri.[1] –Puoliso 2:o Brita Eriksdotter Kremer. Brita Cremer. Brita Craemer. Syntynyt 1580 Viipuri. Kuollut 05.01.1662 Viipuri.[1]
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Craemer, Brita | 48 |
| Cremer, Brita | 48 |
| Juusten, Anna Paavalintytär | 46, 47 |
| Juusten, Anna Påvelsdotter | 47 |
| Juusten, Paavali Pietarinpoika | 45, 46 |
| Juusten, Peder | 45 |
| Juusten, Pietari | 45 |
| Juusten, Påvel Pettersson | 46 |
| Kremer, Brita Eriksdotter | 48 |
| Nilsson, Henrik | 47 |
| Sarfve, Margareta Mårtensdotter | 48 |
| Sigfridintytär, Anna | 46 |
| Sigfridsdotter, Anna | 46 |
| Strahlmann, Heinrich | 47 |
| Stråhlman, Brita Peterintytär | 48 |
| Stråhlman, Henrik | 47 |
| Stråhlman, Petter Henriksson | 47, 48 |
| Winter, Brita Pettersdotter | 48 |
| Winter, Mårten Olofsson | 48 |
| Paikka | Taulu |
| Pyttis | 48 |
| Saksa | 47 |
| Turku | 45, 46 |
| Viipuri | 45, 46, 47, 48 |
| 1: | Geni |
I. Jöns Cremer. von Kraemer. Syntynyt Westfalen noin 1515 Saksa, North Rhine-Westphalia. Kuollut Östergötland noin 1603 Ruotsi, Vadstena.[1] –Puoliso 1:o Sofia Nikolausdotter Brömse. Maria Cremer. Syntynyt noin 1520 Saksa, Lübeck, Schleswig-Holstein. Kuollut jälkeen 1545 Ruotsi, Vadstena, Östergötland.[1] –Puoliso 2:o Sofia Jespersdotter. Syntynyt välillä 1490 ja 1540.[1]
II LapsetII. Erik Jönsson Cremer. Syntynyt Östergötland noin 1555 Ruotsi, Vadstena. Kuollut Uppland noin 1632 Ruotsi, Hammarsudd, Trögd.[1] Isä Taulu 49. –Puoliso 1:o Anna Cremer. Syntynyt välillä 1555 ja 1621.[1] –Puoliso 2:o Brita Nilsdotter Stårck. Syntynyt oletus arviolta 1555 Ruotsi.[1] –Puoliso 3:o Anna Bergenfelt. Syntynyt noin 1605. Kuollut noin 1628.[1] –Puoliso 4:o Anna Bertilsdotter Ruuth. Syntynyt Bergstad noin 1592 Porvoo. Kuollut 1668 Ruotsi.[1]
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Bergenfelt, Anna | 50 |
| Brömse, Sofia Nikolausdotter | 49 |
| Craemer, Brita | 50 |
| Cremer, Anna | 50 |
| Cremer, Brita | 50 |
| Cremer, Erik Jönsson | 49, 50 |
| Cremer, Jöns | 49 |
| Cremer, Maria | 49 |
| Jespersdotter, Sofia | 49 |
| von Kraemer, Jöns | 49 |
| Kremer, Brita Eriksdotter | 50 |
| Ruuth, Anna Bertilsdotter | 50 |
| Stråhlman, Petter Henriksson | 50 |
| Stårck, Brita Nilsdotter | 50 |
| Paikka | Taulu |
| Porvoo | 50 |
| Ruotsi | 50 |
| Ruotsi, Hammarsudd, Trögd | 49, 50 |
| Ruotsi, Vadstena | 49, 50 |
| Ruotsi, Vadstena, Östergötland | 49 |
| Saksa, Lübeck, Schleswig-Holstein | 49 |
| Saksa, North Rhine-Westphalia | 49 |
| Viipuri | 50 |
| 1: | Geni |
I. Matti Ukkonen. Matts Uckoin. Syntynyt 1678. Kuollut Hiirola 13.04.1743 Mikkeli.[1] –Puoliso Liisa Ukkonen. Elisabeth Uckoin. Syntynyt noin 1685. Kuollut Hirola 03.07.1764 Mikkeli mlk.[1]
II LapsetII. Perttu Matinpoika Ukkonen. Bertil Mattsson Uckoin. Syntynyt 1718. Kuollut Hirola 1788 Mikkeli.[1] Isä Taulu 51. –Puoliso Anna Maria Myyryläinen. Myryläin. Syntynyt 1725. Kuollut 16.12.1775 Mikkeli.[1]
III LapsetIII. Petter Pertunpoika Ukkonen. Petter Bertillsson Uckoin. Syntynyt Wärälä 19.02.1755 Mikkeli. Kuollut Hiirola 1 / 31.01.1807 Mikkeli.[1] Isä Taulu 52. –Puoliso Maria Petterintytär Laurikainen. Maria Petterdotter Laurikain. Syntynyt 1757. Kuollut Hiirola 1 / 23.01.1816 Mikkeli.[1]
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Laurikain, Maria Petterdotter | 53 |
| Laurikainen, Maria Petterintytär | 53 |
| Myryläin, Anna Maria | 52 |
| Myyryläinen, Anna Maria | 52 |
| Uckoin, Bertil Mattsson | 52 |
| Uckoin, Elisabeth | 51 |
| Uckoin, Matts | 51 |
| Uckoin, Pehr Pettersson | 53 |
| Uckoin, Petter Bertillsson | 53 |
| Ukkonen, Liisa | 51 |
| Ukkonen, Matti | 51 |
| Ukkonen, Perttu Matinpoika | 51, 52 |
| Ukkonen, Petter Pertunpoika | 52, 53 |
| Ukkonen, Petter Pettersson | 53 |
| Valjakka, Maria Juhontytär | 53 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 51, 52, 53 |
| Mikkeli mlk | 51 |
| 1: | Geni |
I. Matti Laurikainen. Madtz Grelsson Laurikain. Syntynyt noin 1670. Kuollut noin 1712.[1] –Puoliso Margeta Marttinen. Laurikainen. Laurikain. Syntynyt Harjumaa 1685 Mikkeli. Kuollut Hiirola Häppälä 10.03.1753 Mikkeli.[1]
II LapsetII. Petteri Matinpoika Laurikainen. Pehr Matsson Laurikain. Syntynyt 1704 Mikkeli. Kuollut Mangola Seppola 12.01.1758 Mikkeli.[1] Isä Taulu 54. –Puoliso 1:o Beata Halinen. Halin. Syntynyt 1705 Mikkeli. Kuollut Häppälä 12.04.1745 Mikkeli.[1] –Puoliso 2:o Maria Paulintytär Pulkkinen. Maria Pulckin. Syntynyt 1722 Pulkkila. Kuollut Matiskala 1779 Mikkeli.[1]
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Halin, Beata | 55 |
| Halinen, Beata | 55 |
| Laurikain, Madtz Grelsson | 54 |
| Laurikain, Margeta | 54 |
| Laurikain, Maria Petterdotter | 55 |
| Laurikain, Pehr Matsson | 55 |
| Laurikainen, Margeta | 54 |
| Laurikainen, Maria Petterintytär | 55 |
| Laurikainen, Matti | 54 |
| Laurikainen, Petteri Matinpoika | 54, 55 |
| Marttinen, Margeta | 54 |
| Pulckin, Maria | 55 |
| Pulkkinen, Maria Paulintytär | 55 |
| Ukkonen, Petter Pertunpoika | 55 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 54, 55 |
| Pulkkila | 55 |
| 1: | Geni |
I. Petteri Pajunen. Peter Pajuin. Syntynyt välillä 1663 ja 1723. Kuollut Pajula Vehmaa Mikkeli.[1] –Puoliso Anna Maria Pekonen. Pekoin. Syntynyt välillä 1663 ja 1723.
II LapsetII. Matthias Pettersson Pajunen. Matts Pajunen. Syntynyt Vehmaa 1728 Mikkeli. Kuollut Vehmaskylä 9 / 15.01.1800 Mikkeli.[1] Isä Taulu 56. –Puoliso Anna Paalanen. Palain. Syntynyt 1733. Kuollut Vehmaskylä 9 / 1786 Mikkeli.[1]
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Paalanen, Anna | 57 |
| Pajuin, Peter | 56 |
| Pajunen, Anna Maria Matintytär | 57 |
| Pajunen, Matthias Pettersson | 56, 57 |
| Pajunen, Matts | 57 |
| Pajunen, Petteri | 56 |
| Palain, Anna | 57 |
| Pekoin, Anna Maria | 56 |
| Pekonen, Anna Maria | 56 |
| Valjakka, Juho Sipinpoika | 57 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 56, 57 |
| 1: | Geni |
II. Jakob Påhlinpoika Lampinen. Syntynyt Asila 20.03.1749 Mikkeli.[1] Isä Taulu 58. –Puoliso Kaisa Kokkonen. Syntynyt 1757.[1]
III LapsetIII. Jaakko Jaakonpoika Lampinen. Jakob Jakobinpoika Lampinen. Syntynyt Asila 4 Lampila 08.07.1795 Mikkeli. Kuollut Asila 4 Lampila 27.05.1865 Mikkeli. Ammatti talollinen.[2] Isä Taulu 59. –Puoliso Maria Pulkkinen. Lampinen. Syntynyt 1795. Kuollut Asila 4 Lampila 26.12.1864 Mikkeli msrk.[2]
IV LapsetIV. Jaakko Jaakonpoika Lampinen. Jakob Jakobsson Lambin. Syntynyt Asila 4 / 06.11.1831 Mikkeli msrk. Kuollut Asila 4 Lampila 09.07.1902 Mikkeli msrk. Ammatti talollinen.[2] Isä Taulu 60. –Puoliso 07.10.1856 Mikkeli msrk Anna Charlotta Procopée. Syntynyt 17.08.1837 Mikkeli msrk. Kuollut Asila 4 Lampila 05.04.1912 Mikkeli msrk.[2]
V Lapset| Nimi | Taulu |
| Asikainen, Matilda | 61 |
| Asikainen, Taavetti Mikonpoika | 61 |
| Kokkonen, Kaisa | 59 |
| Lambin, Jakob Jakobsson | 61 |
| Lampinen, Anna Kaisa Jaakontytär | 60 |
| Lampinen, Anna Matilda Jaakontytär | 61 |
| Lampinen, Jaakko Jaakonpoika | 59, 60, 60, 61 |
| Lampinen, Jakob Jakobinpoika | 60 |
| Lampinen, Jakob Påhlinpoika | 58, 59 |
| Lampinen, Johan Gabriel Jaakonpoika | 61 |
| Lampinen, Magdalena Jaakontytär | 60 |
| Lampinen, Maria | 60 |
| Lampinen, Matts Jaakonpoika | 60 |
| Lampinen, Paul Jakobinpoika | 59 |
| Lampinen, Påhl | 58 |
| Procopée, Anna Charlotta | 61 |
| Pulkkinen, Maria | 60 |
| Vanhanen, Margareta | 58 |
| Paikka | Taulu |
| Iitti | 61 |
| Jääski | 61 |
| Mikkeli | 58, 59, 60 |
| Mikkeli mlk | 61 |
| Mikkeli msrk | 60, 61 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
| 2: | Geni |
I. Heikki Heikinpoika Kostiainen. Henrik Henriksson Kostiainen. Syntynyt välillä 1577 ja 1637.[1]
II LapsetII. Erkki Kostiainen-Costianus. Syntynyt noin 1642 Sulkava. Kuollut ennen 1700 Sulkava. Ammatti valtiopäivämies. Valtiopäivämies 1693. Kaipolan Vuorilahden ratsutilallinen Sulkavalla Eerik Kostiainen, ensimmäinen talonpoikainen valtiopäivämies.[1] Isä Taulu 62.
III LapsetIII. Martin Eriksson Costianus. Mårten Eriksson Costianus. Syntynyt noin 1682. Kuollut Lammassalo 05.05.1761 Pielavesi. Ammatti Pielaveden kappalainen. Pielaveden kappeliseurakunnan 1. pappi 1723-1761, kappalainen. Hänen tultuaan Pielavedelle valmistui seurakunnan 1. kirkko Lammassaloon (Kirkkosaareen). Hänen seuraajansa tehtävässä kappalaisena oli poikansa Henrik Costianus 1762-1777. Mårten Costianus, myöhemmin Costian Martinus Erici, Viburgensis 4802. * noin 1682. Vht: Kaipolan Vuorilahden ratsutilallinen Sulkavalla, valtiopäivämies Erik Kostiainen ja N.N. Ylioppilas Turussa 18.3.1704 [Costianus] Mart. Vib _ 251. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1704 d. 18. Mart.] Martinus Costianus. Vihitty papiksi Viipurin hiippakunnassa 1707. — Apulaispappi Iisalmella 1707. Pakeni sotaa 1710. Pielaveden kappalainen 1723. † Pielavedellä 5.6.1761. - - https://www.geni.com/people/Martin-Costianus/6000000016328988833.[1] Isä Taulu 63. –Puoliso Prudentia Johanintytär Porthanus. Prudentia Portana. Syntynyt 03.03.1697 Rautalampi. Kuollut Lammassalo 13.10.1752 Pielavesi.[2]
IV LapsetIV. Maria Kristina Martinintytär Costianus. Maria Christina Mårtenintytär Costianus. Syntynyt 08.11.1721. Kuollut 23.11.1808 Pielavesi.[2] Isä Taulu 64. –Puoliso 10.02.1749 Pielavesi Otto Christian Procopaeus. Syntynyt 1718. Kuollut Löytynjärvi 13.03.1791 Pielavesi. Ammatti sotilas. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Pielaveden komppanian korpraali.
V LapsetV. Margareta Otontytär Procopaeus. Syntynyt 10.11.1751. Kuollut Löytynjärvi 1 / 23.04.1808 Pielavesi.[2] Äiti Taulu 65. –Puoliso Paul Petterinpoika Rönkä. Syntynyt Löytynjärvi 20.02.1746 Pielavesi. Kuollut Löytynjärvi 1 30.05.1808 Pielavesi.[2]
VI LapsetVI. Petter Påhlinpoika Rönkä. Syntynyt Löytynjärvi 01.08.1783 Pielavesi.[2] Äiti Taulu 66. –Puoliso Katarina Johanintytär Rytkönen. Syntynyt 05.04.1781 Pielavesi. Kuollut Löytynmäki 21.11.1808 Pielavesi.[2]
VII LapsetVII. Paul Petterinpoika Rönkä. Syntynyt Löytynjärvi 05.12.1804 Pielavesi.[2] Isä Taulu 67.
VIII LapsetV. Mårten Erik Procopaeus. Martinus Ericus Otonpoika Procopaeus. Syntynyt Koivujärvi 05.04.1760 Pielavesi. Kuollut 12.11.1808 Iisalmi.[1] Äiti Taulu 65. –Puoliso 19.03.1806 Mikkeli msrk Christina Petterintytär Kuronen. Kristina Petterintytär Kuronen. Syntynyt Löytynmäki 17.03.1774 Pielavesi. Kuollut 09.11.1838 Mikkeli msrk.[3]
VI LapsetVI. Israel Mårteninpoika Procopé. Israel Procopaeus. Syntynyt Kaipiala 21.09.1806 Mikkeli. Kuollut 31.12.1880 Helsinki. Ammatti Posteljooni.[1] Isä Taulu 69. –Puoliso 11.11.1831 Mikkeli msrk Maria Margareta Pylkkänen. Syntynyt 15.06.1810 Mikkeli. Kuollut 28.11.1871 Mikkeli.[1]
VII Lapset| Nimi | Taulu |
| Costian, Anna Prudentia Mårtenintytär | 64 |
| Costian, Henrik Mårteninpoika | 64 |
| Costian, Sigfrid Mårteninpoika | 64 |
| Costianus, Beata Mårtenintytär | 64 |
| Costianus, Elisabeth Martintytär | 64 |
| Costianus, Maria Christina Mårtenintytär | 65 |
| Costianus, Maria Kristina Martinintytär | 64, 65 |
| Costianus, Martin Eriksson | 63, 64 |
| Costianus, Mårten Eriksson | 64 |
| Kostiainen, Heikki Heikinpoika | 62 |
| Kostiainen, Henrik Henriksson | 62 |
| Kostiainen-Costianus, Erkki | 62, 63 |
| Kuronen, Christina Petterintytär | 69 |
| Kuronen, Kristina Petterintytär | 69 |
| Lampinen, Jaakko Jaakonpoika | 70 |
| Portana, Prudentia | 64 |
| Porthanus, Prudentia Johanintytär | 64 |
| Procopaeus, Anna Prudentia Otontytär | 65 |
| Procopaeus, Carl Mårteninpoika | 69 |
| Procopaeus, Carl Otonpoika | 65 |
| Procopaeus, Christina Juliana Otontytär | 65 |
| Procopaeus, Gustaf Mårteninpoika | 69 |
| Procopaeus, Israel | 70 |
| Procopaeus, Margareta Otontytär | 65, 66 |
| Procopaeus, Maria Elisabet Otontytär | 65 |
| Procopaeus, Martinus Ericus Otonpoika | 69 |
| Procopaeus, Mårten Erik | 65, 69 |
| Procopaeus, Otto Christian | 65 |
| Procopaeus, Otto Christian Otonpoika | 65 |
| Procopaeus, Petter Ferdinand Israelinpoika | 70 |
| Procopé, Amanda Carolina Israelintytär | 70 |
| Procopé, Israel Mårteninpoika | 69, 70 |
| Procopé, Wendla Maria Israelintytär | 70 |
| Procopée, Anna Charlotta | 70 |
| Pylkkänen, Maria Margareta | 70 |
| Rytkönen, Katarina Johanintytär | 67 |
| Rönkä, Paul Petterinpoika | 66, 67, 68 |
| Rönkä, Petter Påhlinpoika | 66, 67 |
| Rönkä, Vilhelm Paulinpoika | 68 |
| Paikka | Taulu |
| Helsinki | 69, 70 |
| Iisalmi | 65, 69 |
| Ilomantsi | 65 |
| Kuopio | 65 |
| Mikkeli | 69, 70 |
| Mikkeli mlk | 70 |
| Mikkeli msrk | 69, 70 |
| Pielavesi | 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69 |
| Rautalampi | 64 |
| Ristiina | 70 |
| Sulkava | 62, 63 |
| Sysmä | 64 |
| 1: | Geni |
| 2: | Ulla Paretskoi/201X |
| 3: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Georgius Martini Karhu. Syntynyt välillä 1511 ja 1565. Kuollut noin 1615. Säkkijärven seurakunnan 1. kirkkoherra Georgius Martini (1572-1615).[1]
II LapsetII. Karin Jöransdotter Karhu. Syntynyt noin 1582.[1] Isä Taulu 71. –Puoliso Gregorius Henrici Heinrici. Syntynyt noin 1578. Akianders Herdaminne II (1869), s. 43-44, Muolaa: Henricus Johannis Karhu var här pastor under Martinus Henrici remotionstid 1583—1591. Gregorius Henrici Karhu, son till förenämnde, var förut kapellan här, pastor 1622—1658. Gift med Karin.
III LapsetIII. Anna Karhu. Syntynyt noin 1615 Viitasaari.[1] Äiti Taulu 72. –Puoliso 1636 Viitasaari Henrik Johansson Kockonius. Kokkonen. Syntynyt 1612 Viitasaari.[1]
IV LapsetIV. Maria Henrikintytär Kockonius. Syntynyt 1637 Viitasaari. Kuollut 19.02.1733 Viitasaari.[2] Äiti Taulu 73. –Puoliso Sigfrid Gustafinpoika Porthanus. Sigfridus Gustavi Porthanus. Syntynyt 1634 Viitasaari. Kuollut 1693 Joroinen. Ammatti kirkkoherra. Sotapappi eversti Bernh. von Gierdtenin rykmentissä. Joutui sotavankeuteen Puolassa. Juvan kappalainen 1666. Joroisten kirkkoherra 1676.[2]
V LapsetV. Johan Sigfridi Porthanus. Syntynyt 1659 Viitasaari. Kuollut 12.11.1697 Rautalampi. Ammatti kirkkoherra. Rautalammin kirkkoherra. - - https://www.geni.com/people/Johan-Porthanus/345893205220007090. Lapset: Prudentia Johansdotter Costianus (o.s. Porthanus), Henric Johansson Porthanus, Grels Johansson Porthanus, Marten Porthanus, Elisabeth Johansdotter Porthanus, Catharina Johansdotter PORTHANUS, Brita Susanna Johansdotter Porthanus.[1] Äiti Taulu 74. –Puoliso 16.01.1687 Iisalmi Elisabet Henrikintytär Hoffren. Elisabet Mechelin. Syntynyt noin 1660 Sotkamo. Kuollut 1739 Iisalmi. Kirkkoherran tytär. Elisabet lahjoitti yhdessä isänsä Henrik Hoffrénin kanssa Iisalmen kirkkoon monihaaraisen kynttelikkölampun, jossa vuosiluku 1680, heidän nimiensä lisäksi kaiverrettuna. Lamppu sytytetään vieläkin jouluisin Iisalmen kirkossa.[2]
VI LapsetV. Henrik Sigfridinpoika Porthanus. Syntynyt 1669 Viitasaari. Kuollut 23.05.1729.[2] Äiti Taulu 74. –Puoliso Maria Hermanintytär Harnesksköld. Maria Porthanus. Syntynyt 1688. Kuollut 02.06.1763 Viitasaari.[2]
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Costianus, Martin Eriksson | 75 |
| Harnesksköld, Maria Hermanintytär | 76 |
| Heinrici, Gregorius Henrici | 72 |
| Hoffren, Elisabet Henrikintytär | 75 |
| Iskanius, Anna Johanintytär | 75 |
| Karhu, Anna | 72, 73 |
| Karhu, Georgius Martini | 71 |
| Karhu, Karin Jöransdotter | 71, 72 |
| Kockonius, Henrik Johansson | 73 |
| Kockonius, Maria Henrikintytär | 73, 74 |
| Kokkonen, Henrik Johansson | 73 |
| Lemke, Clas Johannes Friedrichinpoika | 76 |
| Mechelin, Elisabet | 75 |
| Nousiainen, Elisabet Johanintytär | 75 |
| Portana, Prudentia | 75 |
| Porthan, Elisabet Johanintytär | 75 |
| Porthan, Gunilla Sigfridintytär | 74 |
| Porthan, Maria Sigfridintytär | 74 |
| Porthan, Prudentia Henrikintytär | 76 |
| Porthan, Prudentia Sigfridintytär | 74 |
| Porthanus, Anna Johanintytär | 75 |
| Porthanus, Henrik Johaninpoika | 75 |
| Porthanus, Henrik Sigfridinpoika | 74, 76 |
| Porthanus, Johan Sigfridi | 74, 75 |
| Porthanus, Maria | 76 |
| Porthanus, Prudentia Johanintytär | 75 |
| Porthanus, Sigfrid Gustafinpoika | 74 |
| Porthanus, Sigfridus Gustavi | 74 |
| Paikka | Taulu |
| Iisalmi | 75 |
| Joroinen | 74, 75 |
| Mikkeli | 76 |
| Pielavesi | 75 |
| Rautalampi | 74, 75 |
| Sotkamo | 75 |
| Tuusula | 74 |
| Viitasaari | 72, 73, 74, 75, 76 |
| 1: | Geni |
| 2: | Ulla Paretskoi/201X |
| 3: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Knut Fordell. Syntynyt 1420 Ruotsi, Tukholma. Puoliso Birgitta.
Släktforskarnas årsbok 2012 - Fordeliorum familia, Tiina Miettinen, (s. 165-185). Hän oli mahdollisesti Jönsin veli, ei isä. Lapset: Jöns Fordell ja Algot Fordell.[1]II LapsetII. Jöns Fordell. Syntynyt noin 1450 Ruotsi, Tukholma. Kuollut Pedesöre noin 1520 Pyhäjoki. Ammatti kauppias. Osti Hourun tilan 1499 Sten Sture vanhemmalta.
Lapset (Geni): Jöns Jönsson Fordell; Knut Jönsson Fordell; Brita Jönsdotter Fordell; Henrik Jönsinpoika Fordell; Anna Jönsdotter Fordell; Markus Jönsson Fordell ja N.N.[2] Isä Taulu 77. –Puoliso N.N..[1]III LapsetIII. Brita Jönsintytär Fordell. Syntynyt noin 1475 Pyhäjoki. Kuollut noin 1545 Ruotsi, Tukholma. Ammatti Hoffrén- suvun kantaäiti. Geni: Släktforskarnas årsbok 2012 - Fordeliorum familia - Tiina Miettinen (s. 165-185).
Toivo Hoffrén hade födelse- och dödsår c. 1475 respektive c. 1545. Aki Nieminen hade som födelseår c. 1485. ant 2 10 2013 Aki Nieminen Antti Soinin "Kierrä kivi älä kiroa" Hoffrenien sukuhistoria 1" mukaan Saloisten Juuso Olavinpoika (Josef Ollinpoika), Olavi Olavinpoika (Olli Ollinpoika) ja Hannu Olavinpoika (Hannu Ollinpoika) olivat veljeksiä, joiden vanhemmat olivat Brita Fordell ja Olavi Törielinpoika, joiden perinnön he jakoivat Juusolaan, Hannukselaan (nimi Olavi Olavinpojan pojan tai pojanpojan mukaan) ja Tokolaan. Poikien jakaman tilan oli Sten Sturelta vuonna 1499 ostanut heidän äidinisänsä Jöns Fordell. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277913&postcount=8.[1] Isä Taulu 78. –Puoliso Olavi Törielinpoika (Hourula). Olof Tyrgilsson. Syntynyt noin 1480. Kuollut Raahe noin 1548 Saloinen. Ammatti talollinen. Salon emäseurakunta (Pohjanmaa, nyk. Saloinen). Olofin alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella hän saattoi olla kotoisin Ruotsista, sillä Töriel on esikristillisen ajan skandinaavisen Tyrgils-, Thorgils-nimen muoto. Eräs Olaff Törgelinpoika mainitaan Mustasaaressa lautamiehenä 1510 ja Tukholman kaupungin pöytäkirjoissa kerrotaan todistajana olleesta eräästä Oloff Törielinpojasta, jonka kotipaikka oli Porin seudun Ahlainen. Geni: Talollinen. Salon emäseurakunta (Pohjanmaa, nyk. Saloinen). ------------------------------------------------------------ Lainaus Juhan suku-uutiset -blogista (Hourun sukua, 13.9.2012): Olof Törielinpoika, Tyrgilinpoika, oli isäntänä Saloisissa eli Salossa, joka nykyään on Raahen aluetta. Hänen vaimonsa oli Brita Jönsintytär (Fordell-sukua), ja Saloisten maat omisti nähtävästi Britan isä. Heitä ei ilmeisesti mainita lainkaan oman elinaikansa asiakirjoissa, vaan he ovat vain nimiä eräässä 1560-luvun sukuselvityksessä ja olivat kuolleet ennen 1548. Olofin alkuperä jää tuntemattomaksi. Hän saattoi nimestään päätellen olla kotoisin Ruotsista, sillä Töriel on esikristillisen ajan skandinaavisen Tyrgils-, Thorgils-nimen muoto. Eräs Olaff Törgelinpoika mainittiin nyky-Vaasan seudun Mustasaaressa lautamiehenä 1510 ja Tukholman kaupungin pöytäkirjoissa kerrotaan todistajana olleesta eräästä Oloff Törielinpojasta, jonka kotipaikka oli Porin seudun Ahlainen. Jompi kumpi näistä tai molemmat saattoivat olla sama kuin Saloisten Olof. Olofilla ja Britalla oli pojat: 1.) Josef Olofinpoika, peri suurimman maaosuuden, myöhemmin nimeltään Juusola, Saloisten mittavin tila 3 ha:n viljelymaineen. 2.) Olof Olofinpoika, peri hiukan alle 2 ha:n tilan, myöhemmältä nimeltään Hannula. 3.) Hans Olofinpoika, sai pienimmän perintöosuuden, alle 1 ha:n kokoisen Tokolan.[1]IV LapsetIV. Olof Olofinpoika Hannuksela. Syntynyt noin 1510 Saloinen. Kuollut Hannuksela noin 1576 Saloinen. Släktforskarnas årsbok 2012 - Fordeliorum - Tiina Miettinen (s.165-185)-
Nimismies, vouti, talollinen. Saloinen http://yrttis.pyhajoki.fi/kuulumiset/arkisto/pdf/2007/pyhajoenkuulumiset-26.pdf Peri hiukan alle 2 ha:n tilan, myöhemmältä nimeltään Hannula. Antti Soinin "Kierrä kivi älä kiroa" Hoffrenien sukuhistoria 1" mukaan Saloisten Juuso Olavinpoika (Josef Ollinpoika), Olavi Olavinpoika (Olli Ollinpoika) ja Hannu Olavinpoika (Hannu Ollinpoika) olivat veljeksiä, joiden vanhemmat olivat Brita Fordell ja Olavi Törielinpoika, joiden perinnön he jakoivat Juusolaan, Hannukselaan (nimi Olavi Olavinpojan pojan tai pojanpojan mukaan) ja Tokolaan. Poikien jakaman tilan oli Sten Sturelta vuonna 1499 ostanut heidän äidinisänsä Jöns Fordell. Olavi Olavinpojan (nuorempi) siirtyi, Hannujen jatkaessa Hannukselassa, Pyhäjoelle Hourulankosken rannalle, tilalle jota myöhemmin nimitettiin Hourulaksi ja josta ilmeisesti Hoffren nimi 'kehiteltiin'. http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=277913&postcount=8.[1] Äiti Taulu 79. –Puoliso Carin (Hannuksela). Syntynyt noin 1510.[1]V LapsetV. Olof Olofinpoika Hourenius. Syntynyt Hannula noin 1540 Saloinen. Kuollut Houru noin 1602 Pyhäjoki. Ammatti isäntä, nimismies. Hourulan isäntä ja Pyhäjoen nimismies, osti Pyhäjoen kartanon k. 1600-l alussa.[1] Isä Taulu 80. –Puoliso Carin. Syntynyt 1540 Hailuoto. Kuollut Pyhäjoki.[2]
VI LapsetVI. Per Olofinpoika Hourenius. Per Houru. Syntynyt Hourula (Pohjankylä) noin 1565 Pyhäjoki. Kuollut noin 1626 Oulu. Ammatti porvari. Oulun pormestari 1611 ja 1614.
Vanhempi nimismies Olavi Olavinpojan pojista Pietari lähti porvariksi Ouluun ja hänestä tuli Hoffrén-suvun kantaisä. Hänen jälkeläisistään kehittyi Savon seuduille laajaksi levinnyt pappis-suku, jolle pystytettiin 19.8.2007 muistomerkki Iisalmen vanhan kirkon läheisyyteen. Ison vihan aika koetteli kovasti Pyhäjoen asukkaita, sillä suurimman osan asukkaista venäläiset surmasivat tai veivät vankeina Venäjälle. Hengissä säilyneetkin olivat joutuneet kidutuksen ja polttamisen kohteiksi, mistä löytyy lukuisia mainintoja myöhempien kuolintietojen yhteydessä. Hourulan talon nuoret isännät venäläiset tappoivat. Suvun kantaisä, Johan, joutui myös julman kidutuksen kohteeksi, minkä jälkeen perhe lähti monien muiden tavoin pakomatkalle Ruotsiin. Ison vihan jälkeen, noin 7 vuotta myöhemmin, useat kotikonnuilleen palaavat löysivät poltettujen talojensa rauniot. Näin kävi myös Hourulan talolle, jonka lukuisista isännistä oli enää kaksi työikäistä miestä jäljellä – venäläisten kiduttama Johan ja hänen sukulaismiehensä Mikko sekä Johanin elossa säilynyt vanha isä, nimismies Matti Laurinpojan poika, Juho. Uusi talo rakennettiin palaneen tilalle ja sama talo toimi todennäköisesti vielä 1950-luvulle saakka nuorisoseuratiloina. Nuorempi isäntä, Mikko, velkaantui ja menetti tilanosuutensa, jonka Pyhäjoen kellonsoittaja, Zachris Durchman lunasti lopulta itselleen. Tästä tuli Ala-Hourula, jota nykyään asuttavat Hourunrannat. Myös heidän sukujuurensa selviävät Kosken kivet kertovat -kirjasta. 1850-luvun puolivälissä koetut katovuodet ja niitä seuranneet kulkutaudit koettelivat myös Hourulan tilaa. Useat tilan isännistä kuolivat nuorina, jolloin lesket pienine lapsineen joutuivat luopumaan omistamistaan tilanosista. Osa maista on kuitenkin siirtynyt takaisin sukuun kuuluville ja vanha jäljelle jäänyt Yli-Hourulan talo on jälleen suvun hallussa. Lähde: Ritva Anttila, os. Hourula http://www.toivohoffren.com/suku.html http://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/oulun-pormestarit-ja-kaupunginjohtajat Oulun pormestarit: Hannu Juhonpoika Fordell 1611, 1613-1619 Pietari Olavinpoika 1611, 1614 http://yrttis.pyhajoki.fi/kuulumiset/arkisto/pdf/2007/pyhajoenkuulumiset-26.pdf.[1] Isä Taulu 81.VII LapsetVII. Tyris Perinpoika Houru. Syntynyt noin 1590 Oulu. Kuollut 02.04.1658 Oulu. Geni: http://www.genealogia.fi/genos/64/64_103.htm
Hoffrén-suvun kantaisän, Olof Törielssonin pojanpojan poika, Oulun pormestari Petter Olofsson kuoli vuoden 1620 tienoilla. Hänellä oli tiettävästi kaksi poikaa Tyris ja Hans, molemmat merkittäviä porvareita ja kaupungin raatimiehiä. Ainakin nuorempi heistä Hans Persson käytti nimeä Houru. Veljekset olivat naimisissa Oulun kirkkoherran Johannes Henrici Limingiuksen ja tämän vaimon Kristina Sursillin tyttärien kanssa. Tällaiset porvarispoikien ja kirkkoherran tyttärien avioliitot olivat ajankuvalle tyypillisiä. Varakkaat kirkkoherrat tarvitsivat vävyjensä apua ja ammattitaitoa lohisaaliittensa ja muiden veroparsellien markkinoimiseksi. Tämä kaksoisavioliitto vauhditti suvun sosiaalisen statuksen nousua ja sen muuttumista sivistyssuvuksi. Seuraavassa polvessa kolme suvun miespuolisista jäsenistä opiskeli joko Uppsalassa tai Turussa.[1] Isä Taulu 82. –Puoliso Catharina Johanintytär Limingius. Katarina Johansdotter Lithovius. Syntynyt noin 1590 Ii. Kuollut noin 1644 Oulu. Nimi lienee myös Houru.[1]VIII LapsetVIII. Carin Tyrisintytär Houru. Syntynyt noin 1620 Oulu. Kuollut 1707 Oulu. Geni: http://juhansuku.blogspot.fi/2008/04/oululainen-suurliikemies.html.[2] Isä Taulu 83. –Puoliso Christopher Bonsdorff. Syntynyt noin 1620 Saksa, Lüneburg. Kuollut noin 1655 Oulu. Ammatti kultaseppä. Syntymä-ja kuolinajat: MyHeritage /Sedergren Family Tree 2016. Geni: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4149
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonsdorff_%28suku%29 http://juhansuku.blogspot.fi/2008/04/oululainen-suurliikemies.html Oululainen suurliikemies Eräänä syksyisenä päivänä vuonna 1638 erään kultasepän luona asuneet kisällit Otto Bremers ja Christopher Bonstar kertoivat Turun kaupungin raadille tulleensa kesken uniensa hyökkäyksen kohteiksi parin sotilaan toimesta. Todisteina päällekarkauksesta näytti Bonstar rikkinäistä puseroaan. Christopher Bonstar on ilmeisesti ollut sama henkilö kuin 1640-luvulla Ouluun asettunut kultaseppä Christopher Bunstorp. Oulusta Christopher löysi puolisokseen paikallisen porvarin tyttären, Karin Tyrisdotter. Karin kuului ns. Hourun sukuun. Kultaseppä Bunstorp jätti jälkipolvien ihailtavaksi useita käsityönsä jälkiä, esimerkiksi oheisessa kuvassa näkyvän hopeisen kastemaljan. Perinnetiedon mukaan Bunstorp olisi ollut kotoisin joko Lüneburgista tai Pfaltzista, jossa hänen oletettu isänsä Christian Petter olisi ollut kultaseppänä. Edelleen perimätieto kertoo Christopherin kuuluneen saksalais-tanskalaiseen Bernstorffin aatelissukuun. Tämä tiedon todenperäisyyttä on syytä epäillä. Kultaseppä Bunstorp ei kuitenkaan pärjännyt kilpailussa ja Oulun palon jälkeen vuonna 1652 hän häviää maisemista jättäen jälkeensä perheensä sekä velkansa. Paria vuotta myöhemmin Oulun raati sai eteensä kultaseppä Lars Erikssonin, joka ilmoitti halunsa avioliittoon hylätyn vaimon, Karinin kanssa. Lars halusi samalla suojan Bunstorpin velkojia vastaan. Niinpä Bunstorpin omaisuus työkaluineen jaettiin velkojille ja Karin sekä Lars avioituivat. Lars lienee kuollut 1660-luvun lopulla Karin kuollessa vuoden 1689 tienoilla. Christopherilla ja Karinilla oli useita lapsia, joista täysin varmasti voidaan tunnistaa ainoastaan Peter Bondstorph (nimikirjoitus tekstin alla), josta aikaa myöten tuli kauppias Ouluun. Kaupan valikoima oli erittäin tyypillinen tuon ajan oululaisessa puodissa. Tarjolla oli tervaa, suolaa, viljaa ja kangasta. Näiden lisäksi Peter viljeli kaalimaataan ja peltoja, osti kiinteistöjä sekä vuokrasi kaupunginkellaria. Vuodelta 1687 mainitaan Peterin omistaneen kauppakojun Kemissä. Äidinperintönä hänelle lankesi suvun talo, jonka omistus pysyi jälkeläisillä aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Peter Bondstorp oli naimisissa Anna Knutsdotterin kanssa. Satamakaupungin kasvatille oli luontevaa myös laivojen rakentaminen ja vuokraus. Niinpä hänen kerrotaan 1690-luvulla rakennuttaneen laivan eräälle tukholmalaiselle sekä toisen Härnösandiin. Yhdessä toisen kauppiaan kanssa he vuokrasivat omaa laivaansa kruunulle, joka kuljetti sillä sotaväkeä Tallinnaan Pohjansodan alussa vuonna 1700. Peter Bondstorph oli Oulun porvarikaartin ensimmäisen komppanian vääpeli ja vuodesta 1691 luutnantti. Edelleen hänet mainitaan yhden korttelin palopäällikkönä ja parin muun miehen kera kaupungin mittojen tarkistajana. Peter lahjoitti 1687 seurakunnalleen 14 tynnyriä viljaa ja ei olekaan yllätys, että hänet lopulta valittiin kaupungin raatiin 1691. Peter ja Anna kuolivat 1700-luvun alussa. Porvari Peter haudattiin äidinisä Tyriksen lunastamaan hautaan Oulun kirkossa. Perunkirjan kertoo hyvin varakkaasta taloudesta. Kiinteistöjen ja maa-alueiden lisäksi häneltä jäi mm. kolmen tukaatin kultasormus, hopeisia kannuja ja lusikoita, 58 hopeista nappia, tusina tinalautasia, kolme tuoppia ja kahdeksan kuparista kattilaa. Eläimiä löytyi viisi hevosta ja kahdeksan lehmää. Osuudet eri laivoihin ja pienet tavaraerät mm. suolaa täydensivät pesäluetteloa. Yhteensä varoja oli 6544 kuparitaalaria, saatavia löytyi 14210 taalaria ja velkoja 2176 taalaria. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että 1700-luvun alussa tynnyri rukiita maksoi noin 10 taalaria. Peterillä ja Annalla oli lapsia seuraavasti; 1. Kristofer Bondstorph, s. Oulussa 1673, Kirvun kappalainen 1704, Joroisten kirkkoherra 1715, k. 1721, pso. Anna Heintzia. 2. Hans Bondstorph, kauppias, mainittiin 1711 rutiköyhäksi, asui myöhemmin nähtävästi veljensä luona, koska hänet haudattiin Joroisiin 1722, pso. Brita. 3. Peter Bondstorph, kauppias, k. 1710, pso. Karin tai Kerstin. 4. Zacharias Bondstorph, kauppias, k. 1745. Suvun Oulun-haara jatkui Zachariaksen jälkeläisten toimesta aina 1830-luvulle asti, jolloin nämä nimilinjat kuolivat, kuvassa viimeisen Bondstorphin tiedot Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan haudattujen luettelosta 10.1.1836 5. Claudius Bondstorph, k. 1710. 6. Katarina Bondstorph, k. 1733, pso. porvari Gabriel Röding. 7. Dorotea Bondstorph, k. 1747, pso. tullitarkastaja H. Estlander. Christopher Bonstorp (Bunstorp, Bonsdårf, Bonstorf, Bondstorph) *ca 1619 (i Pfalz?), anlände hösten 1638 (från Lüneburg?) till Åbo, i början på 1640-talet till Uleåborg, försvann efter stadens brand 1652 i obekanta öden, (nämndes som död 1665), guldsmed i Uleåborg, gift med Karin Tyrisdotter (senare 1651 omgift med guldsmed Lars Erksson). Carin Tyriksentytär, Bonsdorff / Bonsdårf (taulusta 78. Äiti: Lithovius, Catharina Johanintytär) Lisätietoja: Oli elossa Oulussa 1689. Perhesuhteet: Toinen avioliitto ilmeisesti 1654. 1. puoliso Bonsdorff / Bonsdårf, Christoffer s. Kotoisin Saksasta, Lüneburgista. Kultaseppä Oulussa 1641. Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Lüneburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun. Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. (1901) Suku, jolla ennen sen tuloa Suomeen on tarinan tieten ollut nimi Bernstorff, kehutaan johtuvan samasta juuresta, kuin Bernstorff'in kuuluisa kreivillinen perhe Tanskassa. Varmaa ainakin on, että Liineburgista, josta Tanskan sennimiset kreivit polveutuvat, tuli suomalaisenkin suvun kanta-isä Kristiina kuningattaren aikana Ouluun.* Hänen jälkeisensä siellä ovat tällä vuosisadalla sukupuuttoon kuolleet. Mutta jo varhain siirtyi Oulusta etelä-Suomeen sukuhaara, joka on perustanut suvun maineen maassamme. Sen jäsenet ovat toimineet varsinkin kirkon, koulun ja yliopiston palveluksessa, jossa moni on saavuttanut tieteellisen maineen. Niinpä veljekset, teologit Jakob ja Johan sekä entomologi ja lääkäri Gabriel B., josta viimemainitusta, aateloittuna nimellä von Bonsdorff, ny k. senniminen sekä aatelis- että vapaaherra suku on lähtenyt. Meidän aikaisista suvun jäsenistä mainittakoon anatomi ja luonnontutkija Evert Julius B. sekä veljekset, matematiikot Axel Ed,v, ja Ernst J. V. B. Peter Bondstorph sanotaan Kristiina kuningattaren aikana tulleen Lüneburgista Saksanmaalta ja asettuneen Ouluun, jossa harjoitti kultasepän ammattia. Mainitaan vainajana 1665. Puoliso: Karin Tyriksentytär, Oulun porvarin Tyris Pietarinpojan ja Karin Juhanantyttären tytär, joka, näkyy eläneen vielä 1681. Vaimonsa kanssa peri Bondstorph talon Oulussa, joka jäi hänen jälkeistensä haltuun aina 19. vuosisadan keski-paikoille asti. Lapsista ei ole tiedossa kuin poika Lähde: Axel Bergholm Sukukirja Asui vielä 1647 Oulussa, 1652 - 1653 Oulun palon jälkeen, mutta karkasi lähivuosina paikkakunnalta ja katosi tuntemattomiin kohtaloihin. Vaimo sai luvan mennä uuteen avioon. ************** 1640-luvulla tekemistään hienoista hopeaesineistä kaupunginkuuluksi tullut kultaseppä Christoffer Bonstorff on kadonnut Oulusta ja hänen mukanaan melkoinen määrä hopeaa ja rahoja. Niinpä Bonstorffin vaimo on joutunut suuriin velkoihin, mitkä aiotaan maksaa omaisuutta ja työkaluja myymällä. Mainittakoon, että kultaseppä Bonstorff on aiemminkin joutunut oululaisten kanssa hankaluuksiin mm. väittämällä, että Jochim Krüllin toimittama tynnyri jauhoja oli hieno lahja. Hän kieltäytyi maksamasta siitä ennen kuin oikeus tuomitsi hänet maksamaan jauhotynnyristä kuusi taalaria ja 16 äyriä. Oulun kulttuuripiirit ovat pahoillaan Bonstorffin menettämisestä ja valittavat, ettei täällä ymmärretä todellista osaamista. Oululaiset kulttuuripiirit perustelevat kannanottoaan sillä, että samanaikaisesti kuin Bonstorff teki hienoimpia kousiaan ja maljojaan, häntä ei paikallinen ostava yleisö ymmärtänyt, vaan hän joutui kesken parhaan luomiskautensa, vuonna 1647 panttaamaan talonsa ja tonttinsa. Lähde: Aikamatka Oulu.[4]IX LapsetIX. Kirsten Christofferintytär Bondstorph. Kirstin Bonstorph. Syntynyt 1640. Kuollut jälkeen 1705 Oulu. Ammatti porvarin tytär. Porvarin ja kultasepän tytär. MyHeritage-tieto syntymäajasta 1640. Kristina (Kirstin) Kristoffersdotter Bondstorph, asui Muhoksella ”vanhana ja köyhänä” leskenä ainakin vielä 1705.[2] Äiti Taulu 84. –Puoliso 1689 Erik Sigfridinpoika Brax. Syntynyt 1644 Hailuoto. Kuollut noin 1698 Muhos. Ammatti kappalainen 1660-. kappalainen Oulun Muhoksella, Muhos Kaplan. Isäksi väitetty Sigfrid Canuti olisi muuten ollut aivan liian nuori isäksi, mutta syntymävuosi 1626, voisiko se tarkoittaa kirkkoherrana aloitusta ko. vuonna? Lopetus ja ehkä k-aika 1647? Äidiksi väitetty Brita Eriksdotter Bång s. 1620 ei oikein tunnu oikealta. Missä vika?
Oulun Muhoksen kappalaisen apulainen 1653, kappalainen 1660 (Vahtolan 1986 mukaan 2. kappalainen 1660 ja 1. kappalainen Abrahamus Erici Bångin kuoltua noin 1667). Erikin isä Sigfrid Sigfridus Canuti, Hailuodon kirkkoherra 1625-1646. Sitä ennen Sigfrid oli kappalaisena Limingassa. Samuelin isä Thomas Laurentii, k. 1601, oli Hailuodon kirkkoherra.[4]X LapsetVII. Hans Perinpoika Houru. Syntynyt 1591 Oulu. Kuollut 05.03.1644 Oulu. Ammatti kirkonisäntä, porvari. Kauppias Oulussa, Oulujoen nimismies.
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_103.htm Hoffrén-suvun kantaisän, Olof Törielssonin pojanpojan poika, Oulun pormestari Petter Olofsson kuoli vuoden 1620 tienoilla. Hänellä oli tiettävästi kaksi poikaa Tyris ja Hans, molemmat merkittäviä porvareita ja kaupungin raatimiehiä. Ainakin nuorempi heistä Hans Persson käytti nimeä Houru. Veljekset olivat naimisissa Oulun kirkkoherran Johannes Henrici Limingiuksen ja tämän vaimon Kristina Sursillin tyttärien kanssa. Tällaiset porvarispoikien ja kirkkoherran tyttärien avioliitot olivat ajankuvalle tyypillisiä. Varakkaat kirkkoherrat tarvitsivat vävyjensä apua ja ammattitaitoa lohisaaliittensa ja muiden veroparsellien markkinoimiseksi. Tämä kaksoisavioliitto vauhditti suvun sosiaalisen statuksen nousua ja sen muuttumista sivistyssuvuksi. Seuraavassa polvessa kolme suvun miespuolisista jäsenistä opiskeli joko Uppsalassa tai Turussa. Hannu Petterinpoika Houru s. 1591, k. Oulu noin 1644. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies. Omisti Oulujoella Sangi-nimisen tilan, jonka oli perinyt apeltaan.[2] Isä Taulu 82. –Puoliso Magdalena Johanintytär Lithovius. Syntynyt noin 1595 Liminka. Kuollut 05.03.1664 Oulu. Lapset (Geni 2023): Magdalena Hansdotter Houru; Brita Hansdotter Hoffrenius; Petrus Johannis Hoffrenius; Henricus Johannis Hoffrenius; Johan Hansson Hoffrenius; Olof Hansson Houru ja Jacob Hansson Hoffrén « vähemmän Sisarukset: Katariina Johanneksentytär Limingius; Henrik Johanneksenpoika Ahlholm; Brita Johanneksentytär Limingius; Anna Johanneksentytär Limingius; Jaakko Johanneksenpoika Lithovius; Dordi Johanneksentytär Limingius ja Lauri Johanneksenpoika Corvinus.[1]VIII LapsetVIII. Henrik Johannis Hourenius. Henrik Hansinpoika Hoffrenius. Henrik Houru. Syntynyt noin 1629 Oulu. Kuollut 28.12.1718 Iisalmi. Ammatti kirkkoherra. Rovasti, Sotkamon kappalainen 1.5.1652, Iisalmen kirkkoherra 1671. Syntyjään hän oli Houru ja välimuotona kirjoittautuessaan opiskelemaan hän oli Hourenius ja tämä jälkeen vakiintui muoto Hoffrenius, jona hänen tunnettiin. - - http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1025. Hoffrenius, Henricus Johannis (noin 1629–1710) Hourenius, Henrik Hansson / Johansson S ilmeisesti Oulu noin 1629. V Oulun kaupungin porvari, raatimies Hannu Pietarinpoika / Hans Pettersson ja Leena Hannuntytär / Magdalena Hansdotter. Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa syyslukukausi 1648. Sotkamon kappalainen 1.5.1652; Viipurin hiippakunnassa Iisalmen kirkkoherra 1671, astui virkaan 1.5.1672; lääninrovasti ainakin jo 1693. Piti Turun akatemiassa 1.12.1650 lainopin alalta opinnäytepuheen (Oratio de legum utilitate). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 13.12.1693. K Iisalmi 1710.[2] Isä Taulu 86. –Puoliso 1655 Elisabet Henrikintytär Carlander. Elisabet Henriksdotter Carlandra. Syntynyt noin 1630 Oulu. Kuollut ennen 1710 Iisalmi.[2]
IX LapsetV. Elisabet Henrikintytär Hoffren. Elisabet Mechelin. Syntynyt noin 1660 Sotkamo. Kuollut 1739 Iisalmi. Kirkkoherran tytär. Elisabet lahjoitti yhdessä isänsä Henrik Hoffrénin kanssa Iisalmen kirkkoon monihaaraisen kynttelikkölampun, jossa vuosiluku 1680, heidän nimiensä lisäksi kaiverrettuna. Lamppu sytytetään vieläkin jouluisin Iisalmen kirkossa.[2] Isä Taulu 87. –Puoliso 1:o 16.01.1687 Iisalmi Johan Sigfridi Porthanus. Syntynyt 1659 Viitasaari. Kuollut 12.11.1697 Rautalampi. Ammatti kirkkoherra. Rautalammin kirkkoherra. - - https://www.geni.com/people/Johan-Porthanus/345893205220007090. Lapset: Prudentia Johansdotter Costianus (o.s. Porthanus), Henric Johansson Porthanus, Grels Johansson Porthanus, Marten Porthanus, Elisabeth Johansdotter Porthanus, Catharina Johansdotter PORTHANUS, Brita Susanna Johansdotter Porthanus. Katso myös 74 , 75 , 75 , 75 , 75. [1] –Puoliso 2:o 1705 Erik Jakobinpoika Mechelin. Syntynyt 1673 Helsinki. Kuollut 1721 Pielavesi. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1701 Erik Mechelin Ericus Jacobi, Nylandus 4639. Ko-toisin Helsingistä. Helsingin triviaalikoulun oppilas 18.2.1692 Ericus Jacobi Mecchhelinus. Ylioppilas Turussa sl. 1701 Mechælin Eric. Nyl _ 242. — Apulaispappi Iisalmella (1705). Iisalmen Pielaveden kappalainen 1713. Iisalmen vt. kirkkoherrana isonvihan aikana. † (1722). Pso: Elisabet Hoffrén tämän 2. avioliitossa (elossa 1727). Appi: Iisalmen kirkkoherra Henrik Hourenius, myöh. Hoffrenius 1655 (yo 1648, † ~1710). Eric toimi Iisalmen apulaispappina ja Pielaveden kappalaisena sekä Isonvihan aikana Iisalmen vt kirkkoherrana vaimonsa veljen, Jacob Hoffréniuksen paon aikana. Eric meni naimisiin Rautalammin kirkkoherra Johan Porthaniuksen lesken, Elisabeth Hoffréniuksen kanssa. Perheeseen kuului neljä Johanin ja Elisabethin lasta ja koskapa Ericin ja Elisabethin lapsiluku jäi yhteen poikaan, valtaosa Mechelinuksista on Henrikin jälkeläisiä. Eric kuoli Isonvihan aikana Iisalmessa noin 1721 ilmeisesti venäläisten sotilaiden tappamana.
Lukijan huomautus 2023 em. kohtaan "Ericin ja Elisabethin lapsiluku jäi yhteen poikaan". Toinen poika nimeltä Jacob merkitään myös Erikinpojaksi (oletus, ok?). - - https://www.geni.com/people/Erik/6000000010256907136.[2]VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Carin | 81 |
| Carin (Hannuksela) | 80 |
| Hans Olofinpoika | 79 |
| Josef Olofinpoika | 79 |
| N.N. | 78 |
| Olof Tyrgilsson | 79 |
| (Hourula), Olavi Törielinpoika | 79 |
| Bondstorph, Kirsten Christofferintytär | 84, 85 |
| Bonsdorff, Christopher | 84 |
| Bonstorph, Kirstin | 85 |
| Bonstorph, Petter | 84 |
| Brax, Anna Erikintytär | 85 |
| Brax, Erik Sigfridinpoika | 85 |
| Carlander, Elisabet Henrikintytär | 87 |
| Carlandra, Elisabet Henriksdotter | 87 |
| Costianus, Martin Eriksson | 88 |
| Fordell, Brita Jönsintytär | 78, 79 |
| Fordell, Jöns | 77, 78 |
| Fordell, Knut | 77 |
| Fordell, Knut Jönsson | 78 |
| Gummerus, Anna Johanintytär | 88 |
| Hannuksela, Olof Olofinpoika | 79, 80 |
| Hoffren, Elisabet Henrikintytär | 87, 88 |
| Hoffren, Johan Henrikinpoika | 87 |
| Hoffren, Petter Henrikinpoika | 87 |
| Hoffrenius, Henrik Hansinpoika | 87 |
| Hoffrenius, Johan | 86 |
| Hoffrén, Aron Henrikinpoika | 87 |
| Hoffrén, Brita Henrikintytär | 87 |
| Hoffrén, Henrik Henrikinpoika | 87 |
| Hoffrén, Jakob Henrikinpoika | 87 |
| Hourenius, Brita | 86 |
| Hourenius, Henrik Johannis | 86, 87 |
| Hourenius, Magdalena | 86 |
| Hourenius, Markus Olofinpoika | 81 |
| Hourenius, Olof | 86 |
| Hourenius, Olof Olofinpoika | 80, 81 |
| Hourenius, Per Olofinpoika | 81, 82 |
| Hourenius, Petrus | 86 |
| Houru, Carin Tyrisintytär | 83, 84 |
| Houru, Hans Perinpoika | 82, 86 |
| Houru, Henrik | 87 |
| Houru, Jakob | 86 |
| Houru, Nils Olofinpoika | 81 |
| Houru, Per | 82 |
| Houru, Tyris Perinpoika | 82, 83 |
| Hourula, Erik | 81 |
| Iskanius, Anna Johanintytär | 88 |
| Limingius, Catharina Johanintytär | 83 |
| Lithovius, Katarina Johansdotter | 83 |
| Lithovius, Magdalena Johanintytär | 86 |
| Mechelin, Anna | 88 |
| Mechelin, Elisabet | 88 |
| Mechelin, Erik Jakobinpoika | 88 |
| Mechelin, Jacob Erikinpoika | 88 |
| Mechelin, Johan Ericinpoika | 88 |
| Nousiainen, Elisabet Johanintytär | 88 |
| Nurckerus, Brita | 86 |
| Paldanius, Johan Elianpoika | 85 |
| Paldanius, Johannes | 85 |
| Portana, Prudentia | 88 |
| Porthan, Elisabet Johanintytär | 88 |
| Porthanus, Anna Johanintytär | 88 |
| Porthanus, Henrik Johaninpoika | 88 |
| Porthanus, Johan Sigfridi | 88 |
| Porthanus, Prudentia Johanintytär | 88 |
| Paikka | Taulu |
| Hailuoto | 81, 85 |
| Helsinki | 88 |
| Ii | 83, 86 |
| Iisalmi | 86, 87, 88 |
| Iisalmi mlk | 88 |
| Joroinen | 88 |
| Kajaani | 87 |
| Kristiinankaupunki | 86 |
| Kuopio | 85 |
| Kuopio msrk | 85, 87 |
| Liminka | 86 |
| Muhos | 85 |
| Oulu | 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87 |
| Pielavesi | 88 |
| Pyhäjoki | 77, 78, 79, 80, 81, 82 |
| Rautalampi | 87, 88 |
| Ruotsi, Tukholma | 77, 78, 79 |
| Saksa, Lüneburg | 84 |
| Saloinen | 79, 80, 81 |
| Sotkamo | 87, 88 |
| Uusikaarlepyy | 87 |
| Vaasa | 78, 86 |
| Viitasaari | 88 |
| 1: | Geni |
| 2: | Ulla Paretskoi/201X |
| 3: | Ulla Paretskoi/202X |
| 4: | MyHeritage /Sedergren Family Tree |
I. Lars Lithovius. Syntynyt noin 1510. Kuollut noin 1571 Littoinen. Papiksi opiskellut poika otti nimen Lithovius. Lauri (Lars) oli talonpoika Kaarinan Littoisissa. Hän ei ollut likikään varaton, koska saattoi lähettää Henrik-poikansa opintielle lukemaan papiksi. Henrik johti myöhemmin sukunimensä tästä kotikylästään. Littoisten nimi on askarruttanut sekä historian että kielen ja nimistön tutkijoita usean vuosikymmenen ajan. Parhaat nykyiset asiantuntijat pitänevät sanan Littoinen (Litois) alkuperää toistaiseksi selvittämättömänä. Nimen germaanista alkuperää kannattaa esim. asutushistorian tutkija Jouko Vahtola, joka mainitsee Littoisten niiden varsinaissuomalaisten asutusnimien joukossa, joiden hän katsoo todennäkoisesti tai mahdollisesti sisältävän germaanisen henkilönimen. Littoinen-nimityyppi keskittyy Suomen vanhimman rautakautisen (100-1150 jKr.) asutuksen alueelle. Vahtolan mukaan suomalaiset olisivat korvanneet germaanisten lainanimien lopun - nen-johtimella. Vanhoista paikannimistä on usein osoitettavissa ketju: isännimi, talonnimi, kylännimi. Kustaa Vilkuna taas on kiinnittänyt huomiota näiden nimien taivutukseen: Littoisissa. Juuri vanhimmille henkilönimi-pohjaisille asutusnimille monikossa taipuminen on ominaista, koska nimi on ehkä ilmaissut suurperheen taloa tai sukukunnan taloryhmää, jossa nimen omistajia on ollut useita. Kustaa Vilkuna pitää näitä nimiä vanhoina sukuniminä. Germaanisten kielten ja germaanisista kielistä lainautuneiden sanojen erityisasiantuntija Jorma Koivulehto on ehkä viimeksi ottanut kantaa Littoinen-nimen alkuperään. Hän esittää kielihistoriallisin perustein kritiikkiä sitä käsitystä vastaan, että Littoinen-nimen lähtökohtana olisi germaaninen henkilönimi. Historian tutkimuksen omaksuman käsityksen mukaan Littoisten kylä oli olemassa ainakin jo 1200-luvun lopulla. Pitäjän kylien keskinäistä ikäjärjestystä valaisee tuomiokirje, joka kertoo, miten Kaarinan käräjillä 1430 käsiteltiin Ravattulan, Littoisten, Kauselan, Kuralan, Paaskunnan, Nummen, Kairisten ja Karppakullan kylien yhteisen takamaan käytöstä syntynyttä riitaa. Lautakunta todisti, että tässä Ylistaron jakokunnassa Nummi ja Kairinen ovat muihin kyliin nähden alkuperäisiä kantakyliä. Lähde: "Littoinen sanoin ja kuvin": Lions Club Littoinen, Turku 1993. http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/411.html
Merkintöjä henkilöstä Aikanaan hyvin laajasti levinnyt pohjoispohjalainen pappis- ja sivistyssuku Lithovius sai 1500-luvulla nimensä Kaarinan pitäjän Littoisten kylästä. Sen jäsenissä oli 1800-luvun alkuun saakka miespuolisissa alenevissa sukupolvissa 35 pappia ja koko joukko korkeita virkamiehiä ja porvareita. Suvun naispuolisten jäsenten kautta polveutuvat myös Ahlholmin, Hourenius-Hoffrenius-Hoffrenin ja Forbuksen pappissuvut. Jos otetaan lukuun myös Lithovius-sukuisten naisten solmimat avioliitot ja niistä syntyneet jälkeläiset, sukuun kuuluneiden pappien määrä nousee satoihin. Keskiajalla oli Pohjanmaa saanut pappinsa etupäässä Lounais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Tämä linja jatkui vielä jonkin aikaa uskonpuhdistuksen jälkeenkin, kunnes omat pappissuvut alkoivat muodostua eri paikkakunnille. Lithoviusten suku on yksi tärkeimmistä tuon ajan pappissuvuista. Lithovius-suvun naisten jälkeläisiä ovat myös Cajanusten, Achreniusten, Porthanien, Franzenien, Topeliusten, Julinien, Snellmannien, Bobsdorffien ja Danielsonien kuuluisat nimet. Littoisten kylä tunnetaan jo 1200-luvulta lähtien. Asiakirjoissa vuosilta 1558-1571 mainitaan Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarin talon lampuotina Littoisista kotoisin oleva Lauri, joka oli todennäköisesti Lithovius-suvun kantaisä. Lauri eli Lars Lithovius syntyi Kaarinassa vuonna 1500 ja kuoli samassa paikassa noin vuonna 1571. Hän avioitui Pietarsaaresta syntyisin olevan Anna Henrikintyttären kanssa. Hänen poikansa Mikko Laurinpoika oli lampuotina 1571 - 1593 ja oli vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Kaarinan varakkain talonpoika (3 - 4 härkää, 9 - 12 lehmää, tina- ja kupariastioita ym.). Hänen veljensä olisi sitten Henrik Laurinpoika Lithovius. Pyhän Annan alttarin perustaja oli piispa Benedict, ja alttari sai lahjoituksia ainakin 1422 alkaen. 1438 Uppsalan tuomiorovasti Matias Olavinpoika myi sille talonsa Littoisista 100 markalla ja lisäksi sillä ehdolla, että "joka viikko pidetään alttarilla messu Jumalalle ja Pyhälle Annalle kunniaksi ja vanhemmilleni levoksi ja armoksi". 1545 talo joutui kruunulle ja annettiin 1576 lainan pantiksi Klaus Åkenpoika Tottille.(MJ) ? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166125.[1] –Puoliso Anna Henrikintytär. Littoisten kylä tunnetaan jo 1200-luvulta lähtien. Asiakirjoissa vuosilta 1558-1571 mainitaan Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarin talon lampuotina Littoisista kotoisin oleva Lauri, joka oli todennäköisesti Lithovius-suvun kantaisä. Lauri eli Lars Lithovius syntyi Kaarinassa vuonna 1500 ja kuoli samassa paikassa noin vuonna 1571. Hän avioitui Pietarsaaresta syntyisin olevan Anna Henrikintyttären kanssa. Hänen poikansa Mikko Laurinpoika oli lampuotina 1571 - 1593 ja oli vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Kaarinan varakkain talonpoika (3 - 4 härkää, 9 - 12 lehmää, tina- ja kupariastioita ym.). Hänen veljensä olisi sitten Henrik Laurinpoika Lithovius. Pyhän Annan alttarin perustaja oli piispa Benedict, ja alttari sai lahjoituksia ainakin 1422 alkaen. 1438 Uppsalan tuomiorovasti Matias Olavinpoika myi sille talonsa Littoisista 100 markalla ja lisäksi sillä ehdolla, että "joka viikko pidetään alttarilla messu Jumalalle ja Pyhälle Annalle kunniaksi ja vanhemmilleni levoksi ja armoksi". 1545 talo joutui kruunulle ja annettiin 1576 lainan pantiksi Klaus Åkenpoika Tottille.(MJ).[1]II LapsetII. Henricus Laurentii Lithovius. Henrik Larsinpoika Limingius. Syntynyt noin 1535 Littoinen. Kuollut noin 1615 Liminka. Ammatti Limingan kirkkoherra. Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto." Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Henrik-Lithovius/5468379126870043421. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1480 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152796/lithoviu.pdf?sequence=1 http://suomensukututkimusseura.blogspot.fi/2015/12/sukututkijan-joulukalenteri-23122015.html?spref=fb Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. k. 1615 Liminka. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615. Puoliso 1:o tuntematon; 2:o Katarina Sursill, Östen Ericssonin tytär, joka ennen oli ollut naimisissa 1:o Lauri nimisen talonpojan kanssa, 2:o vouti (Kaarle IX:n aikana) Matias Eerikinpojan kanssa. 2:o puoliso Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Lapsia Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Rovasti. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku. Isä: Lars s. Kaarina, Littoinen. Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä. Kronikka kertoo Lithoviusten taustasta ruotsiksi näin: Henricus Laurentii Lithovius födder i Finland, en Bondes Son, som bodde en mijl Södostran ifrån Åbo stad, wid ett Träsk, h(vli)ket kallas Lithus Järfwi, och gården äfwen deras Lithus gården i inde Lithovius dictus, blef Past. och Prop. i Limingo 1583 war Past. och Prop. i 32 åhr obiit 1615. Stamfader till Lithovianiska Prest. Familien. Hans hustru (vid pag 9.1.1.) Catharina Östen Erickssons Sursillerskan (dr) h(vil)ken warar fougde i Uhmo, dr och hade 7 döttrar, deraf kallas 7 systrars Slächt Register (lisäys sivussa: stamfader). Prästen Henrik Larsson Lithovius. Född: 1537 S:t Karins, Littois 1) .Död: 1615 Limingo 2) nr 2343 och 5956 Kyrkoherde i Limingo socken 1575-1615. Blev högst 78 år. Far: bonden Lars (1500 - ) Noteringar Henrik var son till en landbonde från Littois by i S:t Karins socken. Han tog sitt efternamn av byns namn. Han var kyrkoherde i Limingo 1583. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Extra präst. Dog 1615. Maka 1:a okänd; 2:a Catharina Sursill, Umeå fogden Östen Sursills dotter, som tidigare varit gift med 1:a bonden Lars, 2:a med fogden (på Karl IX tid) Matias Eriksson. 2:a makan Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Barn Johan, Josef, Christier, Brita, Karl. Limingo sockens kyrkoherde 1575-1614. Prost. Sahlos sockens kyrkoherde, utnämnd av Erik XIV. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Skrev om ödeläggelserna under kriget 1585-88, då ryssarna dödade över 1000 personer i Uleåborgs trakten. Henriks 1:a maka (Johans och Josefs mor) okänd. Av honom härstammar även släkterna Alholm och Hoffrén samt den kvinnliga grenen för släkten Topelius. Med Catharina Sursill följande barn: Christian Lars Lithovius, Brita Lithovius, Karl Lithovius källa: wc.rootsweb.ancestry.com/ (övesatt) Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto." Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. G. S. n. 2343, 3. sukupolvea Henrik oli Catharina Östenintytär Sursillin 3. puoliso ja leski mennessään Catharinan kanssa naimisiin. Henrik oli kotoisin Kaarinan Littoisista. Limingan kirkkoherra vuodesta 1583. Rovasti. Henricus Laurentii Birth (n. 1550) - (ennen) Henrik Laurinpoika LithoviusIII. Johannes Henrici Limingius. Johan Henrikinpoika Lithovius. Syntynyt noin 1570 Liminka. Kuollut noin 1634 Ii. Ammatti kirkkoherra. Limingan kappalaiseksi 1593, Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.9.1610, Iin kirkkoherra 1620. Geni: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1484
Oulun ensimmäinen kirkkoherra ja Iin kirkkoherra. Information on the death year (1634) is based on Genealogia Sursilliana's 1971 edition. Vicar Johan Lithovius (Limingius or Corvinius) died 1634. He was chaplain in Limingo 1593, when he puted his name to the resolution of the meeting in Uppsala. He was the earlest vicar i Uleåborg 28 sep 1610. He was vicar in Ijo 1620. He married Kristina Östensdotter Sursill. Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) s. Liminka 1570, k. Ii 1634. Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, samana vuonna jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen jolla hyväksyttin Augsburgin uskontunnustus, ja saatettiin luterilaisuus kirkon opin perustaksi. Hän toimi Oulun kappalaisena vuodesta 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra vuodesta 1612 aina 1621 saakka. Johanin tehtäviä ensimmäisenä kirkkoherrana oli järjestää Oulun seurakunta ja papiston palkkaus. Johan pääsi vuonna 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien tavoin. Palkka oli melko pieni, Kaarle IX määräyksestä Pohjanmaan kirkkoherroille maksettiin palkkana 70 tynnyriä viljaa, mutta kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johan sai 16 tynnyriä viljaa palkan päälle sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Johanista tuli Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella. Johan Lithovius käytti myös sukunimiä Corvinus ja Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar. Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Omisti Sangin tilan Oulujoella. Matti Strang http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM.[1] Isä Taulu 90. –Puoliso Kristiina Östenintytär Sursill. Christina Östensdotter Sursill. Syntynyt Västerbotten, marraskuu 1576 Ruotsi, Umeå. Kuollut noin 1632 Ii. Geni: Mt J1c7a Kristina Östenintytär Sursill s. Uumaja, Ruotsi noin 1567, k. Ii 1632 Puoliso: Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) s. Liminka 1570, k. Ii 1634. Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, XIV Lapsia: Henrik Johanpoika Limingius, Alholm, (Corvinus) k. 1650. Iin Kappalainen 1628, kirkkoherra 1634. Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638. Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui.[1]IV LapsetIV. Dorde Johanintytär Lithovius. Dordi Johanneksentytär Limingius. Dorde Paldanius. Syntynyt 1608 Ii. Kuollut 1667 Paltamo.[2] Isä Taulu 91. –Puoliso Samuel Thomasinpoika Paldanius. Syntynyt noin 1596 Hailuoto. Kuollut 1651 Paltamo. Ammatti kirkkoherra. Paltamon toinen kappalainen 1641-44 ja kirkkoherra 1644-51. Paltamon seurakuntaan kuului tällöin melkein koko Kainuu, mm. Kajaani, Suomussalmi ym. Kirkko oli Oulujärven rannalla Kirkkoniemessä. Paltamon kirkonkylässä syntyi riita kalastusoikeuksista. Eräs talonpoika valitti kirkkoherran ajaneen heidät pois. Talonpoikien aloitteesta kalavedet jaettiin 1649 viiteen osaan, joiden nautinta vaihteli vuosittain.
GENI: "Samuel Thomae Paldanius, jolle muutamain arvelujen mukaan sukunimi ensin muodostettiin Paldamon nimestä, jossa pit:ssä oli kappal. 1641-1644, sitt. kkha. K. 1651. Puoliso Dorde (Limingia), Iin kkhan Johan Lithovius'en ja Kristina Östenintyt. Sursill'in tytär, jolla ennen ollut miehenä eräs Zakris ja joka 3:o naitiin Bartholdus Mangelius'elle (k. Iisalmen kkhana)." Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Sukukirja - Suomen aatelittomia sukuja, II osa, toim. Axl Bergholm, Otava näköispainos 1984 https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1909 Paldanius, Samuel Thomae (noin 1604–1651) Samuel Tomasson. S ehkä Hailuoto ennen 1604. V Hailuodon kirkkoherra Thomas Laurentii ja N.N. (Axel Bergholm 1898). Paltamon kappalainen noin 1641, kirkkoherra 1644. K Paltamo 1651. P Dorotea (Dorde) Johansdotter Limingia (Corvina, Lithovia) hänen 2. avioliitossaan, PV Iin kirkkoherra Johannes Henrici Lithovius ja Kristina Östensdotter Sursill . Dorotea Limingian P1 Zachris N.N.; P3 Paltamon kappalainen, myöhemmin Iisalmen kirkkoherra Bartholdus Sigfridi Mangelius, K Iisalmi 1664. Julkaistu 19.1.2011.[2]V Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna Henrikintytär | 89 |
| Ahlholm, Henrik Johaninpoika | 91 |
| Corvinus, Lars Johansson | 91 |
| Corvinus, Lauri Johaninpoika | 91 |
| Frobus, Brita | 90 |
| Houru, Hans Perinpoika | 91 |
| Houru, Tyris Perinpoika | 91 |
| Limingius, Anna Johanintytär | 91 |
| Limingius, Brita Johanintytär | 91 |
| Limingius, Catharina Johanintytär | 91 |
| Limingius, Dordi Johanneksentytär | 92 |
| Limingius, Henrik | 91 |
| Limingius, Henrik Larsinpoika | 90 |
| Limingius, Jacob Johansson | 91 |
| Limingius, Johannes Henrici | 90, 91 |
| Limingius, Josef | 90 |
| Lithovius, Anna | 91 |
| Lithovius, Brita | 90 |
| Lithovius, Christian | 90 |
| Lithovius, Dorde Johanintytär | 91, 92 |
| Lithovius, Henricus Laurentii | 89, 90 |
| Lithovius, Jaakko Johaninpoika | 91 |
| Lithovius, Johan Henrikinpoika | 91 |
| Lithovius, Katarina Johansdotter | 91 |
| Lithovius, Lars | 89 |
| Lithovius, Magdalena Johanintytär | 91 |
| Paldanius, Dorde | 92 |
| Paldanius, Kristina | 92 |
| Paldanius, Samuel Thomasinpoika | 92 |
| Paldanius, Zacharias | 92 |
| Sursill, Catharina Östenintytär | 90 |
| Sursill, Christina Östensdotter | 91 |
| Sursill, Kristiina Östenintytär | 91 |
| Walstenius, Anna | 91 |
| Paikka | Taulu |
| Hailuoto | 92 |
| Ii | 90, 91, 92 |
| Iisalmi | 92 |
| Liminka | 89, 90, 91 |
| Littoinen | 89, 90 |
| Loimaa | 91 |
| Oulu | 91 |
| Paltamo | 91, 92 |
| Pyhäjoki | 91 |
| Ruotsi, Umeå | 91 |
| Ruotsi, Västerbotten Umeå | 90 |
| 1: | Geni |
| 2: | Ulla Paretskoi/201X |
I. Erik Ångermann-Sursill. Syntynyt Teg 1480 Ruotsi, Umeå. Kuollut Teg 1548 Ruotsi, Umeå. Ammatti talollinen, lautamies. https://www.geni.com/people/Erik-%C3%85ngerman/4214300184020064927
Tutkija Tiina Miettinen 2021: "Sursillit asuivat 1500-luvulla Ruotsin Länsipohjassa Tegin kylässä, joka nykyisin on osa Uumajan kaupunkia. Sursillit, tai tarkemmin sanoen Ångermanit, olivat talonpoikia, mutta eivät asiakirjojen mukaan kuuluneet seudun vauraimpaan talonpoikaiseliittiin, jonka piiristä noustiin voudin kaltaiseksi korkeaksi virkamieheksi. Tiina Miettinen löysi Länsipohjan voudintileistä syyn väärinkäsitykseen. Kyse on nimisekaannuksesta, jonka varhaiset sukututkijat olivat tehneet. Voutina oli ollut uumajalainen Östen Nilsinpoika, ei Östen Erikinpoika. Useat suvun jäsenet ovat toimineet lyhyitä pätkiä käräjillä maallikkotuomareina eli lautamiehinä. Myös Östen. Östen esiintyi oikeusasiakirjoissa myös ikävässä valossa. Hänet tuomittiin käräjillä kahdesti sakkoihin väkivaltaisuuden takia. Mustelman aiheuttamisesta tuli kuuden markan sakot, verinaarmusta viiden. Saattaa olla, että Suomeen siirtyneen suvun kantaisä oli kiivas luonteeltaan. Veroluetteloista selviää, että Sursill-Ångermanin perhe sai elantonsa muun muassa karjasta. Östenillä oli parhaimmillaan yhdeksän lehmää. Lisäksi suku viljeli maata, metsästi turkiseläimiä ja poltti tervaa. Tämä tieto auttaa ymmärtämään sitä, miksi Sursillin tyttäret ylipäätään muuttivat Suomeen. Keskiluokkaisten ruotsalaistyttärien oli mahdollista tehdä hyvät naimakaupat Pohjanmaalla. Tarina hapansilakan (sursill) myynnistä armeijalle ei ole totta. Sursill-nimi ilmestyy asiakirjoihin 1600-luvulla Suomessa. Miettinen arvelee nimen syntyhistoriasta seuraavaa: Kolmen Suomeen muuttaneen Sursill-naisen miespuoliset sukulaiset todella pyörittivät suurta silakkabisnestä papinvirkojensa ohella Pietarsaaressa 1580-luvulla. He toimittivat muun muassa 80 tynnyriä silakkaa kuninkaanlinnaan Tukholmaan. Ehkä se poiki bisnestä pyörittäville myös liikanimen. Miettinen arvelee, että Sursill-nimi levisi sukututkijoiden keskuuteen 1660-luvulla sukua selvittäneen Turun piispa Johannes Terseruksen tekemien merkintöjen kautta. ”Missään tapauksessa Sursill-nimi ei ollut koskaan säännöllisessä käytössä, kuten sukututkimukset antavat olettaa.” " -------- Erik Ångerman-Sursill oli varakas talollinen (Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, ylhäinen,) ja lau-tamies, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erikin kotiseudulla Ångermanlannissa hapansilakka oli suurta herkkua, mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty. Maakunnan nimeä käytettiin monasti sukunimen tapaan (Ångerman). Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin. Vaikka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi. Tilalla esiintyy hänen poikansa Östen Eriksson. Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla. Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan vuoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia. Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saa-neet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa.[1] –Puoliso Dordi Sursill.[1]II LapsetII. Östen Erikinpoika Sursill. Syntynyt noin 1530 Ruotsi, Umeå. Kuollut ennen 1580 Ruotsi, Umeå. Ammatti talollinen. Isäntä Uumaja Tegin kylässä. Lähteen "Tasavallan juuret, Tiina Miettinen, Suomen Sukututkimusseura 2017" (K.J.Ståhlberg/s.42) mukaan hän ei ollut koskaan vouti eikä ole mainintaa "valtiopäivämies".
Östen Erikinpoika Sursill oli talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä n.1553-1580. Hän oli valtiopäivämies, edustajana vuonna 1571 valtiopäivillä. Östenillä oli kuusi tytärtä ja yksi poika. Lisäksi hänellä oli avioton poika. Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Lapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill ottti luokseen myös tämän Östen -veljensä lapsia.[1] Isä Taulu 93. –Puoliso 1554 Magdalena Eriksdotter. Malin Eriksdotter. Syntynyt 1535 Ruotsi, Umeå. Kuollut jälkeen 1580 Ruotsi.[1]III LapsetIII. Catharina Östenintytär Sursill. Syntynyt noin 1562 Ruotsi, Västerbotten Umeå. Kuollut jälkeen 1614 Liminka. https://www.geni.com/people/Katariina-Sursill/6000000000649635023
1500- ja 1600-lukujen taitteessa elänyttä Katarinaa eli Karin Östenintytärtä ei löydy nimeltä oman aikansa lähteistä. Hänet mainitaan ainoastaan kerran nimityksellä 'efterlefverska' (jälkeen jäänyt leski) asiakirjassa, joka koskee perheen asumaa tilaa Limingassa vuonna 1619. Asiakirjassa mainitaan myös poika Josef. Toisin sanoen täydellinen varmuus Henrik Lithoviuksen vaimon nimestä jää aikalaislähteistä saamatta. (Tiina Miettinen: Sursill-suvun alkupolvet Uumajassa ja Pohjanmaalla. Genos 1/2017, s. 11-12). http://www.sursill.net/easC_10.htm#proband Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa 1. pso tunnettiin nimellä Lauri Siniluoto. Hänelle on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Katariina jäi leskeksi ennen vuotta 1580. Tästä avioliitosta on syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius. 2. pso oli ilmeisesti Matti Laurinp Granbergoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Saloisten vouti 3. pso oli Henrik Lithovius. Henrik Laurinpoika Lithovius (Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären, joka kuoli n. 1632.) Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Lapsia Laurin kanssa: 1) Anna (3301) 2) Hannu, k. 1645 Oulu. Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä Lapsia Matin kanssa: 3) Dorothea 4) Brita (5319), s. 1580. k. 1662 Oulu, Yrjö Lytterin puoliso 5) Lauri, s. 1582 Saloinen, k. 1637. Limingan kappalainen, Lohtajan kirkkoherra. Lapsia Henrikin kanssa: 6) Christiern (5842), Limingan kappalainen 7) Brita 8) Karl Katarina married Matti Laurinpoika Granberg n. 1580 in Saloinen. Katarina next married Henrik Laurinpoika Lithovius, son of Lauri Lithovius. (Henrik Laurinpoika Lithovius was born n. 1550 in Kaarinan Littoinen and died in 1615 in Liminka.) Katarina married Lauri n. 1570 in Saloinen. (Lauri died n. 1579.) http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/382.html - - - - - - - - - - - - - G. S. n. 2343, 3. sukupolvea. Catharina oli ensimmäistä Suomessa asuvaa Sursillien sukupolvea. Oli elossa vielä 1614. Asuinpaikoksi mainitaan Saloinen ja Liminka. Puolisot: 1.) Lauri-niminen talollinen, jonka asuinpaikka mahdollisesti oli Saloinen; 2.) Mathias Erikinpoika, joka saattoi olla lähtöisin Uumajasta. Vouti, ehkä myös talollinen Saloisissa; nimeltä tuntemattoman leski; 3.) Henrik Lithovius; kotoisin Kaarinan Littoisista. Limingan kirkkoherra 1583. Rovasti. Kuoli 1615, Isä oli Lauri-niminen talollinen Kaarina Littoisista." - - - - - - - - - - - - - Har också varit gift med Mathias Ericsson Granberg som redovisas på annan plats i släktkrönikan. Hennes syster Magdalena Östensdotter redovisas också på annan plats. - - - - - - - - - - - - - http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T22.[2] Isä Taulu 94. –Puoliso 1:o noin 1570 Lars Henrikinpoika Sinius-Siniluoto. Syntynyt 1556 Saloinen. Kuollut noin 1579 Saloinen. Ammatti isäntä. Siniluodon isäntä. Suku on lähtöisin Oulun läänin Saloisten pitäjän Siniluodon talosta, jossa isäntänä oli 1500-luvulla Lauri niminen talollinen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Lauri-Siniluoto/6000000001702418231.[1] –Puoliso 2:o Saloinen Mathias Larsinpoika Granberg Kataja. Syntynyt 1550 Ruotsi, Umeå. Kuollut jälkeen 1614 Saloinen. Ammatti vouti. Oli ehkä myös talollinen Saloisissa.[3] –Puoliso 3:o 1574 Henricus Laurentii Lithovius. Henrik Larsinpoika Limingius. Syntynyt noin 1535 Littoinen. Kuollut noin 1615 Liminka. Ammatti Limingan kirkkoherra. Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto." Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Henrik-Lithovius/5468379126870043421. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1480 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152796/lithoviu.pdf?sequence=1 http://suomensukututkimusseura.blogspot.fi/2015/12/sukututkijan-joulukalenteri-23122015.html?spref=fb Lithovius, Henrik Laurinpoika s. n. 1550 (ennen) Kaarina Littoisten kylä. k. 1615 Liminka. Kirkkoherra, Liminka n. 1575 - 1615, provasti; rovasti. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Provastina kuoli 1615. Puoliso 1:o tuntematon; 2:o Katarina Sursill, Östen Ericssonin tytär, joka ennen oli ollut naimisissa 1:o Lauri nimisen talonpojan kanssa, 2:o vouti (Kaarle IX:n aikana) Matias Eerikinpojan kanssa. 2:o puoliso Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Lapsia Johan, Josef, Christiern, Brita, Karl. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Rovasti. Salon kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku. Isä: Lars s. Kaarina, Littoinen. Bond från Littois by S:t Carins socken, tilallinen Littoisten kylässä. Kronikka kertoo Lithoviusten taustasta ruotsiksi näin: Henricus Laurentii Lithovius födder i Finland, en Bondes Son, som bodde en mijl Södostran ifrån Åbo stad, wid ett Träsk, h(vli)ket kallas Lithus Järfwi, och gården äfwen deras Lithus gården i inde Lithovius dictus, blef Past. och Prop. i Limingo 1583 war Past. och Prop. i 32 åhr obiit 1615. Stamfader till Lithovianiska Prest. Familien. Hans hustru (vid pag 9.1.1.) Catharina Östen Erickssons Sursillerskan (dr) h(vil)ken warar fougde i Uhmo, dr och hade 7 döttrar, deraf kallas 7 systrars Slächt Register (lisäys sivussa: stamfader). Prästen Henrik Larsson Lithovius. Född: 1537 S:t Karins, Littois 1) .Död: 1615 Limingo 2) nr 2343 och 5956 Kyrkoherde i Limingo socken 1575-1615. Blev högst 78 år. Far: bonden Lars (1500 - ) Noteringar Henrik var son till en landbonde från Littois by i S:t Karins socken. Han tog sitt efternamn av byns namn. Han var kyrkoherde i Limingo 1583. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Extra präst. Dog 1615. Maka 1:a okänd; 2:a Catharina Sursill, Umeå fogden Östen Sursills dotter, som tidigare varit gift med 1:a bonden Lars, 2:a med fogden (på Karl IX tid) Matias Eriksson. 2:a makan Catharina Östensdotter Sursill. (Henricus Laurentii Swart). Barn Johan, Josef, Christier, Brita, Karl. Limingo sockens kyrkoherde 1575-1614. Prost. Sahlos sockens kyrkoherde, utnämnd av Erik XIV. Underskrev Uppsala mötes beslut 1593. Skrev om ödeläggelserna under kriget 1585-88, då ryssarna dödade över 1000 personer i Uleåborgs trakten. Henriks 1:a maka (Johans och Josefs mor) okänd. Av honom härstammar även släkterna Alholm och Hoffrén samt den kvinnliga grenen för släkten Topelius. Med Catharina Sursill följande barn: Christian Lars Lithovius, Brita Lithovius, Karl Lithovius källa: wc.rootsweb.ancestry.com/ (övesatt) Lea Holma: "s. ennen 1550 Kaarinan Littoisten kylässä lampuodin poikana, Limingan kirkkoherra 1583, rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 1593, kuollut 1615. 1. puoliso tuntematon, 2. puoliso Katarina Östenintytär Sursill. Katarinan kolmas avioliitto." Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Hän allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla. Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien. Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä. Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. G. S. n. 2343, 3. sukupolvea Henrik oli Catharina Östenintytär Sursillin 3. puoliso ja leski mennessään Catharinan kanssa naimisiin. Henrik oli kotoisin Kaarinan Littoisista. Limingan kirkkoherra vuodesta 1583. Rovasti. Henricus Laurentii Birth (n. 1550) - (ennen) Henrik Laurinpoika LithoviusIII. Magdalena Östenintytär Sursill. Magdalena Arctophilacius. Syntynyt 1566 Ruotsi, Västerbotten Umeå. Kuollut 1650 Kalajoki. Isä Taulu 94. –Puoliso Petrus Arctophilacius. Syntynyt Lohtaja. Kuollut 1689 Kalajoki. Ammatti Kalajoen kirkkoherra, valtiopäivämies.
IV LapsetII. Carl Ericinpoika Sursill. Syntynyt Umeå 1534 Ruotsi. Kuollut 1618 Kokkola. Ammatti kirkkoherra. Kokkolan kirkkoherra.[1] Isä Taulu 93. –Puoliso Anna Sursill. Syntynyt 1543 Ruotsi, Tukholma.
III LapsetIII. Elisabet Carlintytär Sursill. Syntynyt 1574. Kuollut jälkeen 1635.[1] Isä Taulu 97. –Puoliso Cnut Henrikinpoika Witting. Syntynyt noin 1575. Kuollut jälkeen 1633. Ammatti pormestari. Kokkolan pormestari.[1]
IV Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna Hansintytär | 95 |
| Dorde Mathiaksentytär | 95 |
| Ingeborg Mårtensdotter | 95 |
| Magdalena Eriksdotter | 94 |
| Malin Eriksdotter | 94 |
| Arctophilacius, Magdalena | 96 |
| Arctophilacius, Margaretha | 96 |
| Arctophilacius, Petrus | 96 |
| Granberg, Brita Mathiaksentytär | 95 |
| Granberg, Lars Mathiaksenpoika | 95 |
| Granberg Kataja, Mathias Larsinpoika | 95 |
| Kataja Enqvist, Brita Mathiaksentytär | 95 |
| Limingius, Anna | 95 |
| Limingius, Henrik Larsinpoika | 95 |
| Limingius, Johannes Henrici | 94 |
| Limingius, Josef Henrikinpoika | 95 |
| Lithovius, Henricus Laurentii | 95 |
| Pictorius, Johan | 96 |
| Rothenius, Gabriel Ljungonpoika | 98 |
| Sinius, Anna Larsintytär | 95 |
| Sinius, Hans Larsinpoika | 95 |
| Sinius-Siniluoto, Lars Henrikinpoika | 95 |
| Sursill, Anna | 97 |
| Sursill, Anna Östenintytär | 94 |
| Sursill, Brita Östenintytär | 94 |
| Sursill, Carl Ericinpoika | 93, 97 |
| Sursill, Catharina Erikintytär | 93 |
| Sursill, Catharina Östenintytär | 94, 95 |
| Sursill, Christina Östensdotter | 94 |
| Sursill, Dordi | 93 |
| Sursill, Elisabet Carlintytär | 97, 98 |
| Sursill, Erik Östeninpoika | 94 |
| Sursill, Hans Östeninpoika | 94 |
| Sursill, Kristiina Östenintytär | 94 |
| Sursill, Magdalena Erikintytär | 93 |
| Sursill, Magdalena Östenintytär | 94, 96 |
| Sursill, Margareta Östenintytär | 94 |
| Sursill, Margaretha Erikintytär | 93 |
| Sursill, Östen Erikinpoika | 93, 94 |
| Sursill, Östen Östeninpoika | 94 |
| Tysk, Margareta | 94 |
| Westzynthius, Catharina Erikintytär | 93 |
| Witting, Cnut Henrikinpoika | 98 |
| Witting, Elsa Knutintytär | 98 |
| Ångermann-Sursill, Erik | 93 |
| Paikka | Taulu |
| Ii | 94 |
| Kalajoki | 93, 94, 96 |
| Kemi | 96 |
| Kokkola | 93, 94, 97 |
| Laihia | 94 |
| Liminka | 94, 95 |
| Littoinen | 95 |
| Lohtaja | 95, 96 |
| Oulu | 95 |
| Ruotsi | 93, 94, 97 |
| Ruotsi, Tukholma | 97 |
| Ruotsi, Umeå | 93, 94, 95 |
| Ruotsi, Västerbotten Umeå | 94, 95, 96 |
| Saloinen | 95 |
| Suomi | 93 |
| Turku | 96 |
| 1: | Ulla Paretskoi/201X |
| 2: | Geni |
| 3: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Mårten Rynkö. Onkijoki. Syntynyt noin 1480 Loimaa. Kuollut Rynkö Onkijoki Loimaa. Ammatti isäntä, lautamies. Loimaan Onkijoen Ryngön isäntä 1540-56, lautamies. Mainitaan Asutuksen yleisluettelossa.
https://www.geni.com/people/M%C3%A5rten-Onkijoki-Rynk%C3%B6/6000000032051815383.[1]II LapsetII. Nils Mårtensson Rynkö. Nikolai Mårteninpoika Rynkö. Syntynyt Rynkö Onkijoki noin 1510 Loimaa. Kuollut Rynkö Onkijoki noin 1586 Loimaa. Ammatti isäntä, lautamies. Onkijoen Ryngön isäntä 1558-86.
https://www.geni.com/people/Nils-Rynk%C3%B6/6000000032052733050 Paljon viittauksia oikeudenkäyntien pöytäkirjoihin.[1] Isä Taulu 99.III LapsetIII. Matthias Nicolai Ryngen. Syntynyt Rynkö Onkijoki välillä 1530 ja 1554 Loimaa. Kuollut tammikuu, Ryönölä Tiipilä 1614 Marttila. Matthias Nicolai Rynkö on kotoisin todennäköisesti Onkijoen Ryngöltä. (Toropainen, Genos 1/2012.) Liedon Ankan tiedoissa Rynkö mainitaan vasta 1700-luvun loppupuolella. (Esa Hiltunen, Liedon historia.) Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Matthias Nicolai Martinan Pitäjäsä.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Pappissäädyn valtiopäivämies, allekirjoitti (”Matthias i Nyby”, ”Mathias Nicolai”) uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594; osallistui myös Linköpingin valtiopäiville kevättalvella 1600. Omisti Marttilassa Tiipilän Ryönölän tilan vuodesta 1603.[1] Isä Taulu 100.
IV LapsetIV. Margareta Mattsdotter Rynkö. Syntynyt 1569. Kuollut Marttila. Vanhemmat: mahdollisesti Marttilan kirkkoherra Matthias Nicolai Rynkö.
Puoliso 1: Simon Sigfridi Marttila s. 158 k.1625 Marttilan kappalainen 1609-1625 , talollinen Marttila Juutila Judius 1609 - 1625. Puoliso 2: Marttilan kirkkoherra Jacobus Johannis, K 1633 Marttila. Kirkkoherra 1632-1633. Puoliso 3: 1634 Marttilan kirkkoherra Henricus Georgii, K 1646 Marttila. Kirkkoherra 1634-1646.[2] Isä Taulu 101. –Puoliso Simon Sigfridi Judius. Syntynyt Judius Vähätalo Juutila ennen 1570 Marttila. Kuollut Judius Vähätalo Juutila 1625 Marttila. Ammatti kappalainen. P (puoliso) Margareta Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan (Margareta Mattsdotterilla oli 2. ja 3. puoliso). Marttilan kappalainen ainakin jo 1609. Omisti Marttilan Juutilan Juutista erotetun Judiuksen tilan vuodesta 1609.[2]V LapsetV. Brita Simontytär Judius. Brita Judia. Syntynyt noin 1606 Lohtaja . Kuollut 1672 Paltamo. Ammatti kirkkoherran vaimo.[3] Äiti Taulu 102. –Puoliso Henrik Simonpoika Carlander. Henricus Simonis Carlander. Syntynyt 1604 Ii. Kuollut 1650 Ii. Ammatti kirkkoherra. Kalajoen kappalainen 1644-1647. Iin kirkkoherra 1648. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=380
Carlander vaihtoi Kalajoen kappalaiseksi tullessaan maatiloja Kemin kirkkoherraksi siirtyneen edeltäjänsä Gabriel Petri Calamniuksen kanssa. https://www.geni.com/people/Henrik-Carlander/6000000005221735764[2].[3]VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Carlander, Elisabet Henrikintytär | 103 |
| Carlander, Henricus Simonis | 103 |
| Carlander, Henrik Simonpoika | 103 |
| Carlander, Johan Henrikinpoika | 103 |
| Carlander, Margareta Henrikintytär | 103 |
| Carlandra, Elisabet Henriksdotter | 103 |
| Hourenius, Henrik Johannis | 103 |
| Judia, Brita | 103 |
| Judius, Brita Simontytär | 102, 103 |
| Judius, Simon Sigfridi | 102 |
| Onkijoki, Mårten | 99 |
| Ryngen, Matthias Nicolai | 100, 101 |
| Rynkö, Margareta Mattsdotter | 101, 102 |
| Rynkö, Mårten | 99 |
| Rynkö, Nikolai Mårteninpoika | 100 |
| Rynkö, Nils Mårtensson | 99, 100 |
| Paikka | Taulu |
| Ii | 103 |
| Iisalmi | 103 |
| Lohtaja | 103 |
| Lohtaja | 102, 103 |
| Loimaa | 99, 100, 101 |
| Marttila | 100, 101, 102 |
| Oulu | 103 |
| Paltamo | 102, 103 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
| 2: | Geni |
| 3: | Ulla Paretskoi/201X |
I. Lars Halttunen. Haltuin. Syntynyt 1736. Kuollut Wuolingo 19 / 1799 Mikkeli.[1] –Puoliso Lena Marckanen. Markkanen. Helena Långström. Syntynyt 1742. Kuollut Wuolingo 19 / 1802 Mikkeli.[1]
II LapsetII. Maria Laurintytär Halttunen. Maria Larssdotter Haltuin. Syntynyt Wuolingo 20.01.1773 Mikkeli. Kuollut Kyrkoby 1 Hauska 02.07.1835 Mikkeli.[1] Isä Taulu 104. –Puoliso Mikko Mikonpoika Pylkkänen. Michel Michelsson Pylkäin. Syntynyt 1779.[1]
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Halttunen, Lars | 104 |
| Halttunen, Maria Laurintytär | 104, 105 |
| Haltuin, Lars | 104 |
| Haltuin, Maria Larssdotter | 105 |
| Långström, Helena | 104 |
| Marckanen, Lena | 104 |
| Markkanen, Lena | 104 |
| Procopé, Israel Mårteninpoika | 105 |
| Pylkkänen, Maria Margareta | 105 |
| Pylkkänen, Mikko Mikonpoika | 105 |
| Pylkäin, Michel Michelsson | 105 |
| Paikka | Taulu |
| Helsinki | 105 |
| Mikkeli | 104, 105 |
| Mikkeli msrk | 105 |
| 1: | Geni |
I. Jöran Kaipiainen.[1] –Puoliso Helga Manninen.[1]
II LapsetII. Jöran Jöraninpoika Kaipiainen. Syntynyt Haapataipale 09.04.1756 Mikkeli. Kuollut Haapataipale 2 / 11.04.1828 Mikkeli. Ammatti talollinen, leski.[1] Isä Taulu 106. –Puoliso Magdalena Manninen.[1]
III LapsetIII. Liisa Jöranintytär Kaipiainen. Syntynyt Haapataipale 2 / 30.09.1793 Mikkeli.[1] Isä Taulu 107. –Puoliso Mårten Inkinen. Ingeroin. Syntynyt 1789. Ammatti renki, vävy. ONKO SAMA HENKILÖ??? sold Mårten Ingberg s 1749, Puumalan kompanja ruotu 5 ajalla 31.12.1769-26.5.1790 Puumalan seurakunnan arkisto - I Ab:1 Lastenkirja 1760-1826, jakso 20, sivu 30-31: Hurissalo 3 ja 4 ja Hylkylä By; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5977840467&aineistoId=1225702513 poika synt. 24.6.1789 Mårten99 Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/M%C3%A5rten-Inkinen-eller-Ingeroin/6000000193044749823.[1]
IV LapsetIV. Josef Mårteninpoika Inkinen. Josef Ingeroin. Syntynyt Haapataipale 2 Kaipain 10.02.1818 Mikkeli. Ammatti torppari, itsellinen.[1] Äiti Taulu 108. –Puoliso Anna Sofia Matintytär Tistel. Syntynyt Sairila 19.06.1824 Mikkeli.[1]
V LapsetV. Vilhelm Josefinpoika Inkinen. Syntynyt Moisio 28.09.1849 Mikkeli.[1] Isä Taulu 109. –Puoliso 13.10.1878 Mikkeli Iida Henrikintytär Parkkinen. Syntynyt Kuusaa 13.08.1857 Haapajärvi. Ammatti piika.[1]
VI LapsetVI. Kaarlo Johan Inkinen. Syntynyt 19.06.1881 Mikkeli. Ammatti työmies, maalari. Avioituminen: Mikkelin tuomiokirkkosrk vihityt 1892-1907 (MKO229-230 I Eb:2) Sivu 82 1903, SSHY http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27866&pnum=26.[1] Isä Taulu 110. –Puoliso 01.11.1903 Mikkeli tsrk Aada Reponen. Syntynyt Kilpola 1 10.12.1882 Juva. Ammatti palvelijatar. Geni -prof. ja linkki: https://www.geni.com/people/Ada-Reponen-ent-Inkinen/6000000071715198823 Tietoa avioerosta, Länsi-Savo, 30.01.1930, nro 12, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1022853?term=...[1] Eronnut 1930.
VII Lapset| Nimi | Taulu |
| Asikainen, Irene | 111 |
| Asikainen, Onni Jaakko | 111 |
| Ingeroin, Josef | 109 |
| Ingeroin, Mårten | 108 |
| Inkinen, Anders Johan Josefinpoika | 109 |
| Inkinen, Anders Mårteninpoika | 108 |
| Inkinen, Helmi Irene | 111 |
| Inkinen, Johan Henrik Mårteninpoika | 108 |
| Inkinen, Josef Mårteninpoika | 108, 109 |
| Inkinen, Kaarlo Johan | 110, 111 |
| Inkinen, Maja Lena Josefintytär | 109 |
| Inkinen, Maja Stina Mårtenintytär | 108 |
| Inkinen, Mårten | 108 |
| Inkinen, Vilhelm Josefinpoika | 109, 110 |
| Kaipiainen, Johan Jöraninpoika | 106 |
| Kaipiainen, Jöran | 106 |
| Kaipiainen, Jöran Jöraninpoika | 106, 107 |
| Kaipiainen, Liisa Jöranintytär | 107, 108 |
| Manninen, Helga | 106 |
| Manninen, Magdalena | 107 |
| Parkkinen, Iida Henrikintytär | 110 |
| Reponen, Aada | 111 |
| Tistel, Anna Sofia Matintytär | 109 |
| Paikka | Taulu |
| Haapajärvi | 110 |
| Helsinki | 111 |
| Juva | 111 |
| Kajaani | 111 |
| Mikkeli | 106, 107, 108, 109, 110, 111 |
| Mikkeli msrk | 111 |
| Mikkeli tsrk | 111 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Karl Tistel. Syntynyt 1755. Kuollut Sairila 24.10.1822 Mikkeli. Onko sukunimi alkuaan Hylkynen? Katso https://www.geni.com/people/Michel-Tistel/6000000122227316892. –Puoliso Anna Larsintytär Hämäläinen. Syntynyt Sairala 15.10.1765 Mikkeli. Kuollut Sairala 10.12.1825 Mikkeli.[1]
II LapsetII. Matts Karlinpoika Tistel. Syntynyt Sairila 11.02.1799 Mikkeli. Ammatti torppari.[1] Isä Taulu 112. –Puoliso Eva Parkkinen. Syntynyt 1802. Kuollut 14.04.1866 Mikkeli.[1]
III Lapset| Nimi | Taulu |
| Hämäläinen, Anna Larsintytär | 112 |
| Inkinen, Josef Mårteninpoika | 113 |
| Parkkinen, Eva | 113 |
| Tistel, Anna Karlintytär | 112 |
| Tistel, Anna Sofia Matintytär | 113 |
| Tistel, Eeva Karlintytär | 112 |
| Tistel, Eva Lisa Matintytär | 113 |
| Tistel, Johannes Karlinpoika | 112 |
| Tistel, Karl | 112 |
| Tistel, Maria Karlintytär | 112 |
| Tistel, Maria Stina Matintytär | 113 |
| Tistel, Matts Karlinpoika | 112, 113 |
| Tistel, Moses Karlinpoika | 112 |
| Tistel, Simon Karlinpoika | 112 |
| Paikka | Taulu |
| Mikkeli | 112, 113 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
II. Liisa Johanintytär Tulppo. Syntynyt 06.05.1707 Haapajärvi.[1] Isä Taulu 114. –Puoliso Johan Johaninpoika Parttimaa. Syntynyt 1702.[1]
III LapsetIII. Henrik Johninpoika Parttimaa. Parkkinen. Syntynyt Kuusaa Parttimaa 07.04.1756 Hapajärvi. Kuollut Kuusaa 23.05.1808 Haapajärvi.[1] Äiti Taulu 115. –Puoliso Anna Kristerintytär Koistila. Syntynyt Kuusaa 12.11.1751 Haapajärvi. Kuollut Kuusaa 03.08.1812 Haapajärvi.[1]
IV LapsetIV. Henrik Henrikinpoika Parkkinen. Syntynyt 27.03.1781 Haapajärvi. Kuollut 26.01.1851. Ammatti itsellinen. https://www.geni.com/people/Heikki-Parkkila/6000000011145630131.[1] Isä Taulu 116. –Puoliso 06.01.1807 Haapajärvi Greta Olofintytär Prut. Syntynyt 06.02.1785 Nivala. Kuollut 24.05.1851 Haapajärvi. Ammatti piika. https://www.geni.com/people/Reetta-Parkkila/6000000011145903141.[1]
V LapsetV. Henrik Henrikinpoika Parkkinen. Syntynyt 08.07.1815 Haapajärvi. Kuollut 27.07.1860 Haapajärvi. Ammatti renki, itsellinen.[1] Isä Taulu 117. –Puoliso 15.12.1839 Haapajärvi Anna Kaisa Henrikintytär Jylkkä. Syntynyt Taimoniemi Kutusalmi torp 16.06.1815 Viitasaari. Kuollut 30.07.1896 Haapajärvi. Ammatti piika. Muuttanut: 8.4.1816 Kalajoki, 1.11.1818 Ylivieska, Gamlakarleby, 1837 Ylivieska, 21.4.1838 Oulainen, 16.7.1839 Haapajärvi.[1]
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Inkinen, Vilhelm Josefinpoika | 118 |
| Jylkkä, Anna Kaisa Henrikintytär | 118 |
| Koistila, Anna Kristerintytär | 116 |
| Parkkinen, Alvina Henrikintytär | 118 |
| Parkkinen, Erik Henrikinpoika | 117 |
| Parkkinen, Greta Henrikintytär | 117 |
| Parkkinen, Greta Lisa Henrikintytär | 118 |
| Parkkinen, Henrik Henrikinpoika | 116, 117, 117, 118, 118 |
| Parkkinen, Henrik Johninpoika | 116 |
| Parkkinen, Iida Henrikintytär | 118 |
| Parkkinen, Karolina Henrikintytär | 118 |
| Parkkinen, Katrina Henrikintytär | 118 |
| Parkkinen, Matts Henrikinpoika | 117 |
| Parttimaa, Henrik Johninpoika | 115, 116 |
| Parttimaa, Johan Johaninpoika | 115 |
| Pesonen, Valpuri Matintytär | 114 |
| Prut, Greta Olofintytär | 117 |
| Tulppo, Juho Tuomaanpoika | 114 |
| Tulppo, Liisa Johanintytär | 114, 115 |
| Paikka | Taulu |
| Haapajärvi | 114, 115, 116, 117, 118 |
| Hapajärvi | 115, 116 |
| Mikkeli | 118 |
| Nivala | 117 |
| Viitasaari | 118 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Lars Parkkila. Syntynyt 1650 Haapajärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Lauri-Parkkila/6000000077055692797.[1]
II LapsetII. Michel Larsinpoika Parkkila. Syntynyt Kuusaa 1687 Haapajärvi. Kuollut Kuusaa Parkkila 04.09.1743 Haapajärvi. Haapajärven Kuusankylän Parkkilan isäntä 17xx-1742. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Mikko-Parkkila/6000000069314387939.[1] Isä Taulu 119. –Puoliso Liisa Matintytär. Syntynyt 1687 Haapajärvi. Kuollut Kuusaa 16.12.1753 Haapajärvi.[1]
III LapsetIII. Johan Michelinpoika Parkkila. Alaparkkila. Syntynyt Kuusaa 14.02.1714 Haapajärvi. Kuollut Kuusaa 06.06.1795 Haapajärvi.[1] Isä Taulu 120. –Puoliso Kaisa Matintytär Tulppo. Syntynyt Kuusaa 1725 Haapajärvi. Kuollut Kuusaa 1801 Haapajärvi.[1]
IV LapsetIV. Henrik Johaninpoika Parkkila. Jylkkä. Syntynyt Kuusaa 14.08.1760 Haapajärvi. Kuollut Kuusaa 01.05.1836 Haapajärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Jylkk%C3%A4/6000000062684542850
Lapset: Johannes Heikinpoika Alaparkkila; Katariina Heikintytär Alaparkkila; Heikki Heikinpoika Jylkkä; Liisa Heikintytär Alaparkkila; Maria Heikintytär Alaparkkila; Matti Heikinpoika Alaparkkila; Anna Heikintytär Alaparkkila; Riitta Heikintytär Alaparkkila ja Margareta Heikintytär Saukko.[1] Isä Taulu 121. –Puoliso Kaisa Andersintytär Ruuska. Syntynyt 1760. Kuollut Kuusaa 03.03.1828 Haapajärvi. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Jylkk%C3%A4/6000000149007030876.[1]V LapsetV. Henrik Henrikinpoika Alaparkkila. Jylkkä. Syntynyt 27.02.1786 Haapajärvi. Kuollut 22.12.1825 Ylivieska. Muuttanut: Viitasaari, 8.4.1816 Kalajoki, 1.11.1818 Ylivieska.[1] Isä Taulu 122. –Puoliso Valborg Andersintytär Kotilainen. Syntynyt 13.01.1783. Kuollut 26.03.1871 Ylivieska. Muuttanut: Viitasaari, 8.4.1816 Kalajoki, 1.11.1818 Ylivieska.[1]
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Liisa Matintytär | 120 |
| Alaparkkila, Henrik Henrikinpoika | 122, 123 |
| Alaparkkila, Johan Michelinpoika | 121 |
| Alaparkkila, Liisa Johanintytär | 121 |
| Jylkkä, Adam Henrikinpoika | 123 |
| Jylkkä, Anna Kaisa Henrikintytär | 123 |
| Jylkkä, Brita Johanna Henrikintytär | 123 |
| Jylkkä, Greta Henrikintytär | 123 |
| Jylkkä, Henrik Henrikinpoika | 123 |
| Jylkkä, Henrik Johaninpoika | 122 |
| Jylkkä, Johannes Henrikinpoika | 123 |
| Jylkkä, Matts Henrikinpoika | 123 |
| Jylkkä, Stina Liisa Henrkintytär | 123 |
| Kotilainen, Valborg Andersintytär | 123 |
| Parkkila, Henrik Johaninpoika | 121, 122 |
| Parkkila, Johan Larsinpoika | 119 |
| Parkkila, Johan Michelinpoika | 120, 121 |
| Parkkila, Lars | 119 |
| Parkkila, Michel Larsinpoika | 119, 120 |
| Parkkinen, Henrik Henrikinpoika | 123 |
| Ruuska, Kaisa Andersintytär | 122 |
| Syrjäniemi, Liisa Johanintytär | 121 |
| Tulppo, Kaisa Matintytär | 121 |
| Paikka | Taulu |
| Haapajärvi | 119, 120, 121, 122, 123 |
| Nivala | 123 |
| Viitasaari | 123 |
| Ylivieska | 122, 123 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Anders Reponen. Syntynyt 1672. Kuollut Heinola 10.02.1740 Juva. –Puoliso Anna Matintytär. Syntynyt 1668. Kuollut Heinola 10.03.1743 Juva.[1]
II LapsetII. Abraham Andersinpoika Reponen. Abraham Räf. Syntynyt 02.01.1721 Juva. Kuollut Heinola 12.05.1769 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Abraham-Reponen-R%C3%A4f/6000000073859863001.[1] Isä Taulu 124. –Puoliso 1747 Juva Karin Olofintytär Heinonen. Syntynyt Heinola 12.03.1730 Juva. Kuollut Heinola 15.04.1769 Juva.[1]
III LapsetIII. Olof Abrahaminpoika Reponen. Syntynyt Heinola 18.09.1751 Juva. Kuollut Auvila 1 / 28.06.1817 Juva. Ammatti rakuuna. Isä Taulu 125. –Puoliso Elin Henrikinpoika Pasanen. Syntynyt Kassintaipale 1746 Juva.[1]
IV LapsetIV. Thomas Olofinpoika Reponen. Syntynyt Kilpola 13.05.1787 Juva. Kuollut Kilpola 3 / 13.02.1863 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Tuomas-Reponen/6000000183585703830.[1] Isä Taulu 126. –Puoliso 16.03.1810 Juva Maria Matintytär Martikainen. Syntynyt Vehmais 6 / 27.09.1790 Juva. Kuollut Kilpola 3 / 04.04.1870 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Maria-Martikainen/6000000183585048837.[1]
V LapsetV. Thomas Thomasinpoika Reponen. Syntynyt 06.06.1810 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Tuomas-Reponen/6000000111757770821.[1] Isä Taulu 127. –Puoliso Anna Kaisa Olofintytär Häkkinen. Syntynyt Vuorenmaa 8 / 19.02.1811 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-Kaisa-H%C3%A4ckin/6000000111757839821.[1]
VI LapsetVI. Thomas Thomasinpoika Reponen. Syntynyt Vuorenmaa 51 / 02.01.1837 Juva. Ammatti torppari, itsellinen.[1] Isä Taulu 128. –Puoliso 12.02.1865 Juva Anna Gustava Adamintytär Kiiskinen. Syntynyt Maivala 5 / 08.02.1844 Juva. Ammatti torpparin tytär.[1]
VII Lapset| Nimi | Taulu |
| Anna Matintytär | 124 |
| Heinonen, Karin Olofintytär | 125 |
| Häkkinen, Anna Kaisa Olofintytär | 128 |
| Inkinen, Kaarlo Johan | 129 |
| Kiiskinen, Anna Gustava Adamintytär | 129 |
| Martikainen, Maria Matintytär | 127 |
| Pasanen, Elin Henrikinpoika | 126 |
| Purhonen, Anders Wilhelm Andersinpoika | 129 |
| Reponen, Aada | 129 |
| Reponen, Abraham Andersinpoika | 124, 125 |
| Reponen, Adam Johan Thomasinpoika | 129 |
| Reponen, Albin Thomasinpoika | 129 |
| Reponen, Amanda Thomasintytär | 129 |
| Reponen, Anders | 124 |
| Reponen, Anna Kaisa Thomasintytär | 127 |
| Reponen, Gabriel Thomasinpoika | 129 |
| Reponen, Johan Andersinpoika | 124 |
| Reponen, Karl Gustaf Thomasinpoika | 129 |
| Reponen, Matts Thomasinpoika | 127 |
| Reponen, Olga Maria Thomasintytär | 129 |
| Reponen, Olof Abrahaminpoika | 125, 126 |
| Reponen, Petter Johan Thomasinpoika | 128 |
| Reponen, Thomas Olofinpoika | 126, 127 |
| Reponen, Thomas Thomasinpoika | 127, 128, 128, 129 |
| Reponen, Ulrika Thomasintytär | 127 |
| Räf, Abraham | 125 |
| Väisänen, Arndt Juhana | 129 |
| Paikka | Taulu |
| Juva | 124, 125, 126, 127, 128, 129 |
| Mikkeli | 129 |
| Mikkeli tsrk | 129 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Johan Tarkiainen. Syntynyt Hatsoila jälkeen 1600 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Juho-Tarkiainen/6000000033796158226.[1]
II LapsetII. Adam Johaninpoika Tarkiainen. Syntynyt Haukivuori Pohjalahti 1686 Pieksämäki. Kuollut Haukivuori Pohjalahti 30.01.1747 Pieksämäki. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Aatami-Tarkiainen/6000000100343392823.[1] Isä Taulu 130. –Puoliso Brita Nilsintytär Huotari. Syntynyt Pohjanlahti 1690 Haukivuori. Kuollut Pohjanlahti 09.03.1775 Haukivuori.[1]
III LapsetIII. Lars Adaminpoika Tarkiainen. Syntynyt Pohjalahti 05.08.1725 Pieksämäki. Kuollut Pohjalahti 01.02.1777 Pieksämäki. Ammatti torpparin poika. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Lauri-Tarkiainen/6000000033795670615.[1] Isä Taulu 131. –Puoliso 25.05.1748 Pieksämäki Anna Danielintytär Hotti. Syntynyt Armisvesi 05.08.1725 Pieksämäki. Kuollut 04.03.1791.[1]
IV LapsetIV. Henrik Larsinpoika Tarkiainen. Syntynyt Pohjalahti 04.03.1757 Pieksämäki. Kuollut H. 9 / 20.03.1834 Haukivuori. Ammatti torppari. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Henrik-Tarkiainen/6000000111101968887.[1] Isä Taulu 132. –Puoliso 1:o 20.12.1777 Pieksämäki Kaisa Nilsintytär Karjalainen. Syntynyt Karjala 11.09.1755 Pieksämäki. Kuollut Pohjalax 19.05.1791 Haukivuori. Ammatti talollisen tytär. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Karjalainen/6000000078768426356.[1] –Puoliso 2:o 12.11.1791 Haukivuori Katarina Neuvonen. Syntynyt 1772.[1]
V LapsetV. Kaisa Henrikintytär Tarkiainen. Syntynyt Haukivuori 10.12.1781 Pieksämäki. Ammatti torpparin tytär. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Kaisa-Tarkiainen/6000000193198379835.[1] Isä Taulu 133. –Puoliso 07.11.1801 Haukivuori Olof Mårteninpoika Häkkinen. Syntynyt 01.03.1762 Pieksämäki. Ammatti renki. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Olavi-H%C3%A4kkinen/6000000089445468132.[1]
VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Hotti, Anna Danielintytär | 132 |
| Huotari, Brita Nilsintytär | 131 |
| Häkkinen, Anna Kaisa Olofintytär | 134 |
| Häkkinen, Olof Mårteninpoika | 134 |
| Karjalainen, Kaisa Nilsintytär | 133 |
| Neuvonen, Katarina | 133 |
| Reponen, Thomas Thomasinpoika | 134 |
| Tarkiainen, Adam Johaninpoika | 130, 131 |
| Tarkiainen, Anna Henrikintytär | 133 |
| Tarkiainen, Brita Adamintytär | 131 |
| Tarkiainen, Eva Henrikintytär | 133 |
| Tarkiainen, Henrik Adaminpoika | 131 |
| Tarkiainen, Henrik Henrikinpoika | 133 |
| Tarkiainen, Henrik Larsinpoika | 132, 133 |
| Tarkiainen, Johan | 130 |
| Tarkiainen, Kaisa Henrikintytär | 133, 134 |
| Tarkiainen, Lars Adaminpoika | 131, 132 |
| Tarkiainen, Liisa Adamintytär | 131 |
| Tarkiainen, Margareta Adamintytär | 131 |
| Tarkiainen, Maria Henrikintytär | 133 |
| Tarkiainen, Nils Adaminpoika | 131 |
| Paikka | Taulu |
| Haukivuori | 131, 132, 133, 134 |
| Juva | 130, 134 |
| Pieksämäki | 130, 131, 132, 133, 134 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Olof Jönsson Tawast. Syntynyt 1332 Mellola. Kuollut ennen 1402 Mynämäki. Ammatti ritari.[1] –Puoliso Katarina Esaissdotter Fincke. Syntynyt 1335.[1]
II LapsetII. Jöns Olofinpoika Tawast. Syntynyt 1370 Mynämäki. Kuollut 19.07.1439 Pargas. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Tawast/6000000000325088585.[1] Isä Taulu 135. –Puoliso Märta Klausdotter Djäkn. Syntynyt 1407 Nousiainen. Kuollut 1477.[1]
III LapsetIII. Valborg Jönsintytär Tawast. Syntynyt 1427. Kuollut 1477.[1] Isä Taulu 136. –Puoliso Henrik Clausinpoika Fleming. Syntynyt 1410 Uusikirkko. Kuollut 1490 Halikko.[1]
IV LapsetIV. Karin Henrikintytär Fleming. Syntynyt 1447.[1] Äiti Taulu 137. –Puoliso Nils Jönsinpoika Sluk til Grelsby. Kuollut 1505.[1]
V LapsetV. Peder Nilsinpoika Sluk til Grelsby. Syntynyt 1490.[1] Äiti Taulu 138. –Puoliso Brita.[1]
VI LapsetVI. Sigfrid Pederinsson Sluk. Syntynyt Suodenniemi 1550 Karkku.[1] Isä Taulu 139. –Puoliso Brita Eriksdotter.[1]
VII LapsetVII. Clas Sigfridsson Luuki. Collanus. Syntynyt Suodenniemi 1600 Sastamala. Kuollut ennen 1659. Clas Sigfridsson Collanus oli maanviljelijä 1638 Mikkelin Rantakylässä, viljeli Magnus von der Pahlenin rälssitilaa (Mikkelin) Rantakylässä ja pitäjänkirjuri. Hän oli Yli-Kiikoisten talon isäntä Tyrvään Kiikoisten kylässä 1631-34 ja toimi pitäjänkirjurina.
Lähde: Henrik Collanuksen jälkeläiset 2018, ISBN 978-952-94-0291-5) Klaus Sigfridinpoika tuli asiakirjoissa ensimmäisen kerran näköpiiriin 1630, jolloin hän syyskäräjillä Karkussa sai 3 markkaa sakkoa kun ei ollut saapunut vastaamaan 5 taalarin lainasta, jonka hän oli ottanut porilaisen Hans Hanssonin vaimolta. Seuraavan kerran hän esiintyi Karkun käräjillä 24-25.10.1631, jolloin hän vaati veljeltään Josefilta isän- ja äidinperintöään. Brita Eriksdotterkin oli siis tällöin jo vainaja. Josef vastasi, että Klaus on saanut hopeavyön ja hänen koulunkäyntinsä on vaatinut suuria kustannuksia. Klaus puolestaan väitti, että hän on kaiken mitä on saanut hyviltä ihmisiltä antanut kotiin äitinsä elatukseksi ja talon kunnossa pitämiseksi. Oikeuden määräämät perinnönjaon tekijät päätyivät siihen, että Josef Sigfridsson sai pitää vanhempiensa talon. Samana vuonna 1631 Klaus Sigfridinpoika otti autiosta viljelykseen lähellä sijaitsevan Ylikiikosen 4 äyrin talon Tyrvään pitäjän (nykyisin Sastamala) Kiikoisjärven eli Kiikoisten kylässä runsas 10 km kotitalostaan lounaaseen. Hän sai siihen vuoden 1634 autioluettelon mukaan 7 vuoden verovapauden. Talo oli kuulunut vuodesta 1540 alkaen Olavi Kyröläiselle ja hänen jälkeläisilleen, viimeksi hänen pojanpojalleen Karkun kappalaiselle Matthias Bartholdille 1619-1621 ja tämän pojalle Bertil Mattssonille 1624-1630. Matthias Bartholdi oli karkkulaisen Collinus-suvun kantaisä, vaikka itse ei vielä käyttänyt tuota sukunimeä. Tuohon aikaan autiotiloja asutettaessa otettiin usein huomioon myös sukulaisuusnäkökohdat. Klaus Sigfridinpojan mahdollista sukulaisuussuhdetta talon aiempiin omistajiin ei voida todistaa. Jos hänen äitinsä Brita Eriksdotter olisi ollut porvari Erik Kyröläisen (talon vanhimman tunnetun omistajan Olavi Kyröläisen poika ja Ylikiikosen puolikkaan isäntä 1567-79) tytär, olisi äidin Impolan mielestä pitänyt olla mukana vuonna 1609 Pyhän Henrikin päivänä kun Kiimajärven Mäkelän Grels Mattsson maksoi perintöosuuksia, varsinkin kun hän asui niin lähellä. Toisaalta voidaan Impolan mukaan ajatella, että Brita Eriksdotter olisi lähellä Kiikoista asuvana saanut perintöosansa jo aiemmin. 18.10.1633 ratkaistiin kihlakunnanoikeudessa riita, jossa Klaus Sigfrididsson tuomittiin luovuttamaan Grels Matinpojalle Matthias Bartholdin Ylikiikoisen taloon aiemmin laittomasti liittämät puolen äyrin veroiset Huhdanniittymaa ja Joenpartaan niitty. Klaus Sigfridinpoika jätti Kiikoisten talonsa veroautioksi jo keväällä 1634 vain kolmen vuoden isännyyden jälkeen. Impolalla ei ole tietoa siitä, missä hän on ollut vuosina 1634-36. Impolan mukaan hän on mennyt naimisiin tänä aikana tai mahdollisesti jo Kiikoisissa Valborg Jönsdotter-nimisen naisen kanssa, jonka syntyperä on tuntematon. Myöhemmät tiedot Savosta eivät mainitse Klaus Sigfridinpojan vaimon nimeä. Kun henkikirjat Karkussa alkoivat vuonna 1635 ilmenee niistä, että Klaus Sigfridinpoika asui 1637 vaimonsa Valborg Johansdotterin kanssa kanssa Juntun tilalla Mustianojan kylässä Karkussa Mouhijärvellä noin 15 km Pajuniemeltä itään. Pian 1639 Mouhijärvi erotettiin erilliseksi kirkkoherrankunnaksi. Samana vuonna 1637 Klausin veli Josef oli ensi kertaa merkitty henkikirjassa isännäksi Suodenniemen Luukille. Seuraavan vuoden henkikirjassa 1638 Klaus Sigfridinpoika on isäntänä Luukilla ja Josef Sigfridinpoika perheineen on merkitty "huonemieheksi" (husman) entiseen taloon Pajuniemen Karilla. Vuoden 1637 jälkeen Juntun tila Mustianojalla jäi Klaus Sigfridinpojalta autioksi vuoteen 1661 asti. Häntä edelsi tilan omistajana 1624-163? Paul Ericsson, johon Klaus Sigfridinpojalla tai hänen vaimollaan ei ainakaan nimen perusteella ollut sukulaisuus-suhdetta. Tuomiokirjat, jotka olisivat ehkä valaisseet veljesten sekavilta vaikuttavien omistussuhteiden taustoja puuttuvat näiltä vuosilta. Josef Sigfridinpoika oli Suodenniemen Luukin isäntänä vuodesta 1639 kuole-maansa saakka (1650). Klaus Sigfridinpoika ei vuoden 1638 jälkeen asunut Mouhijärvellä tai Karkussa eikä hänen nimensä tullut esille muissakaan satakuntalaisissa lähteissä. Näin on mahdollista, että hän on samanniminen mies, joka vuodesta 1638 alkaen, mutta ei sitä ennen, esiintyy Savoa koskevissa lähteissä. Impolan mukaan Klaus Sigfridinpoika mainitaan vuoden 1638 myllyveroluettelossa (Qwarntulls Längd aff St. Michels Sochn, KA 8556: 421-424, 431.) kihlakunnankirjurina (häradsskrivare) Rantakylässä Visulahden (Mikkelin) pitäjässä. Hän olisi siis tullut Mouhijärveltä ja Suodenniemeltä suoraan Suur-Savon kihlakunnan kirjurin virkaan. Tämä oli kouluja käyneelle Klaus Sigfridinpojalle mahdollinen ja varsin korkea valtiollinen virka. Savolaisen Collan suvun vaiheita koskevassa Klaus Sigfridinpoikaa koskevassa kuvauksessa ensimmäinen tieto hänestä oli Mikkelin pitäjän jousiveroluettelo vuodelta 1638, jolloin hän oli Baltian aatelisen Magnus von der Pahlenin palveluksessa Mikkelin lähellä. Hänet mainitaan tällöin skrivare= kirjuri tittelillä. Visulahden ja Pellosniemen käräjäkirjassa 1639 on toiseksi vanhin merkintä. Hän on siirtynyt varsin pian Magnus von der Pahlenin rälssivoudiksi, jossa tehtävässä hän oli vielä 1654, mutta ei enää 1656. Klaus Sigfridinpoika kuoli ennen vuotta 1659. Impola arvelee, että Klaus Sigfridinpoika olisi tullut Savoon aluksi kihlakunnan kirjuriksi ja vasta jonkin aikaa tässä tehtävässä toimittuaan siirtynyt von der Pahlenin rälssivoudiksi. Ilmoniemi käyttää hänestä nimitystä lampuotivouti ja toteaa, ettei hän ilmeisesti ollut pitäjänkirjuri. Klaus Sigfridinpojan kirjurin rooli on eri lähteissä hieman erilainen. http://collan-kollanus.fi/taustattimol.htm77. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Clas-Collanus/6000000009759343603. Isä Taulu 140. –Puoliso Valborg Jönsdotter. Kuollut 1659.[1]VIII LapsetVIII. Claudius Classon Collanus. Syntynyt 1640 Mikkeli. Kuollut 1692 Pieksämäki. Ammatti kirkkoherra. Claes Collanus oli Viipurissa pappina 1669 ja koulun kollegana 1673, Pieksämäen kappalainen 1673 ja kirkkoherra 1685. Hän oli asunut Viipurissa nimismies Tuomas Henrikinpoika Tanin luona kotiopettajana 1667-1673.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Claudius-Classon-Collan/6000000009757361146.[1] Isä Taulu 141. –Puoliso 1:o NN Simonsdotter Tarvonius. Syntynyt jälkeen 1620. Kuollut 1685 Pieksämäki. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/N-N-Tarvonius/6000000023499832245.[1] –Puoliso 2:o 1673 Kajaani Susanna Johanintytär Curnovius. Syntynyt 1659 Kajaani. Kuollut 11.11.1726 Joroinen. Lapset: Erik Collanus; Nils Nilsson Lång; Abraham Lång ja Jacob Lång. - Erik Clasinpoika Collan, kappalainen, s. 3.4.1691 Pieksämäki, k. 3.1.1736 Rantasalmi. Vanhemmat Johan Henrikinpoika Curnovius, s. 1620 Pori, k. .6.1665 Kajaani ja Felicia Andersintytär Cajana, s. 1634 Paltamo, k. 1671 Kajaani. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Susanna-Kollanus/6000000009751649458.[1]IX LapsetIX. Anna Clasintytär Collana. Syntynyt 1681 Pieksämäki.[1] Isä Taulu 142. –Puoliso 1:o Fabian Stårck.[1] –Puoliso 2:o Joachim Thuresson Ture. Syntynyt Väittilänranta 1677 Joroinen. Kuollut 07.02.1720.[1]
X LapsetX. Kaisa Joachimintytär Ture. Syntynyt 1700 Joroinen. Kuollut Karjala 1778 Pieksämäki.[1] Äiti Taulu 143. –Puoliso Johan Nilsinpoika Karjalainen. Syntynyt 1700 Joroinen. Kuollut 1743 Pieksämäki.[1]
XI LapsetXI. Nils Johaninpoika Karjalainen. Syntynyt Karjala 10.03.1729 Pieksämäki. Kuollut Karjala 04.03.1783 Pieksämäki.[1] Äiti Taulu 144. –Puoliso Sofia Henrikintytär Häkkinen. Syntynyt Häkkilä 16.03.1730 Pieksämäki. Kuollut Karjala 06.11.1803 Pieksämäki. Lapset: Niilo Niilonpoika Karjalainen; Kaisa Niilontytär Karjalainen; Juho Niilonpoika Karjalainen; Anna Niilontytär Karjalainen; Paavo Niilonpoika Karjalainen ja 6 muuta.[1]
XII Lapset| Nimi | Taulu |
| Brita | 139 |
| Brita Eriksdotter | 140 |
| Olof Jönsson Tawast | 135 |
| Valborg Jönsdotter | 141 |
| Collana, Anna Clasintytär | 142, 143 |
| Collana, Beata Clasintytär | 142 |
| Collana, Catharina Clasintytär | 142 |
| Collana, Elisabeth Clasintytär | 142 |
| Collana, Judith Clasintytär | 142 |
| Collanus, Christiernus Clasinpoika | 142 |
| Collanus, Clas Sigfridsson | 141 |
| Collanus, Claudius Classon | 141, 142 |
| Collanus, Henrik Classon | 141 |
| Curnovius, Susanna Johanintytär | 142 |
| Djäkn, Märta Klausdotter | 136 |
| Fincke, Katarina Esaissdotter | 135 |
| Fleming, Henrik Clausinpoika | 137 |
| Fleming, Karin Henrikintytär | 137, 138 |
| Häkkinen, Sofia Henrikintytär | 145 |
| Karjalainen, Anna Nilsintytär | 145 |
| Karjalainen, Eva Nilsintytär | 145, 145 |
| Karjalainen, Johan Johaninpoika | 144 |
| Karjalainen, Johan Nilsinpoika | 144, 145 |
| Karjalainen, Kaisa Nilsintytär | 145 |
| Karjalainen, Kristina Nilsintytär | 145 |
| Karjalainen, Maija Nilsintytär | 145 |
| Karjalainen, Nils Johaninpoika | 144, 145 |
| Karjalainen, Nils Nilsinpoika | 145 |
| Karjalainen, Påhl Nilsinpoika | 145 |
| Karjalainen, Sofia Nilsintytär | 145 |
| Luuki, Clas Sigfridsson | 140, 141 |
| Sluk, Erik Nilsinpoika | 138 |
| Sluk, Sigfrid Pederinsson | 139, 140 |
| Sluk til Grelsby, Nils Jönsinpoika | 138 |
| Sluk til Grelsby, Peder Nilsinpoika | 138, 139 |
| Sluk till Grelsby, Karin Nilsdotter | 138 |
| Stårck, Fabian | 143 |
| Tarkiainen, Henrik Larsinpoika | 145 |
| Tarvonius, NN Simonsdotter | 142 |
| Tawast, Jöns Olofinpoika | 135, 136 |
| Tawast, Margit Jönsintytär | 136 |
| Tawast, Valborg Jönsintytär | 136, 137 |
| Ture, Joachim Thuresson | 143 |
| Ture, Kaisa Joachimintytär | 143, 144 |
| Utter, Karin | 138 |
| Paikka | Taulu |
| Ahvenanmaa | 138 |
| Halikko | 137 |
| Haukivuori | 145 |
| Joroinen | 142, 143, 144 |
| Juva | 142 |
| Kajaani | 142 |
| Karkku | 139, 140 |
| Mellola | 135 |
| Mikkeli | 141, 142 |
| Mynämäki | 135, 136 |
| Nousiainen | 136 |
| Pargas | 135, 136 |
| Pieksämäki | 141, 142, 143, 144, 145 |
| Rantasalmi | 142 |
| Sastamala | 140, 141 |
| Uusikirkko | 137 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Klas Djäkn. Syntynyt ennen 1390. Ammatti valtaneuvos.[1] –Puoliso Kristina Jönsdotter Garp.[1]
II Lapset| Nimi | Taulu |
| Djäkn, Birgitta Klasdotter | 146 |
| Djäkn, Cecilia Klasdotter | 146 |
| Djäkn, Karin Klasdotter | 146 |
| Djäkn, Klas | 146 |
| Djäkn, Märta Klausdotter | 146 |
| Garp, Kristina Jönsdotter | 146 |
| Tawast, Jöns Olofinpoika | 146 |
| Paikka | Taulu |
| Kaskinen | 146 |
| Mynämäki | 146 |
| Nousiainen | 146 |
| Pargas | 146 |
| Vanaja | 146 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Matts Kiiskinen. Syntynyt Veijalanmäki 1660 Juva. Kuollut Ollikkala 5 / 1720 Juva.[1]
II LapsetII. Lars Matinpoika Kiiskinen. Syntynyt 1686 Juva. Kuollut Ollikkala 1 / 31.03.1747 Juva.[1] Isä Taulu 147. –Puoliso Maria Tarkiainen. Syntynyt 1701 Juva. Kuollut Ollikkala 21.06.1762 Juva.[1]
III LapsetIII. Matts Larsinpoika Kiiskinen. Syntynyt Ollikkala 22.02.1724 Juva. Kuollut Ollikkala 16.08.1766 Juva.[1] Isä Taulu 148. –Puoliso Valborg Johanintytär Kankkunen. Syntynyt Leipämäki 06.05.1727 Sulkava. Kuollut Ollikkala 25.04.1772 Juva.[1]
IV LapsetIV. Lars Matinpoika Kiiskinen. Syntynyt Ollikkala 09.08.1747 Juva. Kuollut Ollikkala 22.01.1822 Juva. Lapset 2. aviosta: Mikko Laurinpoika Kiiskinen; Matti Laurinpoika Kiiskinen; Aatami Laurinpoika Kiiskinen ja Anna Sofia Laurintytär Kiiskinen.[1] Isä Taulu 149. –Puoliso 1:o Maria Johanintytär Pietikäinen. Syntynyt Ollikkala 13.03.1738 Juva. Kuollut Ollikkala 10.02.1784 Juva.[1] –Puoliso 2:o Margreta Michelintytär Halonen. Syntynyt Remojärvi 12.04.1760 Juva. Kuollut Ollikkala 1 / 05.10.1820 Juva. Mikko Laurinpoika Kiiskinen; Matti Laurinpoika Kiiskinen; Aatami Laurinpoika Kiiskinen ja Anna Sofia Laurintytär Kiiskinen.[1]
V LapsetV. Henrik Larsinpoika Kiiskinen. Syntynyt Ollikkala 21.04.1781 Juva. Kuollut Ollikkala 1 / 25.12.1822 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Heikki-Kiiskinen/6000000185183149824.[1] Isä Taulu 150. –Puoliso 27.10.1805 Juva Margreta Petterintytär Kaipainen. Syntynyt Näärinki 21.03.1790 Juva.[1]
VI LapsetVI. Adam Henrikinpoika Kiiskinen. Syntynyt Ollikkala 21.05.1822 Juva. Ammatti torppari.[1] Isä Taulu 151. –Puoliso 05.11.1843 Juva Helena Matintytär Valkonen. Syntynyt 1821 Mikkeli. Ammatti torpparin vaimo. Muuttanut: 5.6.1831 Juva Närinki.[1]
VII Lapset| Nimi | Taulu |
| Halonen, Margreta Michelintytär | 150 |
| Kaipainen, Margreta Petterintytär | 151 |
| Kankkunen, Valborg Johanintytär | 149 |
| Kiiskinen, Adam Henrikinpoika | 151, 152 |
| Kiiskinen, Anna Gustava Adamintytär | 152 |
| Kiiskinen, Anna Larsintytär | 150 |
| Kiiskinen, Anna Larsintytär Kiiskinen | 148 |
| Kiiskinen, Anna Maria Henrikintytär | 151 |
| Kiiskinen, Anna Matintytär | 149 |
| Kiiskinen, Henrik Larsinpoika | 150, 151 |
| Kiiskinen, Johan Larsinpoika | 148 |
| Kiiskinen, Katarina Henrikintytär | 151 |
| Kiiskinen, Lars Matinpoika | 147, 148, 149, 150 |
| Kiiskinen, Maria Larsintytär | 150 |
| Kiiskinen, Matias Larsinpoika | 150 |
| Kiiskinen, Matts | 147 |
| Kiiskinen, Matts Larsinpoika | 148, 149 |
| Kiiskinen, Moses Larsinpoika | 150 |
| Kiiskinen, Petter Henrikinpoika | 151 |
| Kiiskinen, Saara Matintytär | 149 |
| Pietikäinen, Maria Johanintytär | 150 |
| Reponen, Thomas Thomasinpoika | 152 |
| Tarkiainen, Maria | 148 |
| Valkonen, Helena Matintytär | 152 |
| Paikka | Taulu |
| Sulkava | 149 |
| Juva | 147, 148, 149, 150, 151, 152 |
| Mikkeli | 152 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Erik Kiukas. Syntynyt 1650 jälk.[1] –Puoliso Elin Hänninen. Syntynyt 1677. Kuollut 1743.[1]
II LapsetII. Jakob Erikinpoika Kiukas. Syntynyt 1703 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Jaakko-Kiukas/6000000042017778881.[1] Isä Taulu 153. –Puoliso Helena Venäläinen. Syntynyt 1710 Juva. Kuollut 23.12.1788 Juva.[1]
III LapsetIII. Erik Jakobinpoika Kiukas. Syntynyt Korkeamaa 15.10.1730 Juva. Kuollut Korkeamaa 27.07.1786 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erkki-Kiukas/6000000033392340479.[1] Isä Taulu 154. –Puoliso 1:o Margareta Erikintytär Väisänen. Syntynyt Karkeama 20.02.1734 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Marketta-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000008124941952.[1] –Puoliso 2:o Magdalena Heimonen.[1] –Puoliso 3:o Brita Klausintytär Tarvainen. Syntynyt Hällimäki 28.11.1745 Pieksämäki. Vanhemmat Klaus Gustafinpoika Tarvainen, s. 1715 Pieksämäki, Hällimäki, k. 24.4.1790 Pieksämäki, Hällinmäki 9 Virtasalmi ja Anna Andersintytär Teittinen, s. 25.8.1721 Juva, Taipale, k. 13.8.1794 Pieksämäki, Hällinmäki 9 Virtasalmi.[1]
IV LapsetIV. Anna Erikintytär Kiukas. Syntynyt 17.01.1757 Juva. Kuollut Näärinki 4 / 24.01.1790 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Anna-Kiukas/6000000008125061678.[1] Isä Taulu 155. –Puoliso Krister Kristerinpoika Kaipainen. Syntynyt Näärinki 4 / 25.07.1755 Juva. Kuollut Näärinki 4 / 24.03.1833 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Krister-Kaipainen/6000000092329599831.[1]
V LapsetV. Margareta Kristerintytär Kaipainen. Syntynyt Närinki 4 / 06.07.1784 Juva. Ammatti talollisen tytär. Muuttanut: Rantasalmi, 29.1.1809 Juva, Mikkeli, 1820 Juva.
Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Margareta-Kaipainen/6000000077332630075. Äiti Taulu 156. –Puoliso 15.10.1809 Juva Matts Henrikinpoika Valkonen. Syntynyt Murdois 15.04.1768 Juva. Kuollut Maivala 5 / 20.06.1842 Juva. Ammatti rusthollari, torppari. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Matti-Valkonen/6000000069225525868.[1]VI Lapset| Nimi | Taulu |
| Heimonen, Magdalena | 155 |
| Hänninen, Elin | 153 |
| Kaipainen, Erik Kristerinpoika | 156 |
| Kaipainen, Krister Kristerinpoika | 156, 156 |
| Kaipainen, Margareta Kristerintytär | 156, 157 |
| Kaipainen, Olof Kristerinpoika | 156 |
| Kiiskinen, Adam Henrikinpoika | 157 |
| Kiukas, Anna Erikintytär | 155, 156 |
| Kiukas, Erik | 153 |
| Kiukas, Erik Jakobinpoika | 154, 155 |
| Kiukas, Jakob Erikinpoika | 153, 154, 155 |
| Kiukas, Johan Jakobinpoika | 154 |
| Kiukas, Saara Jakobintytär | 154 |
| Tarvainen, Brita Klausintytär | 155 |
| Valkonen, Anna Sofia Matintytär | 157 |
| Valkonen, Helena Matintytär | 157 |
| Valkonen, Johan Matinpoika | 157 |
| Valkonen, Matts Henrikinpoika | 157 |
| Venäläinen, Helena | 154 |
| Väisänen, Margareta Erikintytär | 155 |
| Paikka | Taulu |
| Juva | 153, 154, 155, 156, 157 |
| Mikkeli | 157 |
| Pieksämäki | 155 |
| jälk. | 153 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
I. Anna Eskelintytär Heinonen. Syntynyt 1711 Juva.[1] –Puoliso Erik Väisänen. Syntynyt 1703 Juva. Kuollut Karkianmaa 02.03.1755 Juva. Muistiinpanot: https://www.geni.com/people/Erkki-V%C3%A4is%C3%A4nen/6000000008125907435.[1]
II Lapset| Nimi | Taulu |
| Heinonen, Anna Eskelintytär | 158 |
| Kiukas, Erik Jakobinpoika | 158 |
| Väisänen, Erik | 158 |
| Väisänen, Margareta Erikintytär | 158 |
| Paikka | Taulu |
| Juva | 158 |
| 1: | Ulla Paretskoi/202X |
lähettänyt Pentti Muona @ toukokuuta 10, 2023
0 kommenttia
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu